Ei sotasaalista juurikaan tullut. Sotakorvauksena luovutettiin paras tonnisto ryssälle ja tehtiin lukematon määrä uutta.
Turinaa veneistä ja veneilystä
- Viestiketjun aloittaja Mika 82
- Aloituspäivämäärä
Viipurin menettämisestä tuli Suomelle katastrofi
Viipurin menetyksestä tuli Suomelle katastrofi. Päällikkö kieltäytyi antamasta ammuksia. Miehet juoksivat pakoon asemista.
www.iltalehti.fi
Onhan noita ST-hinaajia useitakin Suomessa, oliko joku vielä hinauskäytössäkin meren puolella. Pienempiä TID-hinaajia on useita ihan päivittäisessä ammattiliikenteessä. Itseasiassa Suomen uiton linjahinauksista taitaa jotakuinkin puolet liikkua TIDien voimin. Ja puskijanakin on vissiin pari. Höyrykoneensa ovat menettäneet luonnollisesti entisöityä Tommia lukuunottamatta.
Viimeksi muokattu:
Liukunapa
Kansalainen
Kuten totesin laivahistoria ei ole minun vahvinta aluettani ja sisävesiliikenne vielä vähemmän, en ole koskaan edes käynyt Saimaalla. Noita puskijoita ilmeisesti käytetään puun kuljetuksissa Saimaalla, ainoa kokemus minulla on kun olin 5 viikkoa puskuhinaajassa hommissa Raahen ja Luulajan välillä lastina meillä oli rautaa raaheen.
Erilaisilla puskuproomuyhdistelmillä kulkee paljon puuta ja Moprolla on kaksi Saimax kokoista rahtilaivaa. Neljä linjahinaajaa kiskoo lauttoja koko avovesikauden. Viime vuonna uitettiin n. 750000 m³. Proomuilla ja laivoilla kulki hieman enemmän.
Liukunapa
Kansalainen
Sisävesillä puun laivaaminen on varmasti järkevää, mutta joskus kun kuskattiin puuta ruotsista Riikaan niin välillä mietin onko tämä oikeasti kannatavaa liiketoimintaa. Tosin samaa olen miettinyt kuskatessa soraa ja hiekkaa ympäri itämerta. Joku minua viisaampi on laskenut sen olevan kannattavaa.
Etenkin uittamalla saadaan niin suuri kuorma, että kuljetuskulut jää murto-osaan maantiekuljetuksesta. Yhdessä lautassa kulkee 15000-25000 m³ eli noin 300-400 rekkakuormallista ja noiden linjahinaajien moottorit on samaa kokoluokkaa kuin tukkirekan. Uittopoikien Ollissa on Scanian 16-litrainen V8 ja vaikkapa Tarmossa ( TID 1) on kaksi Kaanimon pienempää kutosta. Eli vaikka se viikon pyöriikin yhtä soittoa hinatessaan, niin säästö on valtava. 6 hengen miehistöllä hinaavat 6 tunnin vuoroissa, eli kolme kerrallaan töissä. Noin viikon kestää hinaus ylävesiltä Joensuun/Kuopion korvilta Etelä-Saimaan tehtaille, Lappeenrantaan, Imatralle, Ristiinaan. Lisäksi vedessä puu kestää tuoreena tasalastuisena eikä ötökät pääse iskemään. Sen takia vesivarastoilla on sadettajat kastelemassa myös nippujen vedenpäällisiä osia.
Edelleen kuvassa on Enso-Gutzeitin tervahöyry Tarmo. Kuvattu Viipurissa 18.06.1944. Tarmo romutettiin Laitaatsillassa Savonlinnassa 1951.Suurennuslasia vielä uudelleen käyttäen näin että Tar- ja sellainen venäjä N väärinpäin ja sitten Z tai ehken 2.
Eli epäilyksesi ei ole alimitoitettu kun vahvaksi sitä kuvasit
Vaan suomalaisten hallussahan tuo oli mutta oliko Viipurista mereen johtava väylä niin ryssittynyt jotta on pitänyt jättää.
Voi voi , miina ruumaan tjs. jos näin on käynyt.
Ja oliko Viipurista edes kunnollista väylää merelle? Kun ei ole jäänyt mieleen kuvaa ainakaan mistään satamakaupungista.
Täytyypä etsiä lisää muualtakuin vain g-mapsista.
Tai mieluummin joku vesienenkulkija valaisisi asiaa täällä.
Ois se vaan nin paljon helepompaa
Tuosta Saimaan kanavan sulkemisesta sen verran, että ryssät olivat tuhonneet kanavan käyttökelvottomaksi 1941 jatkosodan alkaessa, mutta suomalaiset saivat sen korjattua käyttökelpoiseksi käyttämällä vanhan kanavan sulkuja ja 1942 alkaen kanavassa tehtiin sotatarvikekuljetuksia. Liikenne päättyi lopullisesti 1944 ryssän suurhyökkäykseen, sen jälkeen kanava avattiin vasta 1968.
Edellämainitusta johtuen on Tarmo ollut Viipurissa vielä 1944.
Alkuperäinen kuva, Sot.virk Oswald Hedeström / SA-Kuva, 18.6.1944, aihe: Evakuoidusta Viipurista
Olen aikaisemminkin kuullut, että uutta hinaajakalustoa suunnitellaan Saimaalle. Nyt näytti olleen siitä juttua Ylellä. Saimaan puutavaran kuljetus on kyllä melkoinen erikoisuus maailmanlaajuisesti, kun yli satavuotiaita laivoja on vielä liikenteessä täysin työajossa eikä minään museolaivoina.
yle.fi
Historiallinen uudistus tulossa Saimaalle – ensimmäinen uusi laiva suunnitteilla yli 60 vuoteen
Aalto-yliopistossa suunnitellaan ensimmäistä modernia sisävesien hinaajaa Vuoksen vesistöalueelle. Ne korvaavat nykyisin uitossa yli 60 vuotta käytetyt alukset.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Liukunapa
Kansalainen
Puunuitto on oma lukunsa, mutta esimerkiksi amerikan suurilla järvillä on paljon vanhoja laivoja vielä työkäytössä rahdinajossa.Olen aikaisemminkin kuullut, että uutta hinaajakalustoa suunnitellaan Saimaalle. Nöy näytti olleen siitä juttua Ylellä. Saimaan puutavaran kuljetus on kyllä melkoinen erikoisuus maailmanlaajuisesti, kun yli satavuotiaita laivoja on vielä liikenteessä täysin työajossa eikä minään museolaivoina.
Historiallinen uudistus tulossa Saimaalle – ensimmäinen uusi laiva suunnitteilla yli 60 vuoteen
Aalto-yliopistossa suunnitellaan ensimmäistä modernia sisävesien hinaajaa Vuoksen vesistöalueelle. Ne korvaavat nykyisin uitossa yli 60 vuotta käytetyt alukset.
Saimaalla nuo rahtilaivat jäi pois käytöstä, kun ensin kanava meni kiinni sodan jälkeen, niin ajot väheni ja sitten kun uusi kanava valmistui ja avattiin, niin olivat niin pieniä sinne, ettei liikenne kannattanut. Vanhaan kanavaan ei mahtunut kuin 31x7x2,4 m kokoinen alus, uuden kanavan "Saimax" mitoitus on 82,50x12,6x4,35 m. Ei taida olla höyryaikaista lastialuskalustoa enää ammattiajossa kuin yksi vajaakantoinen ylävesillä saarihakkuilla. Jos sekään enää, kun viimenäkemästä on jo aikaa.
Liukunapa
Kansalainen
Mehän siis ei uitettu puita vaan sitä lastattiin ruumiin ja kannelle niin paljon kun saatin sopimaan. Puu ei paina juuri mitään niin tila tuli vastaan ennen kantavuutta.
Sekin on edullisempaa kuin maantie tai rautatiekuljetus.
Mielenkiintoinen ratkaisu tuo hydraulisesti nostettava komentosilta, voi käyttää puskijana sekä hinaajana.Olen aikaisemminkin kuullut, että uutta hinaajakalustoa suunnitellaan Saimaalle. Nyt näytti olleen siitä juttua Ylellä. Saimaan puutavaran kuljetus on kyllä melkoinen erikoisuus maailmanlaajuisesti, kun yli satavuotiaita laivoja on vielä liikenteessä täysin työajossa eikä minään museolaivoina.
Historiallinen uudistus tulossa Saimaalle – ensimmäinen uusi laiva suunnitteilla yli 60 vuoteen
Aalto-yliopistossa suunnitellaan ensimmäistä modernia sisävesien hinaajaa Vuoksen vesistöalueelle. Ne korvaavat nykyisin uitossa yli 60 vuotta käytetyt alukset.
Jossain muussakin olen moiseen törmännyt.
Sillan alla kyykkää
Tästä on jo jokunen vuosi aikaa, kun oli onnettomuus jossa komentosilta ei vian tms. takia laskeutunutkaan ja rysäytti siltaan päin. Jos en ihan väärin muista.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.