Tuo ihmetyttää itseäni miksei weidmullerin stripaxin kuorintakoneistoa ole saatu niihin saman valmistajan nauhaholkkipihteihin? Kai ne nyt itsekin on joskus niitä tuotteitaan testannut ja todennut saman että toisessa pihdissä kuorinta toimii ja toisessa ei. Ja nuo stipaxit on vanha keksintö, en tiedä koska kehitetty, mutta ensimmäiset sain vuonna 2003 käteeni. Nauhaholkkipihti näyttää ainakin muotoilultaan uudemmalta.
Pellettilämmitys
- Viestiketjun aloittaja Yleisajattelija
- Aloituspäivämäärä
Phoenixin kaluilla olen itse pärjännyt kuorintatarpeissa. Nuo SAC:t on kätevät.härvelit. https://www.phoenixcontact.com/fi-fi/tuotteet/stripping-tool-wirefox-sac-1212623
Jokareilla saa useimmat johtimet kuorittua, ja pienempiä varten on sellaiset levystä tehdyt perusmallin pihdit.
Sen sijaan kaapelin ulkokuoren kuorinta on ongelmallisempi. Sitä varten minulla on Jokarin aukeavan putken muotoinen työkalu, mutta se toimii valitettavan suppealla halkaisija-alueella. Tavallista ohuempia ja paksumpia joutuu kuorimaan veitsellä tai saksilla varoen ettei riko johtimien eristettä.
Sen sijaan kaapelin ulkokuoren kuorinta on ongelmallisempi. Sitä varten minulla on Jokarin aukeavan putken muotoinen työkalu, mutta se toimii valitettavan suppealla halkaisija-alueella. Tavallista ohuempia ja paksumpia joutuu kuorimaan veitsellä tai saksilla varoen ettei riko johtimien eristettä.
Yleisajattelija
Kansalainen
Jep, näin oli. Syynä tuohon väärät taukotulen säätöparametrit. Liikkuvan arinan tuhkanpoistoa säädetty, jolloin arinalla olevan tuhkan määrä ei enää riittänyt hellepäivänä uudelleensytykseen. Tätä ei pysty säätämään muuten kuin helteellä, koska silloin kattila käynnistyy vain 0-1 kertaa vuorokaudessa. Kun kulutusta ei ole, poltin on pelkästään taukotulella ja se pitää olla niin pienellä, että kattila jäähtyy, eikä pääse keittämään.
Yleisajattelija
Kansalainen
Kyllä ja ei. Noissa on oikea momentti tärkeä, ongelma on tosin siinä että noissa on hyvin erikokoisia ruuveja, ja momenttiruuvari tms. ei käytännössä oikein toimi.
Yleisajattelija
Kansalainen
Tämä on meillä töissä ongelma, tiedetään että noita suurivirtaisia pitäisi kiristellä, mutta jos noita on tuhansia niin hieman hankalaa...
Yleisajattelija
Kansalainen
Minulla omassa käytössä irtoholkit+puristuspihdit, töissä noita on sitten ja vaikka mitä.
Yleisajattelija
Kansalainen
No, nyt on kaikki johdotukset uusittu. Laitoin taipuisan panssarikaapelin kaapelien ympärille. Nuohotessa noilla on taipumus lyttääntyä kun aina jää jonkun alle. Hartingin (sikakalliit&hyvät) liittimet niin saa purettua huoltoa varten. Poistin yhden riviliitintyypin käytöstä kelvottomana.
Prototyyppivaiheessa on tullut paljon modifikaatioita, mm. liikkuva arina ja PTC-vastusten käyttöönotto moottorisuojaukseen (perinteinen moottorisuoja ei näköjään toimi näissä pienissä moottoreissa). Turvalaitteita, merkkivaloja ja tuntimittari on lisätty, sekä "käyttöliittymää" yksinkertaistettu. Puolenkymmentä vikakytkentää tuli vaikka kuinka yritti olla huolellinen.
