Valtra N ja T sarja kokemuksia (metsään)

[Juh44]

Uskon aika vahvasti että tässä tapauksessa 3 kpl 50000e laitteita käytettynä voisi tarjota paremman lopputuloksen kuin yksi uusi 150000e laite.

Sopiva vertauskuva on vähän kuin vertaisi knipexsejä, pokasahaa ja lekaa leathermaniin.

Yhdellä tekee vähän kaikkia ja se mahtuu taskuun.
Mutta jos tarvitsee tehdä jotain kunnolla niin siihen on omat laitteensa.

Isolla traktorilla siirtyisi metsään tarkoitetut koneet lavetilla, ja onko traktorin ketjusulkeiset käynyt mielessä?

 

[tommi]

Mutta kun ei ole sopimuksia pelkkään ensiharvennukseen olemassakaan. Ja jos puhutaan ihan oikeasti harvennuskokoisesta metsästä puunkorjuu/koneurakointimielessä niin epäilen vahvasti että samat motit pui. Tai ainakaan samassa ajassa.

Voi syntyä markkinarako hyvin tehdylle enskalle tai energiahakkuulle. Suoraan metsänomistajalle urakka. Ja vaikka 2 harvennuksessa tarviiko edes puida samaa kuin korpijooni, jos yrittäjälle riittää vähempi tuotos, ja kokonaiskulutkin varmasti jäävät alhaisimmiksi.

 

[JiiPee]

Puimaan pystyy kyllä isolla yhtä paljon, muttei pysty jättämään.

Jos on tarpeen jättää puut alle 50cm etäisyydelle toisistaan koko alueelle niin kyllä olet oikeassa. Tahtoo joutua jättämään melkein metrin välille kun ei koura ja puomi sovi kohtuudella. Mutta siksi noilla isommilla koneilla ei kannata taimikonhoitoa tehdä.

 

[JiiPee]

Voi syntyä markkinarako hyvin tehdylle enskalle tai energiahakkuulle. Suoraan metsänomistajalle urakka. Ja vaikka 2 harvennuksessa tarviiko edes puida samaa kuin korpijooni, jos yrittäjälle riittää vähempi tuotos, ja kokonaiskulutkin varmasti jäävät alhaisimmiksi.

Kukaan ei ole vielä kertonut mitä sillä pikkukoneella sitten tehdään koneesta johtuen niin paljon paremmin että sille saa paljon töitä?

 

[tommi]

Ehkä se on niin ilmiselvää, hannu vinkkasi jo sinne päin. Pikkukoneella ei enskaan tarvitse tehdä pinta-alasta viidesosaa hakkuuaukoksi.

Parikuvaa energienskaa naapurisaralta ammattimiesten korpijooneilla:


Meikäläisen tumpulointia ekassa kuvassa viiden ajouran risteys:

 

[Josva]

Nykytyylin liian harvaan harvennetuista metsistä on nousemassa aika suuri älämölöö, koko metsätalous on nostettu pöydälle tikun nokkaan tarkasteltavaksi. On tuotu julkisuuteen asia että metsäyhtiöt valvoo itse itseään metsälain noudattamisessa, tulos on sen mukaista jälkeä.

Epäilen että tulevaisuudessa ensiharvennuksia ei saa enää tehdä ylisuurella päätehakuu kalustolla?
Syntyy markkinat pienkorjuu kalustolle ja keillä se on jo valmiina heillä on etulyöntiasema kun siirtymä alkaa?
Maailma muutuu ja ken ei pysty muutumaan putoaa kelkasta, tämä tosiasia on nähty monia monia kertoja, mielestäni eletään viime hetkiä ylisuurella kalustolla mellastamisessa?

 

[V361]

Ehkä se on niin ilmiselvää, hannu vinkkasi jo sinne päin. Pikkukoneella ei enskaan tarvitse tehdä pinta-alasta viidesosaa hakkuuaukoksi.

No....
Lasketaas ny sitten, jos hehtaarille tehdään 3 metrin väylä koneelle jossa 10 metrin ulottuvuus. Niitä vaaditaan 4 kpl, että leveyssuunnassa saadaan 100 m puitua, eli ajouriin menee 12 m eli hehtaarille 1200 neliömetriä.
Sitte on kone jossa 15 metrin puomilla oleva kone, joka vaatii 4 metrisen väylän.
Leveyssuunnassa vaatii kolme ajouraa, että 100 metriä peittyy. Eli 3x4 metriä on se sama 12 metriä eli 1200 neliömetriä ajouraa hehtaarille.
Näin päissään laskettuna ja tietenkin optimitlanteessa jossa voidaan ajaa suoraan ja poimia puuta maksimipuomiulottumalla molemmin puolin.

 

[V361]

Epäilen että tulevaisuudessa ensiharvennuksia ei saa enää tehdä ylisuurella päätehakuu kalustolla?
Syntyy markkinat pienkorjuu kalustolle ja keillä se on jo valmiina heillä on etulyöntiasema kun siirtymä alkaa?

Tämä totta, metsien omistajat alkavat herätä siihen että isoilla koneilla, vaikka harvennus olisi tehty hyvin ja jätetty tarpeeksi tiheäksi, maasto murjotaan kuntoon jossa varsinkin pehmeillä paikoilla on jalkamiehen vaikea kulkea seuraavien vuosikymmenten aikana.

