Ja mäkivetokisoissa luokassa alle 60hv.Ihan hyväthän numerot nuo on. Kiertääkin näköjään ku mehiläinen.
200hv paremmallekko puolelle tavoite?
200 ????
Kerro tuo luku vähintään kahdella....... 
NUFFIELD 460 -64
- Viestiketjun aloittaja jusape
- Aloituspäivämäärä
200 ????
Kerro tuo luku vähintään kahdella....... 
Painovirhepaholainen perkeles näköjään iski taas....... Juu siis 225Nm @1300rpm on vakioon ilmoitettu .....
Viimevuoden käväällähän samalla dynolla mitatut lukemat oli 93hv @2300rpm / 330Nm @1790rpm
Tuo rumpu, jota lähdetään kiihdyttämään, on halkaisijaltaan 850mm ja painaa 1800kg.
Siittä tyhjäkäynniltä lähdetään sitä kiihdyttämään, ja ihan siitä sen rummun kierrosnopeuden kasvukäyristä, kun massa tiedetään, on laskettavissa väännöt ja pollet .....
Silloin loppukesällä, kun koitettiin jarruttavalla dynolla mitata, saatiin lukemat 140+hv ja 420Nm ennenkuin turbo kilahti lämpökuormaan, ja konekkin alkoi keittää jo.
Jarruttava dyno ei ole oikea ratkaisu "kisakoneisiin" , loppuu yksinkertaisesti luovuttava lämmönsiirtokyky syylärissä.....
Täs videossa Joonas vetää pitkän kaavan kautta "vakion" 460 nuffin jarruttavalla dynolla, soppaa lisätty mitä sopivasti polttaa, ja lämmöt meni siinäkin korkealle, ei turboa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
oppes
Kansalainen
Nykyinen mittaustekniikka tekee mahdolliseksi esimerkiksi mitata kierrosluvun muutosta tarkasti. Sitten ei muuta tarvi tietääkkään kuin rummun hitausmomentti joka vastustaa kierrosluvun muutosta. Näillä kahdella tiedolla pystytään laskemaan vääntömomentti. Teho on sitten vääntömomentti kertaa kierrosluku. Jota muutenkin mitataan koko ajan.
Kierrosluvun Si yksikkö on kulmanopeus ja laatu rad/sek (radiaania sekunnissa). Kun kierrosluku ilmoitetaan kierrosta minuutissa, tämä jaetaan kymmenellä ja saadaan rad/sek. Vääntömomentti kerrotaan tällä luvulla ja saadaan teho vatteina. Kun se jaetaan 1000, saadaan teho kilovatteina. Jos halutaan teho hevosvoimina luku kerrotaan vielä 1,36: lla. Vääntömomentti kerta kierrosta minuutissa antaa oikean lukuarvon. Kilovateiksi se muutetaan jakamalla 10 000 : lla.
Kierrosluvun Si yksikkö on kulmanopeus ja laatu rad/sek (radiaania sekunnissa). Kun kierrosluku ilmoitetaan kierrosta minuutissa, tämä jaetaan kymmenellä ja saadaan rad/sek. Vääntömomentti kerrotaan tällä luvulla ja saadaan teho vatteina. Kun se jaetaan 1000, saadaan teho kilovatteina. Jos halutaan teho hevosvoimina luku kerrotaan vielä 1,36: lla. Vääntömomentti kerta kierrosta minuutissa antaa oikean lukuarvon. Kilovateiksi se muutetaan jakamalla 10 000 : lla.
Jahas juu,u. Kiitoksia tiedosta.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Heräsi sellainen mielenkiintoinen ajatus tuosta kiihdytettävästä rummusta. Eli siinähän siis mitataan kiihtyvyys aikaa ja kierroslukuja yms. Mutta siis se nopea kiihtyvyys ratkaisee..
Mites jos olisikin höyrykäyttöinen traktori/lokomobiili... Kierroksia ei ole paljoa, eikä taida sitä kiihtyvyyttäkään olla mahdottomasti, mutta sitä vääntöä sitten löytyisikin jo taas aivan eri malliin. Pystyisikö tuommoista mittamaan tuollaisella jarruttavalla mittapömpelillä ?
Mites jos olisikin höyrykäyttöinen traktori/lokomobiili... Kierroksia ei ole paljoa, eikä taida sitä kiihtyvyyttäkään olla mahdottomasti, mutta sitä vääntöä sitten löytyisikin jo taas aivan eri malliin. Pystyisikö tuommoista mittamaan tuollaisella jarruttavalla mittapömpelillä ?
Oletus: Höyrykoneen vääntö on melkoinen, ja rumpu esim 0->100rpm kiihtyisi ihan kohtuu nopeudella. Teho / vääntöhän mitataan ihan tuosta rummun kiihtyvyydestä, eli kierrosluvun kasvusta suhteessa /sekunti tai sen kymmenys/sadasosa.
Mitä suuremmaksi kierrosluku kasvaa, ja jos vääntö pysyy samana, niin rummun kiihtyvyyshän olisi aika vakio koko ajan.
Höyrykoneen työtahdit voi olla harvassa, ja jarruttava ei toimi ihan pienillä kierroksilla. JA siksi kierroslukuheitto voi tulla ihan eri tahtiin. Ja jarruttavan toimintaperiaate on toinen kuin inertia-dynon.
Tuollainen kiihdytettävä rumpu vois toimia höyrykoneen tehomittauksessa ihan sellaisenaan
Mitä suuremmaksi kierrosluku kasvaa, ja jos vääntö pysyy samana, niin rummun kiihtyvyyshän olisi aika vakio koko ajan.
Höyrykoneen työtahdit voi olla harvassa, ja jarruttava ei toimi ihan pienillä kierroksilla. JA siksi kierroslukuheitto voi tulla ihan eri tahtiin. Ja jarruttavan toimintaperiaate on toinen kuin inertia-dynon.
Tuollainen kiihdytettävä rumpu vois toimia höyrykoneen tehomittauksessa ihan sellaisenaan
Ei nostella peltiä mihinkään... Mahtumaan laitetaan ilman ulkoisia muutoksia......
Tuollahan on fyysistä halkaisijaa jo sellasen 20cm ihan tuosta ahtopesän ympyrskäisestä pesästä mitaten, tulo ja lähtöyhteet sihen sitten päälle.... Neljäkymppi (uusi) oli aihiona mistä tehty....
Tuollahan on fyysistä halkaisijaa jo sellasen 20cm ihan tuosta ahtopesän ympyrskäisestä pesästä mitaten, tulo ja lähtöyhteet sihen sitten päälle.... Neljäkymppi (uusi) oli aihiona mistä tehty....
vaihtuuko lohko myös ehjään vai vieläkö kiusaat väsynyttä lokia..
Juu, ehjä terve lohkoaihio on jo pajalla odottamassa rakentelua.....
juha-matti
Kansalainen
Mahtaako tollasia osia saada uutena, tietty maksaa mansikkoja eikä vakiot ehkä ole vanhatkaan moksiskaan. Onkohan ulkomailla vielä vanhoja hytittömiä traktoreita vetokisoissa tai harrastevehkeinä vai mahtaako olla suomalainen harrastus.
Kahtelin sitä nykyaika dynö touhua, näytti hurjalta, jos lavetin edessä nuhvi ottaa tommoset kierrokset niin lähtee pyörät irti...pultit yksinkertaisesti katkee.
Kahtelin sitä nykyaika dynö touhua, näytti hurjalta, jos lavetin edessä nuhvi ottaa tommoset kierrokset niin lähtee pyörät irti...pultit yksinkertaisesti katkee.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.