Turinaa veneistä ja veneilystä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika 82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mielenkiintosta.
Ihmisiltä unohtunut et yhtiöt upottivat noita Proomuja kun sota alkoi ja ei miehiä ollut niitä hoitamaan.Esimerkkinä Säynätsalon rannoille niitä upotettiin kymmeniä.Sodan jälkeen niitä sitten nostettiin taas käyttöön mutta osa jätettiin pohjaan.Isäni oli noissa nostoissa kun hinaajilla niitä vedettiin pintaan ja muilla keinoilla.
 
Hävitetäänhän noita puulotjia edelleenkin upottamalla. On vaan ympäristörikos, ellei tehtävää suorittamaan palkata sukellusyhdistystä, mikä ilmoittaa tekevänsä sukelluskohteen. Ei tästä kovin kauan ole, kun Yövedelle upotettiin kaksi, olikohan ne VR29 ja EG:n Maria.
 
Ihmisiltä unohtunut et yhtiöt upottivat noita Proomuja kun sota alkoi ja ei miehiä ollut niitä hoitamaan.Esimerkkinä Säynätsalon rannoille niitä upotettiin kymmeniä.Sodan jälkeen niitä sitten nostettiin taas käyttöön mutta osa jätettiin pohjaan.Isäni oli noissa nostoissa kun hinaajilla niitä vedettiin pintaan ja muilla keinoilla.
Onko teille kuvia jäänyt noista ajoista?
 
Viimeksi muokattu:
Onko teille kuvia jäänyt noista ajoista?
Ei oo kuvia,oliskin.Se kamera oli silloin aika harvassa...Jos muistat 80 luvun lopussa tuli radiosta "tämän kylän tarinat"jaksoja siinä Isä ja 2 muuta jotka nyt jo kuolleet kertoivat miten niitä hinattiin 3 hinaajalla vauhtiin kunnes tulivat pintaan et pumppulaivat ajo vierelle sitten,täys päällä et tulivat pinnassa.Kysyn noista Proomuista eetulta niin sen mielestä olisivat VR:N olleet kun niillä telakka oli Hollolan verkkosaaressa,tai sitten olivat ns Saarisen veljesten.Se sano et jos noissa oli paljon kiviä niin ei ollut tarkoitettu nostettavaksi.
 
Tuo polttomerkintä SF. 122:64 1941 on oletettavasti mittakirjan numero. Se löytynee kansallisarkistosta tai jostain merenkulkuhallituksen arkistosta, jos jotakuta erityisesti kiinnostaa. Vuoden on pakko olla 1941, koska vuonna 1841 ei käytetty SF tunnusta, eikä 1800-luvun hylky olisi noin ehjä. Jos tuo on mitattu 1941, saattaa se olla upotettu jopa vasta 60-luvulla tai myöhemminkin.
 
Tuo polttomerkintä SF. 122:64 1941 on oletettavasti mittakirjan numero. Se löytynee kansallisarkistosta tai jostain merenkulkuhallituksen arkistosta, jos jotakuta erityisesti kiinnostaa. Vuoden on pakko olla 1941, koska vuonna 1841 ei käytetty SF tunnusta, eikä 1800-luvun hylky olisi noin ehjä. Jos tuo on mitattu 1941, saattaa se olla upotettu jopa vasta 60-luvulla tai myöhemminkin.
Mitä yksikköä tuohon aikaan on käytetty, nuo mitat eivät nyt sovi minun järkeeni.
 
Synnyinseudullani Möhkön ruukilla on nostettu järvimalmia lotjiin, jotka hinattiin sitten masuunille sulutettua kanavaa pitkin. Vanhan valokuvan mukaan se hinaaja on ollut n,20m pitkä siipiratas alus höyrykoneella, pitkä piippu siinä ainakin on
mö.webp
 
Synnyinseudullani Möhkön ruukilla on nostettu järvimalmia lotjiin, jotka hinattiin sitten masuunille sulutettua kanavaa pitkin. Vanhan valokuvan mukaan se hinaaja on ollut n,20m pitkä siipiratas alus höyrykoneella, pitkä piippu siinä ainakin on
Näytä liitetiedosto 172370
Kuvassa lienee Möhkön Ruukille, Varkaudessa rakennettu ja 1870 valmistunut 48 jalkainen siipiratashinaaja Möhkö. Laivassa kerrotaan olleen kaksi pystyhöyrykattilaa ja koneteho 12 hewoswoimaa.
Laiva kuljetettiin seuraavana talvena osissa hevoskuljetuksena Nuorajärven rantaan. Laivan odotettiin palvelevan myös kirkkomatkoilla ja siten säästävän osan pitäjäläisiltä 15 virstan soutumatkan.

Ilomantsin Uutiset kertoi huhtikuussa 1871 laivasta näin:
Mitä merkillisimpiä uusia on meille tulossa; ne owat tuon kuuluisan Rauta- ja Sukunaruukkien omistajan patrona Arpen hankkeissa, niin kuin esimerkiksi sanotaan yhden hänen käskyläisistä paraallaan olewan kulettamassa Warkauden ruukista tänne Ilomantsin pitäjässä olewaan Nuorajärween massinaa, jonka patrona kuulu ostaneen täällä olewan Möhkön kosken Sukunaruukin rahtien tähden.”
 
Kirkot olivat Ilomantsinjärven rannalla jonne oli kulkuyhteys Nuorajärven Koitajoki Koitereen vesistöistä Ilomantsinjokea pitkin, Ilomantsin ev lut ristikirkon keskellä onkin majakka torni joka opasti vesilläliikujia. Alajuoksua pitkin pääsi aina saimaalle mutta esimerkiksi Pamilonkoski oli virtaamaltaan Imatran veroinen, vain hurjapäisimmät veneellä liikujat uskalsi sen laskea.
 
Kyllä tuo kuva on jälkikäteen väritetty. Toki ensimmäiset värikuvat otettiin jo 1860-luvulla, mutta Suomessa ilmeisesti vasta 1900-luvulla.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös