Turinaa veneistä ja veneilystä

[mattiolavi]

Mielenkiintosta.

Päijänteen pohjasta löytyi kaksi yhteen köytettyä hylkyä – sisältä paljastui yllättävä lasti

Toinen sukeltaja mietti, mahtaako pohjalta löytyä lopulta mitään. Sitten pimeys alkoi hellittää ja vain muutaman metrin päässä alkoi erottua laivan hahmo.

www.is.fi

Ihmisiltä unohtunut et yhtiöt upottivat noita Proomuja kun sota alkoi ja ei miehiä ollut niitä hoitamaan.Esimerkkinä Säynätsalon rannoille niitä upotettiin kymmeniä.Sodan jälkeen niitä sitten nostettiin taas käyttöön mutta osa jätettiin pohjaan.Isäni oli noissa nostoissa kun hinaajilla niitä vedettiin pintaan ja muilla keinoilla.

 

[LPR]

Hävitetäänhän noita puulotjia edelleenkin upottamalla. On vaan ympäristörikos, ellei tehtävää suorittamaan palkata sukellusyhdistystä, mikä ilmoittaa tekevänsä sukelluskohteen. Ei tästä kovin kauan ole, kun Yövedelle upotettiin kaksi, olikohan ne VR29 ja EG:n Maria.

 

[beadaaro]

Ihmisiltä unohtunut et yhtiöt upottivat noita Proomuja kun sota alkoi ja ei miehiä ollut niitä hoitamaan.Esimerkkinä Säynätsalon rannoille niitä upotettiin kymmeniä.Sodan jälkeen niitä sitten nostettiin taas käyttöön mutta osa jätettiin pohjaan.Isäni oli noissa nostoissa kun hinaajilla niitä vedettiin pintaan ja muilla keinoilla.

Onko teille kuvia jäänyt noista ajoista?

 

[Josva]

Nämä romulaivat ovat näköjään päättymätön ongelma

Uimarannalla lojuva iso huvialus ärsyttää Jyväskylässä – omistaja: ”En aio tehdä mitään”

20-metrisen huvialuksen omistajaa uhkaa tuhansien eurojen sakko tai aluksen hinaus.

yle.fi

 

[mattiolavi]

Onko teille kuvia jäänyt noista ajoista?

Ei oo kuvia,oliskin.Se kamera oli silloin aika harvassa...Jos muistat 80 luvun lopussa tuli radiosta "tämän kylän tarinat"jaksoja siinä Isä ja 2 muuta jotka nyt jo kuolleet kertoivat miten niitä hinattiin 3 hinaajalla vauhtiin kunnes tulivat pintaan et pumppulaivat ajo vierelle sitten,täys päällä et tulivat pinnassa.Kysyn noista Proomuista eetulta niin sen mielestä olisivat VR:N olleet kun niillä telakka oli Hollolan verkkosaaressa,tai sitten olivat ns Saarisen veljesten.Se sano et jos noissa oli paljon kiviä niin ei ollut tarkoitettu nostettavaksi.

 

[LPR]

Tuo polttomerkintä SF. 122:64 1941 on oletettavasti mittakirjan numero. Se löytynee kansallisarkistosta tai jostain merenkulkuhallituksen arkistosta, jos jotakuta erityisesti kiinnostaa. Vuoden on pakko olla 1941, koska vuonna 1841 ei käytetty SF tunnusta, eikä 1800-luvun hylky olisi noin ehjä. Jos tuo on mitattu 1941, saattaa se olla upotettu jopa vasta 60-luvulla tai myöhemminkin.

 

[Liukunapa]

Tuo polttomerkintä SF. 122:64 1941 on oletettavasti mittakirjan numero. Se löytynee kansallisarkistosta tai jostain merenkulkuhallituksen arkistosta, jos jotakuta erityisesti kiinnostaa. Vuoden on pakko olla 1941, koska vuonna 1841 ei käytetty SF tunnusta, eikä 1800-luvun hylky olisi noin ehjä. Jos tuo on mitattu 1941, saattaa se olla upotettu jopa vasta 60-luvulla tai myöhemminkin.

