Teräketjun teroitus - Mikä voi mennä pieleen?

Voisin joskus kokeilla terottaa ketjun tuolla työkalukoneella kun mulla on nippu niitä kiviäkin. En oo ikinä kokeillut niitä kiinahyrriä että miten huonosti ne toimii. Hionnassa on se iso etu että voi ajaa terää vastaan jolloin pursetta ei jää. Viila on aggressiivisempi työkalu ja työnnetään terää myöten niin jää takuulla suurempi purse.
Joskus linkitin tänne videon, kun kolmioviilalla teroitettiin. Se tapahtui terää vasten. Laipan ja terän väliin lyötiin kiila, jolloin ketju oli pinkeänä. Kunhan vastaan tulee sellainen viila, ostan ja koitan. Oli ihan selkeä ero leikkuunopeudessa.
 
Varmaan pystyis vetämään vasten pyöröviilallakin jos ois tarpeeksi hieno- ja viistohampainen viila. Nuo normiviilat tökkäis herkästi siihen teränsuuhun ja menis helposti räpläyksen puolelle.
 
Tämä se video oli. Kohdasta 1:45 alkaa viilaaminen. On noita paljon muitakin, square filing hakusanoilla löytyy.


Mutta tämä on kyllä aika hyvä ja tarkasti tehty opetusvideo aiheesta:
 
Viimeksi muokattu:
Olen nuo talttaketjutkin viilannut ihan pyöreällä viilalla. Tuleeko se mainittu leikkuuero tosta ketjusta vai viilasta? Tai ketjusta nyt ainakin tulee mutta tuoko tuo pelkkä viila vielä jotain lisäarvoa?
 
Olen nuo talttaketjutkin viilannut ihan pyöreällä viilalla. Tuleeko se mainittu leikkuuero tosta ketjusta vai viilasta? Tai ketjusta nyt ainakin tulee mutta tuoko tuo pelkkä viila vielä jotain lisäarvoa?
Itse olen käsittänyt sen niin, että tuon terän profiilihan tulee erilaiseksi viilattaessa pyörö tai kantikkaalla viilalla. Mutta sitten taas miinuspuolena kantikkaalla viilalla teroitettu ketju tylsyy herkemmin, jos vaikka puussa epäpuhtauksia jne.

Ihan mielenkiinnosta tekisi mieli koittaa. Leipä ei tule saha hommista, eikä mulla oo edes mettää. Mutta jotain sitä pitää harrastaa.
Mikä tuo talttaketju on? Onko se sellainen halkaisua varten tehty ketju?
 
Tuo sivun puolen teräkulma on terävämpi kuin pyöröllä, todennäköisesti on myös terävämpi terä kun viilaussuunta on parempi.
 
Tuolleen viilattuna menee paremmin kovaan puuhun. Vaikka tiikkiin.

Tiedä onko tuosta etua Suomen pehmeissä puissa.
 
Tuon alemman kuvan hammas on talttaketjusta. Eli juuri tuo teräväkulmainen. Se on jo itsessään tavallista tehokkaampi. Aattelin vaan onko kulmaviilasta lisähyötyä? Itse talttaketjua ei kannata hankkia jos viilaamisessa on haasteita. Tavallinen kettinki on parempi yleiskäyttöön.
 
@Puuha mainitsikin tuon talttaketjun etevyyden kovassa puussa, pehmeässä puussa ei niin suurta etua tule, jos ollenkaan. Tuon talttaketjun leikaavuuden huomasin metsuriuralla, talvipakkasilla vanerikoivun hakkuussa, meni kuin sulaan puuhun. Viilaukseltaan vaativampi mitä pyörökulma ja leikaa parhaiten suhteellisen pienellä kulmalla. Tuollaisen sulan ja pehmeän puun sahauksessa ja varsinkin karsinnassa on pyörökulma kyllä mukavampi. Nuo talttaketjut Suomen markkinoilla on yleensä 3/8 jaolla vähän tehokaampiin sahoihin. On tuota samaa talttaketjua 325 jaollakin,aikoinaan oli matalaproviili versiokin, myyntiliikeet ei vaan näytä niitä hyllyssä pitävän, ainakaan joka kylällä. Tosi herkkä on tuo talttahammas jo pienelle hiekan pölylle. Pitää pysytellä etäällä pölisevästä soratiestä:mrgreen:
 
Joo ja se vaatii tehoa jo terävänä aika paljon puhumatta sitten jos tylsymään pääsee.

