Pienet sähköön liittyvät kysymykset.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika 82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Halvin ratkaisu 3 ja 6 kW teholle on 2 kpl 3 kW vastuksia, joita hallitaan kiertokytkimellä.
Itellä oli kattilassa 2, 4 ja 8 kW vastukset, joilla sai 0 tehon lisäksi 7 porrasta ( 2, 4, 6, 8, 10, 12, ja 14 kW ).
Vanhanajan keittolevyssä oli myös hauska kytkentä logiikka, levyn sisällä 3 vastusta ja 4 johdinta ulos. Kiertokytkimessä 6 asentoa, joilla vaihtui virran syöttökohta sekä maadoitus kohtakin vuorotellen.
Jos yksittäisen vastuksen teho on alle 2 kW niin ei kannata kontaktoreita laitella, halpa kiertokytkin riittää. Itellä siinä kattilassa oli kontaktorit kun niitä ohjasi jonkilainen "älykortti" ja tehotkin kohtalaisia.
 
Eikö kolmivaihevirran jännite ole nykyään 400v. ja valovirran 230v

ok. miten virta käyttäytyy tässä tapauksessa? Onko virran kulutus sitten esimerkkini lämmittimessä jossa puoliteho on 3000w. voisi laskea näin että 1500w/200v=7,5A x2. eli 7,5 ampeeria otetaan kahdelta vaiheelta tällä lämmittimellä.

täysiteho olisi sitten 6000w/690v(kolmen vaiheen yhteenlaskettu jännite)=8,695A

No niinhän nuo jännitteet näyttävät olevan kalibroidun Fluke-mittarinkin tikutaku-näytössä 225V-227V.
Tässä vanha vaari vintage asioiden ihailijana on vain oppinut ne 220V/380V.

Pentuna, kun olin tsupparina radioliikkeessä Helsingin Kalliossa, niin jännite oli 110V tasajännitettä.

Tasajännite = likström => ruumisvirta => tuonelan virta
upload_2022-1-19_19-36-0.webp


upload_2022-1-19_19-9-49.webp


Yleisvirtaradioiden töpseli piti käänää mikäli radiosta ei kuulunut mitään.
Vaihtojännite radioita piti esitellä ostajille käyttämällä vibraattoritoimintaista muuttajaa.

Samaan aikaan Kalliossa oli myös taloja, joissa oli 110V:n ja 220V:n vaihtojännite.. Simppeliä - vain kolme eri normia käytössä yht'aikaa.
Raitiovaunujen ajojohtoja varten oli asemarakennus, jossa isokokoinen sähkömoottori pyöritti isoa generaattoria. Ilmeisesti 500V tasaista.

Kotonamme täytyi uutukainen pulsaattoripesukone kytkeä jännitettä nostavaan säästömuuntajaan.
Pesukone metallirunkoisena tarvitsi shukopistorasian .
Sähköliike kytki pintarasiasta erillisen kuparilangan lavuaarin kylmävesihanan tuloputkeen. Mahtoikohan tehdä talon pannuhuoneessa ohituskytkentöjä vesijärjestelmän komponenteille !
 
Kyllä mäkin sitä alkuun katselin jotta mikä p..rkele, mut en tökkiny kun oli silloin kosketusnäyttökone...
 
Mitä kohdalle on osunut niin osateholla kontaktori pudottaa vastuksia pois käytöstä.

Halvin ratkaisu 3 ja 6 kW teholle on 2 kpl 3 kW vastuksia, joita hallitaan kiertokytkimellä.

Klapikalle tuolla alussa puhui Remkon lämppäristä joten kyse lienee ollut rakennuslämmittimestä, niissä ei mitään kontaktoreja tapaa olla ja tosiaan halvin tapa toteuttaa 3/6kW tehovalinnat 3~lämmittimessää on vastukset kolmioon ja yksi sakara kolmiosta irti sillä kiertokytkimellä. Silloin meillä on 2~400V lämppäri. Osassa noista lämppäreistä on syöttöjohdotkin 4 napaisia kun eivät nollaa tarvi mihinkään, puhallinmoottorikin on kahden vaiheen välissä.

Ei sillä, mulla on yksi 10/20kW Remko jossa täytyy olla kyllä kaksi kierrosta vastuksia koska 10kW tilassa tota voi ajaa 3x16A syötöllä, ei voisi jos se 10kW otettaisiin kahdesta vaiheesta. Hieno laite, helvetin tehokas (ja äänekäs) puhallin siinä on, ja sitä ei saa edes sammutettua kuin nyppäämällä kaapelin seinästä. On siis tehovalintakytkin 0-1-2 ja termostaatti, mutta puhallin käy aina kun on piuha kiinni..
 
3-9kW Remkoja uusia ja vanhoja korjannut ja modannut niin on kontaktorit, isossa 2kpl. Chinttiä näkyvät käyttävän uusissa.
 
Remko taitaa olla premium merkki =D.
Premiumista en tiedä, mutta laadultaan on ihan toista, kuin nämä puuiloissa ja motoneteissa myydyt halpikset. Lämmittää ihan toisella tapaa ja kestävät. Noilla kiinanihmeillä todellinen lämmitysteho saattaa olla murto-osan ilmoitetusta.
 
Eikös niissä kinuskeissakin kuitenkin ole 100:n hyötysuhde? Eli lämmittävät yhtä paljon.
Esim. 9 kW kinuski. Laitetaan vaikka 0 asteessa lämmitttmään täydellä teholla. Termostaatin pyyntö on arviolta +20, eli termostaatin ei pitäisi katkoa lämmitystä. Vastukset on väärin muotoiltu ja tuuletus on väärin mitoitettu, että ilmavirta ei siirrä vastuksesta lämpö-energiaa pois vaan vastus ylikuumenee ja ylilämpösuoja katkaisee lämmityksen. Kylmäilmatuuletus jää jäähdyttämään vastusta. Tovin päästä ylilämpösuoja taas kytkee vastuksen lämpiämään ja kohta katkaisee lämmityksen. Todellisuudessa vastukset lämpiävät 1/3 ajasta ja lämmitin puhaltaa kylmää 2/3 ajasta. Eli 9 kW lämmittimen todellinen teho on 3 kW. Sama tila lämpiää 3,3 kW valovirta Remkolla nopeammin kuin tuolla kiinalaisella 9 kW lämmittimellä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös