Tänään tulee kuluneeksi 170 vuotta Saimaan kanavan avaamisesta. Kanava avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran 7.9.1856. Kanavan avajaisia juhlittiin samaan aikaan kuin Venäjän keisari Aleksanteri II:n kruunajaisia.
Syyskuussa 1844 Nikolai I määräsi senaatin ryhtymään Saimaan kanavan rakentamiseen, johon varattiin 15 vuotta, mutta se saatiin valmiiksi nopeammin. Rakentaminen maksoi noin kolme miljoonaa hopearuplaa.
Kiireisimpinä rakennuskuukausina kesäisin työmaalla oli yli 3 000 työmiestä ja talvella 600–700. Rakentajat olivat esimerkiksi kanavarenkejä eli maaseudun tilattomia, jotka ottivat pestin kanavatyömaalle. Rakentamassa oli myös tilapäistyöntekijöitä ja vankeja. Suurin osa työntekijöistä tuli Saimaan vesistön alueelta, eli nykyisen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelta sekä Viipurin suunnasta. Erikoisammattimiehiä kuten puuseppiä ja kivenhakkaajia tuli eripuolilta Suomea. Esimerkiksi taitavia puuseppiä tuli Pietarsaaresta saakka.
Saimaan kanavan avaaminen vauhditti sahateollisuuden kasvua Saimaan alueella. Kanava tarjosi luontevan kulkureitin. Tervahöyryt hinasivat lotjaletkoja, jotka olivat täynnä lautaa. Ne vietiin Viipurin satamaan ja myöhemmin Uuraaseen rakennettuun Viipurin ulkosatamaan. Paluurahtina tuli viljaa, jauhoja, suolaa ja joitakin ylellisyystarvikkeita. 1900-luvun alkaessa kanavassa alkoi näkyä jo kulumista. Kanavauomassa oli sortumia, ja toisinaan liikenne piti pysäyttää ja aukoa sortuneita paikkoja. Sulut olivat pieniä, eivätkä isot alukset päässeet kanavaan. Suomen itsenäistymisen jälkeen aloitettiin kanavan parannustyöt. 1920-luvulla aloitettiin rakentaa uusia sulkuja. Niitä oli valmiina jo ennen talvisodan alkamista, mutta kanavauoma oli syventämättä.
Kun suomalaiset hyökkäsivät jatkosodan alussa 1941, venäläiset vetäytyivät kanava-alueelta ja räjäyttivät uusia sulkuja.Toisen maailmansodan päättyessä Saimaan kanavan käyttökin päättyi, koska puolet kanavasta jäi Neuvostoliiton hallintaan.
Tämän jälkeen vasta 1960-luvun alussa päästiin sopimukseen Saimaan kanavan avaamisesta uudelleen. Kanavaa laajennettiin, sulkuportteja rakennettiin isommiksi ja kanava avattiin liikenteelle vasta 5.8.1968. Tämä kaikki oli suurelta osin Kekkosen ansiota, joka määrätietoisesti neuvotteli Neuvostoliiton kanssa ja sai aikaan vuokrasopimuksen kanavaa ympäröivien maa-alueiden vuokrauksesta Neuvostoliitolta.