Tässä kun katsonut tuota terotustyyliä liittyy siihen aina sama sykli. Teroituksen jälkeen kokoillaan ja kilvan kehutaa. Pidempiaikaisesta kestosta kuinka terävänä pysyy ei puhuta. Se viittaa tiettyyn asiaan joka on varmasti loogisella ajattelulla pääteltävissä.
 
Metsätyö sahani.
Käytän itse yleensä kahta sahaa, kaatosaha - yläkahva yhdenkäden karsintasaha. Näiden ketjut on teroitettu eri lailla.
Kaatosahan täytyy imeä itsensä puuhun ja lastun täytyy lentää, purupiikit on matalat ja teroituskulma jyrkkä. Karsintasahassa taas on korkea purupiikki ja loiva kulma, ettei potkiudu yhdellä kädellä käytettäessä.
Karsintasahassa on isoin mahdollinen vetoratas kytkimellä ja pienin kärkipyörä laippassa minkä ylipäätänsä saa, näin löytyy vauhtia ketjulle arviolta 25-30 m/sek.

En yleensä viilaa metsässä, vaan päivän päätteeksi verstaan ruuvipenkissä jossa on hyvä valaistus ja lämmintä. Merkkaan lähtökohdan hampaaseen spriitussila ja 3 vetäisyä ”hyvällä viilalla”/ hammas käsivaralta. Sitten sahan puhdistus paineilmalla - metsätyö rytkyt naulakkoon ja kaikki on valmiina seuraavaa päivää varten.
Sitten ei kun lompsitaan saunaan.
 
Karsintasahassa on isoin mahdollinen vetoratas kytkimellä ja pienin kärkipyörä laippassa minkä ylipäätänsä saa,
Tolla kärkipyörän halkaisijalla ei oo mitään tekemistä ketjunopeuden kanssa, se ketjunopeus on ihan sama on kärkipörä 5 ta 10 senttiä...
 
Tolla kärkipyörän halkaisijalla ei oo mitään tekemistä ketjunopeuden kanssa, se ketjunopeus on ihan sama on kärkipörä 5 ta 10 senttiä...
En rupea vänkäämään kun en ole täysin varma asiasta, näillä sanoin kuitenkin sahamyyjä Echoon kapealla kärjellä olevaa suositteli eli laippa kapenee kärkeä kohden? Oma vajavainen järkeni palasi silloin mopo aikoihin jolloin taka ratasta pienennettiin ja etu ratasta isonnettiin vauhdin kasvattamiseksi.
 
En rupea vänkäämään kun en ole täysin varma asiasta, näillä sanoin kuitenkin sahamyyjä Echoon kapealla kärjellä olevaa suositteli eli laippa kapenee kärkeä kohden? Oma vajavainen järkeni palasi silloin mopo aikoihin jolloin taka ratasta pienennettiin ja etu ratasta isonnettiin vauhdin kasvattamiseksi.
Se pieni kärki varmaan sen takia, että pienentää takapotkun mahdollisuutta.
 
Joo ja se vaatii tehoa jo terävänä aika paljon puhumatta sitten jos tylsymään pääsee.

Tässä kun katsonut tuota terotustyyliä liittyy siihen aina sama sykli. Teroituksen jälkeen kokoillaan ja kilvan kehutaa. Pidempiaikaisesta kestosta kuinka terävänä pysyy ei puhuta. Se viittaa tiettyyn asiaan joka on varmasti loogisella ajattelulla pääteltävissä.
Tuolla tyylin viilatun ketju on tosi arka kaikelle puuta kovemmalle aineelle. Kumma kun eivät kourua kaventaneet,:cool: olisko leikannut vielä paremmin, niin paljon ei parane kaventaa että kourujen väliin alkaa limppu jäämään.
 
Viimeksi muokattu:
Mopon nopeus muuttuu takahammasrattaan kokoa muutamalla, mutta siinäkin ketjun nopeus pysyy tuolloin samana.
Takaratas luonnollisesti pyörii sitä nopeammin mitä pienempi on.
Eturattaan koko muutos muuttaa myös ketjunopeutta.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös