Pellettilämmitys
- Viestiketjun aloittaja Yleisajattelija
- Aloituspäivämäärä
Siinä on kans melokonen seppäJa seppä TS82 oon yrittäny houkutella tänne mutta sitkeesti jatkaa hän härveli linjalla...hatun oon nostanu jo stratosfääriin
Yleisajattelija
Kansalainen
No, onhan tässä pelletti-hakepoltinprojektissa näköjään vierähtänyt jo neljä vuotta. Tosin vekotin on ollut testikäytössä pari vuotta, mutta nyt vasta on viimeiset modifikaatiot tehty ja nyt kesän huoltokatkolla teen viimeiset "sarjavalmistus" -asennukset, CE-merkin ja EU-direktiivien vaatimat lopputestit ja dokumentaation.
Olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, hyötysuhde käytännössä on parempi kuin odotin. Tosin "virallinen" hyötysuhdemittaus on tekemättä, kun tuo on varsin hankalaa pelkän polttimen osalta. Kattilan ja polttimen hyötysuhteen mittaus pitäisi onnistua kotikonstein riittävällä tarkkuudella. Hiukkaspäästöjen osalta täytyy tyytyä epäsuoraan todisteluun, kun ei taida edes Suomessa olla sellaista labraa jossa nuo voisi tehdä. Toimintavarmuus on ollut hyvä prototyypin lastentaudeista huolimatta.
Turvajärjestelmien rakentelu on ollut vaikeaa, mutta olen lopputulokseen tyytyväinen. Pelletillä ei ole käytössä tullut yhtään takapaloa (testeissä sain yhden aikaiseksi kun oikein yritin), ja vaaratilanteita on ollut vain yksi. Siinä kattilan ylilämpösuojareleen väärä kytkentä ja putkimiehen öljykattila-aikaisen varoventtiilin väärän sijoittamisen (laitettu tyhjennysproppuun, ja jolloin pohjasakka esti toiminnan) takia kattila keitti. Tuossa oli (suunnitelman mukainen) koekäytön aikainen pieni polttoainepanos käytössä, joten mitään vaurioita ei päässyt syntymään. Nyt tuossa on kaksinkertainen varolaitteisto ylikuumenemista varten
Kaksi erillistä painestettua sammutusjärjestelmää takapaloa varten, joista toinen UPS-varmennettu ja toinen toimii kokonaan llman sähköä. Lisäksi releohjaava häkä-/lämpöilmaisin ja erillinen releohjaava palovaroitin. Turvajärjestelmät on rakennettu kestämään hiilloksen sammuminen ja sähkökatkokset, joka on muuten huomattavan vaikeaa releohjauksella.
Tämä on muuten hyvä esimerkki releohjauksen hyödyistä, käyttölogiikka ja turvajärjestelmät on pakko optimoida hyvin yksinkertaisiksi, joka tekee käytännössä paljon hyvää turvallisuuden kannalta. Toimintojen testaus ja tarkastus on nyt tehtävissä varsin hyvin, toisin kuin ohjelmiston logiikan testaus, joka tulisi tässäkin tapauksessa mahdottomaksi, koska koodista tulisi käytännössä niin monimutkainen, ettei sitä enää voi käytännössä testata kattavasti.
Tässä sovellettava EU-laitedirektiivi on SFS-EN-16510-2-4:2022 ja se edellyttää riskiarvion tekemisen SFS-EN-IOS-12100:2010 mukaan.
Nämä EU-direktiivien tulkinnat ovat tosin hieman hankalia, kuten tästä esimerkistä näkyy:
Pekka rakensi käteviä pienkoneita – sitten tuli tarkastaja ja työt tyssäsivät seinään
Yrittäjä käy pitkää taistoa työkoneensa pelastamiseksi viranomaispäätöksestä, jota pitää täysin käsittämättömänä.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
Tämä ei sitten pidä paikkaansa. Turvalogiikan koodin testaus on ihan triviaalia hommaa ja helposti tehtävissä vaikka työpöydän ääressä ilman ainuttakaan komponenttia.
Tulojen tilat/arvot ovat simuloitavissa ja simulaatiossa voi helposti testata sellaisetkin käyttötilanteet joiden testaaminen "tuotannossa" tuhoaisi koko laitteiston.
Releillä tehty sekvenssi on jotain päräyttävän hasardia. 80-luvulla tuli työskenneltyä hydraulipuristimella, jossa oli tällainen ohjaus. Sähköboksissa oli tulppasulakkeet ja se oli hydraulikoneikon vieressä. Tärinä löystytti sulakkeita, sähkö pätki juuri sopivasti niin, että sekvenssi sekosi, liikesuunta vaihtui yhtäkkiä eikä kapine ei enää totellut rajakytkimiä.
Onneksi nuori mies on nopea ja näpit on vielä tallella. Toimitusjohtajan kehitysvammaiselta veljeltä oli irronnut peukalo prässihommissa, syynä saattoi olla juuri tämä samainen ilmiö.
Onneksi nuori mies on nopea ja näpit on vielä tallella. Toimitusjohtajan kehitysvammaiselta veljeltä oli irronnut peukalo prässihommissa, syynä saattoi olla juuri tämä samainen ilmiö.
Yleisajattelija
Kansalainen
Ei taida tulppasulakkeen löystyminen liittyä releohjauksen luotettavuuteen...
Kun etsii edellisen suunnittelijan tekemää HW/SW-sunnitteluvirhettä mikro-ohjainvehkeelle joita on tuhansia ympäri suomea, ja joka kesä ukkosella katoaa rahaa asiakkailta niin näkökulma muuttuu. Satunnaisen EMC-piikin aiheuttama bittimuutos SRAM muistissa vaihtoehtona releelle ei ole kiva. Sama ongelma koskee myös noita koneikkoja...
Viimeksi muokattu:
Yleisajattelija
Kansalainen
Huomauttaisin, että olen tehnyt ammatikseni sulautettua koodia, ja sovelluksissa siirreltiin rahaa ja noissa yhteydessä yksi ohjelmoijista oikein opiskeli (silloisella ) TKK:lla ohjelmsitotekniikkaa ja siellä yritettiin tehdä tiedettä "ohjelmiston oikeaksi todistamisesta". Osoittautui käytännössä mahdottomaksi...
...ja tämähän on tietysti jonkinmoinen kipukohta joissain ranskalaisissa vehkeissä, joissa tehdään softalla asioita joita ei pitäisi tehdä softalla...
Varmasti mahdollinen tilanne, ei vaan ole itselle tullut vastaan tilannetta jossa fyysistä relettä ei voisi korvata virtuaalisella.
Joissain paikoissa on lukituskaapit, joissa tietyt turvatoiminnot on tehty releillä. Tämän ideologia tosin on ymmärtääkseni se, että nuo lukitukset toimivat vaikka koko automaatiojärjestelmä kyykkäisi nurin.
Joissain paikoissa on lukituskaapit, joissa tietyt turvatoiminnot on tehty releillä. Tämän ideologia tosin on ymmärtääkseni se, että nuo lukitukset toimivat vaikka koko automaatiojärjestelmä kyykkäisi nurin.
Ei tämä poista mitenkään sitä asiaa että olet väärässä turvalogiikan tapauksessa.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Niinno niin yksinkertainen asia kuin sysäysrele, se säilyttää tilansa vaikka ohjausjärjestelmä on vierraton tai kujalla tai irrotettu laitteistosta.
Releen tilan voi myös lukea sinne logiikkaan.. Sähkömekaaninen muisti siis.
Turvalogiikkaan en ota kantaa, koska en ole suunnitellut sellaista. Joskus on pyydetty yhtä "materiaalinkäsittelykonetta" mm siltä osin muuttelemaan, mutta kieltäydyin kohteliaasti ja selitin myös alinhankintaketjussa ylemmäs omalle tilaajalleni etten tuntityönä ala konetta rakentamaan ja selvittämään direktiivivaatimuksia. Kyllä metallimiehet helpolla hitsaa kaksi konetta ja kuljettimen yhteen, sen jälkeen jonkun se pitäsi automatisoida, jonka jälkeen sitä tilaajaosapuolen mamu-työntekijät käyttää... kiitos ei.
Releen tilan voi myös lukea sinne logiikkaan.. Sähkömekaaninen muisti siis.
Turvalogiikkaan en ota kantaa, koska en ole suunnitellut sellaista. Joskus on pyydetty yhtä "materiaalinkäsittelykonetta" mm siltä osin muuttelemaan, mutta kieltäydyin kohteliaasti ja selitin myös alinhankintaketjussa ylemmäs omalle tilaajalleni etten tuntityönä ala konetta rakentamaan ja selvittämään direktiivivaatimuksia. Kyllä metallimiehet helpolla hitsaa kaksi konetta ja kuljettimen yhteen, sen jälkeen jonkun se pitäsi automatisoida, jonka jälkeen sitä tilaajaosapuolen mamu-työntekijät käyttää... kiitos ei.
Sulautettu koodi lienee C:tä tai muuta yleiskäyttöistä kieltä, kun taas logiikat ohjelmoidaan jollain IEC 61131-3 mukaisista kielistä. Jälkimmäiset on paljon helpompia varmistaa ja varta vasten suunniteltu käyttöön myös turvallisuuskriittisissä kohteissa.
Ohjelmointi tapahtuu pitkälti logiikan tai järjestelmän valmistajan omilla ohjelmilla. Tietty pohjautuvat tuohon em standardiin.
Turva-automaatiolle on myös omat siihen tarkoitetut korttinsa kehikoissa tai isommissa systeemeissä oma ihan erillinen automaatiojärjestelmä.
Väittäisin myös että saa oikein hyvin testattua, vaikkei fyysisiä releitä käytetäkään. Ei nyt ainakaan tule mieleen että tässä maassa olisi teollisuudessa laitoksia pamahdellut sen takia?
Noissa ei myöskään ukkosella nolla vaihdu ykköseksi itsestään. Muutenkaan ei ole tullut vastaan ukkosen aiheuttamia tuhoja järjestelmissä. Liekkö paremmin mietitty ja suojattu salaman vaikutuksilta.
Turva-automaatiolle on myös omat siihen tarkoitetut korttinsa kehikoissa tai isommissa systeemeissä oma ihan erillinen automaatiojärjestelmä.
Väittäisin myös että saa oikein hyvin testattua, vaikkei fyysisiä releitä käytetäkään. Ei nyt ainakaan tule mieleen että tässä maassa olisi teollisuudessa laitoksia pamahdellut sen takia?
Noissa ei myöskään ukkosella nolla vaihdu ykköseksi itsestään. Muutenkaan ei ole tullut vastaan ukkosen aiheuttamia tuhoja järjestelmissä. Liekkö paremmin mietitty ja suojattu salaman vaikutuksilta.
Yleisajattelija
Kansalainen
Riskianalyysiä kirjaillessa pääsin taas tutustumaan aiheen ikuisuusongelmiin, mm. riskien yhtyeismitallistamiseen ja hyväksyttävään riskitasoon. Kuten asiaan kuuluu standardi eri ota varsinaisesti kantaa kumpaankaan olennaisimpaan kysymykseen.
Oikeaoppisesti homman pitäisi lähteä tästä tilastosta:
En tiedä yhtään liikenne- ja viestintäministeriä, joka olisi kertonut montako kuollutta vudessa olisi hyväksyttävä Suomen tieliikenteessä vuosittain, sen sijaan löytyy niputtain besserwisserietä julistamaan, että jokainen kuollut on liikaa. Liikennekuolemien määrä on kyllä pienentynyt merkittävästi, mutta nollaan se ei tule menemään koskaan.
Näissä on myös ns. "summautumisongelma", jos jokaiselle laitteelle määritellään esim. 1 kuollut 1000 laitteelle 100 vuoteen, niin käyttäjällä jolla on esim. 100 laittetta on jo jotain muuta. Eikä ennätä tekemään muuta kuin lukemaan typeriä käyttöohjeita ja tekemään kaikenlaisia käyttäjälle jyvitettyjä huoltoja.
Tämä on merkittävä asia mm. määriteltäessä varusmiehille hyväksyttävää riskitasoa varusmiesaikana. Esim. kranaatinheittimelle on aika vaikea saada siviilinormien mukaista työturvallisuushyväksyntää. N. 20 vuotiaan pojan riski kuolla tapaturmaisesti siviilissä on (ainakin useimpina vuosina) suurempi kuin varusmiespalveluksessa, joten kokonaisriski lienee hyväksyttävissä.
Oikeaoppisesti homman pitäisi lähteä tästä tilastosta:
En tiedä yhtään liikenne- ja viestintäministeriä, joka olisi kertonut montako kuollutta vudessa olisi hyväksyttävä Suomen tieliikenteessä vuosittain, sen sijaan löytyy niputtain besserwisserietä julistamaan, että jokainen kuollut on liikaa. Liikennekuolemien määrä on kyllä pienentynyt merkittävästi, mutta nollaan se ei tule menemään koskaan.
Näissä on myös ns. "summautumisongelma", jos jokaiselle laitteelle määritellään esim. 1 kuollut 1000 laitteelle 100 vuoteen, niin käyttäjällä jolla on esim. 100 laittetta on jo jotain muuta. Eikä ennätä tekemään muuta kuin lukemaan typeriä käyttöohjeita ja tekemään kaikenlaisia käyttäjälle jyvitettyjä huoltoja.
Tämä on merkittävä asia mm. määriteltäessä varusmiehille hyväksyttävää riskitasoa varusmiesaikana. Esim. kranaatinheittimelle on aika vaikea saada siviilinormien mukaista työturvallisuushyväksyntää. N. 20 vuotiaan pojan riski kuolla tapaturmaisesti siviilissä on (ainakin useimpina vuosina) suurempi kuin varusmiespalveluksessa, joten kokonaisriski lienee hyväksyttävissä.
Yleisajattelija
Kansalainen
Noin aina sanotaan, ennen kun sitten käy itse paikan päällä. Kun asioita aletaan tarkemmin tutkimaan, niin aina paljastuu laitevikoja ja kaikenlaisia tapauksia joissa laitteesta on jouduttu ottamaan virrat tai muuten resetoimaan kun on ollut vikaa. Ellei tuotanto keskeydy pysyvästi, joku kuole tai jotain räjähdä "mitään ongelmia ei koskaan ole".
Yleisajattelija
Kansalainen
Aika mielenkiintoinen vertailukohta riskinotosta on esim. sukellus ja koiran pitäminen. Molemmissa taitaa kuolla n. henkilö 1 per vuosi eikä sitä pidetä ongelmana. Koiria on tietysti aika paljon, mutta erityisesti sukellusharrastus taitaa olla jonkinmoinen huippu harrastuskuolemissa.
Koiria on Suomessa siis n. 800 000 ja sukeltajia n. 7000. joista ammattisukeltajia varmaan alle 100.
Riskiprofiili on noissa erilainen, sukelluksessa suoritettu tuntimäärä lienee enemmän verrannollinen riskiin.
Ehkä tässä on liikennekuolemien määrä oikea vertailukohta, koska talon lämmitys lienee yhtä välttämätöntä kuin liikenne:
tieto.traficom.fi
Jos vertaillaan lämmitysmuotoja, niin sähkö- ja kaukolämpö lienee aika turvallisia. Öljylämmityskin ehkä mutta ei aina:
https://yle.fi/a/3-12482153
Minullakin on kyllä leivinuuni, takka, puuhella ja saunan kiuas, joten varmaan tämä voisi olla yksi vertailukohta:
www.suomenmaa.fi
Minullakin olisi siis olemassa pieniriskinen lämmitysmuoto (=sähkö), ja tämä pelletti-hakepoltinprojekti on lähinnä taloudellisuuskysymys. Riskiä otetaan siis rahasta...
Muoks: Just katsoin poltinta valvotakamerasta, kun on ison loppumodifikaation jäljiltä testiajo. On näköjään joko ylitäyttökytkin tai lämpösuoja lauennut. Epäilen että hiillos on sammunut kun eilen säädin liikkuvan arinan taukotulen tuhkanpoistoa. Eli turvavehkeet näkyy toimivan, ainakin tällä kertaa...
Sukeltajaliitto ry -
Sukeltajaliitto ry on suomalaisten sukellusseurojen kattojärjestö.
www.sukeltaja.fi
Koiria on Suomessa siis n. 800 000 ja sukeltajia n. 7000. joista ammattisukeltajia varmaan alle 100.
Riskiprofiili on noissa erilainen, sukelluksessa suoritettu tuntimäärä lienee enemmän verrannollinen riskiin.
Ehkä tässä on liikennekuolemien määrä oikea vertailukohta, koska talon lämmitys lienee yhtä välttämätöntä kuin liikenne:
Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet tienkäyttäjäryhmittäin | Traficom
Sivulla esitetään tilastoja tieliikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista tienkäyttäjäryhmittäin sekä raskaan liikenteen onnettomuuksien kehityksestä. Tilastoa päivitetään vähintään kolme kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Jos vertaillaan lämmitysmuotoja, niin sähkö- ja kaukolämpö lienee aika turvallisia. Öljylämmityskin ehkä mutta ei aina:
https://yle.fi/a/3-12482153
Minullakin on kyllä leivinuuni, takka, puuhella ja saunan kiuas, joten varmaan tämä voisi olla yksi vertailukohta:
Häkäkuolemat ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet - Suomenmaa.fi
”Vaikka tekniikka ja tietoisuus ovat parantuneet, Suomessa on todennäköisesti entistä enemmän tottumattomia tulisijojen käyttäjiä.”
www.suomenmaa.fi
Minullakin olisi siis olemassa pieniriskinen lämmitysmuoto (=sähkö), ja tämä pelletti-hakepoltinprojekti on lähinnä taloudellisuuskysymys. Riskiä otetaan siis rahasta...
Muoks: Just katsoin poltinta valvotakamerasta, kun on ison loppumodifikaation jäljiltä testiajo. On näköjään joko ylitäyttökytkin tai lämpösuoja lauennut. Epäilen että hiillos on sammunut kun eilen säädin liikkuvan arinan taukotulen tuhkanpoistoa. Eli turvavehkeet näkyy toimivan, ainakin tällä kertaa...
Viimeksi muokattu:
Siksi oikeasti kriittisiä turvalaitteita on ainakin kolme mittaamassa samaa asiaa. Vaikkapa pinnankorkeus-, lämpötila- tai painemittaus. Yksi mittaus voi hajota kokonaan tai se voidaan ottaa huoltoon, kun lukitus tapahtuu "kaksi kolmesta periaatteella". Näinollen laiterikon sattuessa voidaan tosiaan sanoa että mitään ongelmaa ei ollut ihmisille tai prosessille.
Jos on vain yksi mittaus, se ei ole kriittinen turvalaite.
Tuo asia tosin ei muutu, ohjaako turvalaitteet mekaanista relettä vai logiikan tuloa.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.