Piirustukset on siirretty AUTOCAD:istä oikealle automaatiosuunnitteluohjelmalle (QElectroTech) ja tehty kokonaan uusiksi (yllättävän työläs homma).
Liikkuva arina muutti aika paljon palotapahtumaa, ja kaikki säädöt, tehomittaukset yms. meni uusiksi. Kaikki turvajärjestelmätestaukset uusiksi. Kaapelimerkinnät ovat vielä uusimatta, valkea sähköteippi + mustekynä ei näytä pysyvän kovin pitkään. Tuohon tarrapaperi+laser kirjoitin on paras, saa tulostettua kaikki kerralla.
Prototyyppivaiheessa on tullut paljon modifikaatioita, mm. liikkuva arina ja PTC-vastusten käyttöönotto moottorisuojaukseen (perinteinen moottorisuoja ei näköjään toimi näissä pienissä moottoreissa). Turvalaitteita, merkkivaloja ja tuntimittari on lisätty, sekä "käyttöliittymää" yksinkertaistettu. Puolenkymmentä vikakytkentää tuli vaikka kuinka yritti olla huolellinen.
Piirustukset on siirretty AUTOCAD:istä oikealle automaatiosuunnitteluohjelmalle (QElectroTech) ja tehty kokonaan uusiksi (yllättävän työläs homma).
Liikkuva arina muutti aika paljon palotapahtumaa, ja kaikki säädöt, tehomittaukset yms. meni uusiksi. Kaikki turvajärjestelmätestaukset uusiksi. Kaapelimerkinnät ovat vielä uusimatta, valkea sähköteippi + mustekynä ei näytä pysyvän kovin pitkään. Tuohon tarrapaperi+laser kirjoitin on paras, saa tulostettua kaikki kerralla.
Viimeksi muokattu:
Yleisajattelija
Kansalainen
Tässä on nyt hyvä projekti tuon SFS-EN ISO 12100 -standardin tunnettujen puutteiden korjaamiseen. Yllättävän vaikea hahmottaa, mikä tuossa on pielessä, koska siinä on toisaalta paljon hyviäkin periaatteita ja käytäntöjä.
Lähtökohtaisesti siinä on se virhe, ettei se ota kantaa hyväksyttävään riskitasoon. Sitä on aika vaikea huomata, koska riskiluokitus ja vaaran arviointi on tehty asiallisesti, ja mm. riskin kohteeksi joutuvien ihmisten lukumäärä otetaan huomioon riskiä arvioitaessa. Erityisesti erityisesti hyväksyttävän "jäännösriskin"
käsitteen puuttuminen vesittää standardin kokonaan.
Tuota ei oikein voi paikata muuten, kun viittaamalla markkinoilla olevien vastaavien hyväksyttyjen laitteiden "riskitoteumaan". Käytännössä CE-merkki lisätään erityisesti Etelä-Euroopassa varsin holtittomasti, ja yleisesti on vain joku viittaus johonkin kansalliseen -70 luvun säädökseen.
Lähtökohtaisesti siinä on se virhe, ettei se ota kantaa hyväksyttävään riskitasoon. Sitä on aika vaikea huomata, koska riskiluokitus ja vaaran arviointi on tehty asiallisesti, ja mm. riskin kohteeksi joutuvien ihmisten lukumäärä otetaan huomioon riskiä arvioitaessa. Erityisesti erityisesti hyväksyttävän "jäännösriskin"
käsitteen puuttuminen vesittää standardin kokonaan.
Tuota ei oikein voi paikata muuten, kun viittaamalla markkinoilla olevien vastaavien hyväksyttyjen laitteiden "riskitoteumaan". Käytännössä CE-merkki lisätään erityisesti Etelä-Euroopassa varsin holtittomasti, ja yleisesti on vain joku viittaus johonkin kansalliseen -70 luvun säädökseen.
Yleisajattelija
Kansalainen
Kyllä tässäkin vehkeessäkin on löytynyt irronneita kaapeleita. Osa noista riviliittimistä on kerta kaikkiaan kelvottomia, joissa johto jää jotenkin nalkkiin liittimeen ja jää löysälle kiristämisestä huolimatta. Itselläni tuo ilmeni sitten kun tein lisäturvalaitteiden testiasennuksia ja siirsin riviliitintä sivusuunnassa. Moneen kertaan kiristetty liitos sitten irtosi ja yksi vaihe syöttiinen moottorista irtosi. Moottorinsuoja toimii jumissa, mutta ei laukea kahdella vaiheella (ei löydy sellaista virta-arvoa että pysyisi päällä kuormalla ja laukeaisi kahdella vaiheella). Ei nuo turvalaitteetkaan toimi jos kaapelit irtoilee...
Yleisajattelija
Kansalainen
No, tämä on kuitenkin hyvä "harjoitusprojekti". Riskianalyysissä on hyvin keskeistä riskien yhteismitallistaminen, ja se on vaikeaa ammattilaisillekkin. Työhommeleissa olen käyttänyt alan asiantuntijaorganisaatiota (esim. Tampereen Aluetyörveyslaitos), mutta jotkut tapaukset ovat niin vaikeita ettei sekään riittänyt.
Tai no, tarkemmin kun muistelen niin EU-joutui perumaan ko. työsuojeludirektiivin käyttöönoton kelvottomana, ja taisi olla meidän selvityksellä joku vaikutus asiaan...
Tai no, tarkemmin kun muistelen niin EU-joutui perumaan ko. työsuojeludirektiivin käyttöönoton kelvottomana, ja taisi olla meidän selvityksellä joku vaikutus asiaan...
Yleisajattelija
Kansalainen
Tämän hetken hinnoilla (tupaöljy n. 1.8€/l) pellettilämmitys on noin puolet halvempaa kuin öljylämmitys. Tosin tässä vehkeessä on ilmeisesti parempi hyötysuhde kuin pellettikattiloissa yleensä, ja öljypoltinta ei juuri säädetty käytön aikana, joten vertailu ei ole "tieteellisest pätevä".
Riskianalyysin kannalta tämä on yleinen tianne, eli on oikeastaan aika vakioyhtälö että riskiä otetaan kustannusten säästämiseksi. Tuskin kukaan valitsee suoraa sähkölämmitystä pienempien riskien takia, vaan koska se on halvempi investointikustannusten osalta.
SFS-EN ISO 12100 (tai mikään muukaan riskienhallintastandardi) ei ota kantaa kustannuksiin. Ei edes siinä mielessä, miten turvallisuutta parantavat investoinnit pitäisi jakaa eri riskien välillä. Käytännössä on selvää, ettei kukaan maksa esim. käsisirkkelin suojauksesta 300% lisähintaa, vaikka se olisi kuinka hyvä.
Kustannukset tulevat mukaan siinä vaiheessa, kun laitetta verrataan muihin markkinoilla oleviin laitteisiin, ja kuinka paljon niissä on tehty/vaadittu lisäkustannuksia turvallisuuden takia. SFS-EN ISO 12100 on ns. A -sarjan yleisstandardi, ja jos laitteelle on olemassa laiteryhmäkohtainen B -sarjan tai laitekohtainen C- sarjan standardi, niin sitä sovelletaan ensisijaisesti. C-sarjan standardi sisältää yleensä yksilöityjä teknisiä ratkaisuja, ja tuo mukanaan sitten uusia ongelmia. Esm. halkaisuruuvityyyppisten klapikoneiden osalta on julkaistu täysin epäonnistunut laitestandatdi, joka on teknisesti typerä ja käytännössä estää halkaisuruuvi-tyyppisten klapikoneiden valmistuksen.
Tuolla pitkä stoori aiheesta:
Tämä raportti osoittaa, että "CE-merkkipelleily" ei ole tuonut käytännön työturvallisuutta ainakaan klapikoneissa:
Riskianalyysin kannalta tämä on yleinen tianne, eli on oikeastaan aika vakioyhtälö että riskiä otetaan kustannusten säästämiseksi. Tuskin kukaan valitsee suoraa sähkölämmitystä pienempien riskien takia, vaan koska se on halvempi investointikustannusten osalta.
SFS-EN ISO 12100 (tai mikään muukaan riskienhallintastandardi) ei ota kantaa kustannuksiin. Ei edes siinä mielessä, miten turvallisuutta parantavat investoinnit pitäisi jakaa eri riskien välillä. Käytännössä on selvää, ettei kukaan maksa esim. käsisirkkelin suojauksesta 300% lisähintaa, vaikka se olisi kuinka hyvä.
Kustannukset tulevat mukaan siinä vaiheessa, kun laitetta verrataan muihin markkinoilla oleviin laitteisiin, ja kuinka paljon niissä on tehty/vaadittu lisäkustannuksia turvallisuuden takia. SFS-EN ISO 12100 on ns. A -sarjan yleisstandardi, ja jos laitteelle on olemassa laiteryhmäkohtainen B -sarjan tai laitekohtainen C- sarjan standardi, niin sitä sovelletaan ensisijaisesti. C-sarjan standardi sisältää yleensä yksilöityjä teknisiä ratkaisuja, ja tuo mukanaan sitten uusia ongelmia. Esm. halkaisuruuvityyyppisten klapikoneiden osalta on julkaistu täysin epäonnistunut laitestandatdi, joka on teknisesti typerä ja käytännössä estää halkaisuruuvi-tyyppisten klapikoneiden valmistuksen.
Tuolla pitkä stoori aiheesta:
Tämä raportti osoittaa, että "CE-merkkipelleily" ei ole tuonut käytännön työturvallisuutta ainakaan klapikoneissa:
Viimeksi muokattu:
Käykö tuosta tutkimuksesta ilmi onko pikku hydraulihalkojilla ollut kaksi käyttäjää?
Muutettu alkuperäis rakenteita?
Yleisajattelija
Kansalainen
Osassa tapauksista on ollut kaksi käyttäjää. Ikävimpiä tapauksia ovat ne, joissa apuna olleen pikkulapsen kädet ovat silpoutuneet.
Näiden CE-merkin "työturvallisuusstandardien" vakioilmiö on se, että laitteen valmistajalla on intressi tehdä turvalaitteista tarkoituksella toimimattomia. Silloin käyttäjät joutuvat poistamaan turvalaitteitta, että koneella voi ylipäätään tehdä töitä. Tällöin laitevalmistaja välttyy korvauksilta onnettomuustapauksissa, koska käyttäjä on rikonut koneen käyttöohjeita ja tehnyt laittoman modifikaation.
Yleisajattelija
Kansalainen
On yleisesti tiedossa, että SFS-EN ISO 12100 yms. riskianalyysistandardit ovat toimimattomia, mutta on yllättävän vaikea hahmottaa mikä niissä on pielessä ja ennenkaikkea miten niitä pitäisi muuttaa, että ne toimisi.
Olen tätä ongelmaa nyt miettinyt kuukausia, ja olen päätymässä siihen että tuossa edetään väärästä päästä ongelmaa. Vastaava ilmiö on shakkitietokoneiden algoritmeissa. Silloin kun pelasin shakkia aktiivisesti "Deep Though" oli tulossa ja normaali-ihmisen rahoilla ostettavat shakkitietokoneet olivat kökköjä. Nuo oli kuitenkin jo silloin loppupelissä vahvoja, kun nappuloita on vähän laudalla ja asemat ovat laskettavissa täydellisesti. Noissa algoritmeissa oli mielenkiintoinen laskentatapa loppupeliä varten, algoritmi ei lähtenytkään laskemaan laudalla olevaa asemaa, vaan "mattipäästä" alkaen kartoitti kaikki jäljellä olevien nappuloiden asemat joissa peli voi olla matti tai tunnettu voittoasema.
