Joskus linkitin tänne videon, kun kolmioviilalla teroitettiin. Se tapahtui terää vasten. Laipan ja terän väliin lyötiin kiila, jolloin ketju oli pinkeänä. Kunhan vastaan tulee sellainen viila, ostan ja koitan. Oli ihan selkeä ero leikkuunopeudessa.
Teräketjun teroitus - Mikä voi mennä pieleen?
- Viestiketjun aloittaja Puuha
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- moottorisaha teräketju teroitus
Asia jäi vaivaamaan ja ebaysta kattelemaan, josko tilais viilan. Omilla hakusanoilla hyvin vähän osumia euroopasta. Tuossa tuon mallinen latviasta https://www.ebay.com/itm/234030956099?hash=item367d54fe43:g:6wYAAOSwRptgs0OE
Ja tuollaista en löytänyt lainkaan euroopasta: https://www.ebay.com/itm/313404335207?hash=item48f85aa467:g:6lsAAOSwNqlgGZKb
Jos ei joku osaa vinkata muuta paikkaa, niin pitää tuolta latviasta tilata. Vaikka kyllä 30€ viilasta hieman kirpaisee...
Ja tuollaista en löytänyt lainkaan euroopasta: https://www.ebay.com/itm/313404335207?hash=item48f85aa467:g:6lsAAOSwNqlgGZKb
Jos ei joku osaa vinkata muuta paikkaa, niin pitää tuolta latviasta tilata. Vaikka kyllä 30€ viilasta hieman kirpaisee...
Kolmikulmaviiloja on vaikka Bahcon teräketjuviila kuvastossa.
Itse olen käsittänyt sen niin, että tuon terän profiilihan tulee erilaiseksi viilattaessa pyörö tai kantikkaalla viilalla. Mutta sitten taas miinuspuolena kantikkaalla viilalla teroitettu ketju tylsyy herkemmin, jos vaikka puussa epäpuhtauksia jne.
Ihan mielenkiinnosta tekisi mieli koittaa. Leipä ei tule saha hommista, eikä mulla oo edes mettää. Mutta jotain sitä pitää harrastaa.
Mikä tuo talttaketju on? Onko se sellainen halkaisua varten tehty ketju?
Tuon alemman kuvan hammas on talttaketjusta. Eli juuri tuo teräväkulmainen. Se on jo itsessään tavallista tehokkaampi. Aattelin vaan onko kulmaviilasta lisähyötyä? Itse talttaketjua ei kannata hankkia jos viilaamisessa on haasteita. Tavallinen kettinki on parempi yleiskäyttöön.
@Puuha mainitsikin tuon talttaketjun etevyyden kovassa puussa, pehmeässä puussa ei niin suurta etua tule, jos ollenkaan. Tuon talttaketjun leikaavuuden huomasin metsuriuralla, talvipakkasilla vanerikoivun hakkuussa, meni kuin sulaan puuhun. Viilaukseltaan vaativampi mitä pyörökulma ja leikaa parhaiten suhteellisen pienellä kulmalla. Tuollaisen sulan ja pehmeän puun sahauksessa ja varsinkin karsinnassa on pyörökulma kyllä mukavampi. Nuo talttaketjut Suomen markkinoilla on yleensä 3/8 jaolla vähän tehokaampiin sahoihin. On tuota samaa talttaketjua 325 jaollakin,aikoinaan oli matalaproviili versiokin, myyntiliikeet ei vaan näytä niitä hyllyssä pitävän, ainakaan joka kylällä. Tosi herkkä on tuo talttahammas jo pienelle hiekan pölylle. Pitää pysytellä etäällä pölisevästä soratiestä
Joo ja se vaatii tehoa jo terävänä aika paljon puhumatta sitten jos tylsymään pääsee.