Mitä yksikköä tuohon aikaan on käytetty, nuo mitat eivät nyt sovi minun järkeeni.

 

[LPR]

Mitä yksikköä tuohon aikaan on käytetty, nuo mitat eivät nyt sovi minun järkeeni.

Ei välttämättä mikään yksikkö, vaan sen pöytäkirjan numero.

 

[LPR]

Toisaalta, jos on vajaakantoinen pieni lotja ollut, niin 64 jalan pituinen voisi olla jotakuinkin 122 BRT.

 

[Liukunapa]

Toisaalta, jos on vajaakantoinen pieni lotja ollut, niin 64 jalan pituinen voisi olla jotakuinkin 122 BRT.

Tuo mulla ei käynyt mielessä, vaikka kävin päässä läpi kaikki lästit, standardit, tonnit, jalat, metrit ja tuumat.

 

[Josva]

Synnyinseudullani Möhkön ruukilla on nostettu järvimalmia lotjiin, jotka hinattiin sitten masuunille sulutettua kanavaa pitkin. Vanhan valokuvan mukaan se hinaaja on ollut n,20m pitkä siipiratas alus höyrykoneella, pitkä piippu siinä ainakin on

 

[Woima]

Synnyinseudullani Möhkön ruukilla on nostettu järvimalmia lotjiin, jotka hinattiin sitten masuunille sulutettua kanavaa pitkin. Vanhan valokuvan mukaan se hinaaja on ollut n,20m pitkä siipiratas alus höyrykoneella, pitkä piippu siinä ainakin on
Näytä liitetiedosto 172370

Kuvassa lienee Möhkön Ruukille, Varkaudessa rakennettu ja 1870 valmistunut 48 jalkainen siipiratashinaaja Möhkö. Laivassa kerrotaan olleen kaksi pystyhöyrykattilaa ja koneteho 12 hewoswoimaa.
Laiva kuljetettiin seuraavana talvena osissa hevoskuljetuksena Nuorajärven rantaan. Laivan odotettiin palvelevan myös kirkkomatkoilla ja siten säästävän osan pitäjäläisiltä 15 virstan soutumatkan.

Ilomantsin Uutiset kertoi huhtikuussa 1871 laivasta näin:
”Mitä merkillisimpiä uusia on meille tulossa; ne owat tuon kuuluisan Rauta- ja Sukunaruukkien omistajan patrona Arpen hankkeissa, niin kuin esimerkiksi sanotaan yhden hänen käskyläisistä paraallaan olewan kulettamassa Warkauden ruukista tänne Ilomantsin pitäjässä olewaan Nuorajärween massinaa, jonka patrona kuulu ostaneen täällä olewan Möhkön kosken Sukunaruukin rahtien tähden.”

 

[Josva]

Kirkot olivat Ilomantsinjärven rannalla jonne oli kulkuyhteys Nuorajärven Koitajoki Koitereen vesistöistä Ilomantsinjokea pitkin, Ilomantsin ev lut ristikirkon keskellä onkin majakka torni joka opasti vesilläliikujia. Alajuoksua pitkin pääsi aina saimaalle mutta esimerkiksi Pamilonkoski oli virtaamaltaan Imatran veroinen, vain hurjapäisimmät veneellä liikujat uskalsi sen laskea.

 

[MarkkuJ]

Moro

Onko toi kuva alunperin ollut mustavalkoinen ja väritetty jollain systeemillä,muuten hieno kuva.

 

[topik]

Moro

Onko toi kuva alunperin ollut mustavalkoinen ja väritetty jollain systeemillä,muuten hieno kuva.

Koskas ne värikuvat oikein tulivatkaan, tuo kuva otettu joskus 1800 luvulla.

 

[Woima]

Kyllä tuo kuva on jälkikäteen väritetty. Toki ensimmäiset värikuvat otettiin jo 1860-luvulla, mutta Suomessa ilmeisesti vasta 1900-luvulla.