Tämä perustuu siihen, että suurin osa laskettavista siirtokombinaatioista voidaan välttää, koska vaikka ne ovat sääntöjen mukaan mahdollisia, niin ne eivät ole pelin voittamisen kannalta olenannaisia. Tällä tavalla algoritmi pystyy laskemaan voittosiirrot useita siirtoja aikaisemmin, kuin "toisinpäin" laskemalla.
Tässä riskianalyysi tapauksessa olennaista on jäännösriski, ja analyysi pitää aloittaa siitä päästä työn säästämiseksi. Riskianalyysin kannalta "laskentatyön" ero tulee selvästi esille yksinkertaisissa laitteissa esim. lyijykynä. On helposti havaittavissa, että on turha tehdä kovin syvällistä analyysiä eri riskeistä. Lähinnä kysymykseen tulee myrkyttömyys erityisesti esim. lasten piirtokynissä.
Nimestää huolimatta lyjykynässä ei ole lyijyä, vaan jotain grafiitti-saviseosta:
fi.wikipedia.org
Tässä pellettipolttimen tapauksessa on käytännön tilanne kun alkaa sorsajahti ja olen muutaman päivän reissussa. Vekotin on nyt valmis ja kaikki turvajärjestelmät on asennettu, joten tuon voinee nyt jättää päälle kun sähkön hinta on sikamainen. Aiemmin olen aina jättänyt reissuun lähtiessä sähkölle.
Pikaisesti jäännösriskiä arvioidessa tuo on selvästi pienempi kuin aiemmin öljypolttimen ollessa käytössä, joten homma bueno.
Olen tätä ongelmaa nyt miettinyt kuukausia, ja olen päätymässä siihen että tuossa edetään väärästä päästä ongelmaa. Vastaava ilmiö on shakkitietokoneiden algoritmeissa. Silloin kun pelasin shakkia aktiivisesti "Deep Though" oli tulossa ja normaali-ihmisen rahoilla ostettavat shakkitietokoneet olivat kökköjä. Nuo oli kuitenkin jo silloin loppupelissä vahvoja, kun nappuloita on vähän laudalla ja asemat ovat laskettavissa täydellisesti. Noissa algoritmeissa oli mielenkiintoinen laskentatapa loppupeliä varten, algoritmi ei lähtenytkään laskemaan laudalla olevaa asemaa, vaan "mattipäästä" alkaen kartoitti kaikki jäljellä olevien nappuloiden asemat joissa peli voi olla matti tai tunnettu voittoasema.
Tämä perustuu siihen, että suurin osa laskettavista siirtokombinaatioista voidaan välttää, koska vaikka ne ovat sääntöjen mukaan mahdollisia, niin ne eivät ole pelin voittamisen kannalta olenannaisia. Tällä tavalla algoritmi pystyy laskemaan voittosiirrot useita siirtoja aikaisemmin, kuin "toisinpäin" laskemalla.
Tässä riskianalyysi tapauksessa olennaista on jäännösriski, ja analyysi pitää aloittaa siitä päästä työn säästämiseksi. Riskianalyysin kannalta "laskentatyön" ero tulee selvästi esille yksinkertaisissa laitteissa esim. lyijykynä. On helposti havaittavissa, että on turha tehdä kovin syvällistä analyysiä eri riskeistä. Lähinnä kysymykseen tulee myrkyttömyys erityisesti esim. lasten piirtokynissä.
Nimestää huolimatta lyjykynässä ei ole lyijyä, vaan jotain grafiitti-saviseosta:
Lyijykynä – Wikipedia
Tässä pellettipolttimen tapauksessa on käytännön tilanne kun alkaa sorsajahti ja olen muutaman päivän reissussa. Vekotin on nyt valmis ja kaikki turvajärjestelmät on asennettu, joten tuon voinee nyt jättää päälle kun sähkön hinta on sikamainen. Aiemmin olen aina jättänyt reissuun lähtiessä sähkölle.
Pikaisesti jäännösriskiä arvioidessa tuo on selvästi pienempi kuin aiemmin öljypolttimen ollessa käytössä, joten homma bueno.
Viimeksi muokattu:
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.