 

[tommi]

Tahtoo olla 6 m uria vaan "kunnon koneilla", kun kone itse lähentelee teloilla varustettuna neljää metriä. Tuommoisella Jarjarbinski-tyyppisellä ajouria ei tule oikeastaan ollenkaan ja se ei tuhoa juuren niskojakaan.

 

[V361]

Paljokos sen kunnon koneen ulottuvuus on, eli montako uraa menee 100 metriä leveeseen puintiin....meneekö kahdella vai vaatiiko kolme, josta jo mennään yli 100 metriä leveydeltään.
Siis en puolustele isoa konetta, ruma se leveä aukko siellä metsässä on, tuli vaan mieleen laskea niiden kapeampien aukkojen neliömäärä että kumpi vie enemmän......

 

[tommi]

Ei sinun tarvitse laskea kapeampia uria, ne kun ovat niin liki luonnollista puuväliä!

 

[tommi]

Satelliittikuvista näkee hyvin ammattimiesten metsän hoidon ja meikäläisen tumpuloinnin eron:

 

[V361]

Ai

Ei sinun tarvitse laskea kapeampia uria, ne kun ovat niin liki luonnollista puuväliä!

niin meinaat että ansiharvennuksessa konekuski kiemurtelee puiden välissä......

 

[Josva]

Minä mikään metsätietäjä ole ja olen varmasti joidenkin mielestä harventanut väärin, seuraavan laisesti olen touhunnut.
Merkkaan poistettavat puut spray maalilla, vaikka joidenkin mielestä vain jäävät pitäisi merkata. Katson tyvestä latvaan onko kieroutta- kaksi haaraisuutta ja mikä on latvavihreän määrä, kunto merkitsee eniten. Jäävän puun ympärillä täytyy olla harpillavedetty 2,5m,n vapaa ala latvuston valonsaannin takia, lopuksi merkkaan paperinarulla kapeat ajoreitit mönkiä/kelkka jotka löytyy yleensä luonnostaan. Kun merkatut puut on poistettu katsotaan vielä mitä tuli tehtyä ja poistetaan lisää tarvittaessa niin kuin yleensä käy, tämän urakan jälkeen ei jää mitään mielenpääle.

Olen vain katsellut konehakkuu tienvarsi leimikoita ja niiden jälki ei ole miellytänyt, vänkyröitä kaksihaaraisia karahkoja on jätetty liian harvaan pystyyn. Mielestäni tällainen metsä on raiskattu vain ja yksistään ensiharvennuksen tuoton ehdoilla? Ja näitä tällaisia metsiä on paljon!

 

[tommi]

Ai

niin meinaat että ansiharvennuksessa konekuski kiemurtelee puiden välissä......

Ootko ikinä tehnyt metsätyötä?

 

[tommi]

Minä mikään metsätietäjä ole ja olen varmasti joidenkin mielestä harventanut väärin, seuraavan laisesti olen touhunnut.
Merkkaan poistettavat puut spray maalilla, vaikka joidenkin mielestä vain jäävät pitäisi merkata. Katson tyvestä latvaan onko kieroutta- kaksi haaraisuutta ja mikä on latvavihreän määrä, kunto merkitsee eniten. Jäävän puun ympärillä täytyy olla harpillavedetty 2,5m,n vapaa ala latvuston valonsaannin takia, lopuksi merkkaan paperinarulla kapeat ajoreitit mönkiä/kelkka jotka löytyy yleensä luonnostaan. Kun merkatut puut on poistettu katsotaan vielä mitä tuli tehtyä ja poistetaan lisää tarvittaessa niin kuin yleensä käy, tämän urakan jälkeen ei jää mitään mielenpääle.

Olen vain katsellut konehakkuu tienvarsi leimikoita ja niiden jälki ei ole miellytänyt, vänkyröitä kaksihaaraisia karahkoja on jätetty liian harvaan pystyyn. Mielestäni tällainen metsä on raiskattu vain ja yksistään ensiharvennuksen tuoton ehdoilla? Ja näitä tällaisia metsiä on paljon!

Näin se on, ja usein harvennus ei ole harvennusta, vaan siellä on räippää kiinni toisissaan ja suurimmat puut katkottu väleistä. Itsekkin teetin monia enskoja aikanaan, mutta kyllä teen ne itse nyt.

 

[pajs]

Miksi ruotsissa suositaan pikkukoneita tai siis ihan isäntälinjan koneita? Varmaan se tietysti on raha, mutta miten eroaa puunhinta eri muodoissa suomeen verrattuna. Pystykauppa vs tienvarsikauppa.

 

[tommi]

Parempi hankintahinta, ja Ruotsissa taitaa suurin osa puusta tullakin markkinoille hankintana. Ruotsalaiset on tarkempia, onhan niillä jo talojen pihatkin siistimpiä...

 

[pajs]

Parempi hankintahinta, ja Ruotsissa taitaa suurin osa puusta tullakin markkinoille hankintana. Ruotsalaiset on tarkempia, onhan niillä jo talojen pihatkin siistimpiä...

Ihan hinta kiinnostais.

 

[V361]

Ootko ikinä tehnyt metsätyötä?

Olekko ikinä katsonu ilmakuvasta metsätyön jälkiä....ei siellä ajourat paljoo puita kiertele.
Omaa metsää tehdessä varmasti ajetaan puita väistellen ja poimien ne pois mitkä pitää ottaa, urakalla kun ne ajaa siellä metsässä niin ei paljoa puita väistellä....