Tässä kun katsonut tuota terotustyyliä liittyy siihen aina sama sykli. Teroituksen jälkeen kokoillaan ja kilvan kehutaa. Pidempiaikaisesta kestosta kuinka terävänä pysyy ei puhuta. Se viittaa tiettyyn asiaan joka on varmasti loogisella ajattelulla pääteltävissä.
Tässä kun katsonut tuota terotustyyliä liittyy siihen aina sama sykli. Teroituksen jälkeen kokoillaan ja kilvan kehutaa. Pidempiaikaisesta kestosta kuinka terävänä pysyy ei puhuta. Se viittaa tiettyyn asiaan joka on varmasti loogisella ajattelulla pääteltävissä.
Metsätyö sahani.
Käytän itse yleensä kahta sahaa, kaatosaha - yläkahva yhdenkäden karsintasaha. Näiden ketjut on teroitettu eri lailla.
Kaatosahan täytyy imeä itsensä puuhun ja lastun täytyy lentää, purupiikit on matalat ja teroituskulma jyrkkä. Karsintasahassa taas on korkea purupiikki ja loiva kulma, ettei potkiudu yhdellä kädellä käytettäessä.
Karsintasahassa on isoin mahdollinen vetoratas kytkimellä ja pienin kärkipyörä laippassa minkä ylipäätänsä saa, näin löytyy vauhtia ketjulle arviolta 25-30 m/sek.
En yleensä viilaa metsässä, vaan päivän päätteeksi verstaan ruuvipenkissä jossa on hyvä valaistus ja lämmintä. Merkkaan lähtökohdan hampaaseen spriitussila ja 3 vetäisyä ”hyvällä viilalla”/ hammas käsivaralta. Sitten sahan puhdistus paineilmalla - metsätyö rytkyt naulakkoon ja kaikki on valmiina seuraavaa päivää varten.
Sitten ei kun lompsitaan saunaan.
Käytän itse yleensä kahta sahaa, kaatosaha - yläkahva yhdenkäden karsintasaha. Näiden ketjut on teroitettu eri lailla.
Kaatosahan täytyy imeä itsensä puuhun ja lastun täytyy lentää, purupiikit on matalat ja teroituskulma jyrkkä. Karsintasahassa taas on korkea purupiikki ja loiva kulma, ettei potkiudu yhdellä kädellä käytettäessä.
Karsintasahassa on isoin mahdollinen vetoratas kytkimellä ja pienin kärkipyörä laippassa minkä ylipäätänsä saa, näin löytyy vauhtia ketjulle arviolta 25-30 m/sek.
En yleensä viilaa metsässä, vaan päivän päätteeksi verstaan ruuvipenkissä jossa on hyvä valaistus ja lämmintä. Merkkaan lähtökohdan hampaaseen spriitussila ja 3 vetäisyä ”hyvällä viilalla”/ hammas käsivaralta. Sitten sahan puhdistus paineilmalla - metsätyö rytkyt naulakkoon ja kaikki on valmiina seuraavaa päivää varten.
Sitten ei kun lompsitaan saunaan.
Tolla kärkipyörän halkaisijalla ei oo mitään tekemistä ketjunopeuden kanssa, se ketjunopeus on ihan sama on kärkipörä 5 ta 10 senttiä...
En rupea vänkäämään kun en ole täysin varma asiasta, näillä sanoin kuitenkin sahamyyjä Echoon kapealla kärjellä olevaa suositteli eli laippa kapenee kärkeä kohden? Oma vajavainen järkeni palasi silloin mopo aikoihin jolloin taka ratasta pienennettiin ja etu ratasta isonnettiin vauhdin kasvattamiseksi.
Se pieni kärki varmaan sen takia, että pienentää takapotkun mahdollisuutta.
Tuolla tyylin viilatun ketju on tosi arka kaikelle puuta kovemmalle aineelle. Kumma kun eivät kourua kaventaneet,
olisko leikannut vielä paremmin, niin paljon ei parane kaventaa että kourujen väliin alkaa limppu jäämään.
Viimeksi muokattu:
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.