NUFFIELD 460 -64
- Viestiketjun aloittaja jusape
- Aloituspäivämäärä
Epäilen, että särö on ollut jo mulle tullessaan orastavana.
Laakerivikahan moottorissa oli, ja tuolla kaulalla nimenomaan silloin jo mulle tullessa, laakeriliuskat päällekkäin, se mitä niistä jäljellä oli, ja on siis kokenut lievää takomista jo aikoinaan, ennen mun puuhia.
Akselia ei missään vaiheessa ole tarkistettu säröjen varalta, onneks ei ole katkennut tässä leikissä .......
Huomenna pitää tarkistella koko aksila läpitte
Laakerivikahan moottorissa oli, ja tuolla kaulalla nimenomaan silloin jo mulle tullessa, laakeriliuskat päällekkäin, se mitä niistä jäljellä oli, ja on siis kokenut lievää takomista jo aikoinaan, ennen mun puuhia.
Akselia ei missään vaiheessa ole tarkistettu säröjen varalta, onneks ei ole katkennut tässä leikissä .......
Huomenna pitää tarkistella koko aksila läpitte
Hitsauskorjaus vsymissärölle on huono siinä mielessä, että jäähtyneeseen hitsiin jää vetojännitys. Se on epäedullinen väsymisen kannalta. Hitsiä voidaan kuulapuhaltaa että saadaan pintaan taottua puristusta tai paras olisi lämpökäsittelemällä relaksoida jännitykset pois.
Joskus hitsasin yhden kaverin kaivurinpuomia, joka ei meinannut kestää louheen lastaamista. Jytistely väsytti liikaa. Halkeama ei edennyt, jos kaivoi tavan moreenia, mutta louhe oli liian kovaa kolistelua. Hitsi halkesi aina uudelleen louhehommissa.
Joskus hitsasin yhden kaverin kaivurinpuomia, joka ei meinannut kestää louheen lastaamista. Jytistely väsytti liikaa. Halkeama ei edennyt, jos kaivoi tavan moreenia, mutta louhe oli liian kovaa kolistelua. Hitsi halkesi aina uudelleen louhehommissa.
Jos testitinauksiin menen, niin aksila saanee uunikäsittelyn ennen koneistuksia .....
Ja jos samal täyttäis koko kaulan, jotta vaikka liki vakiokokoon saisi..... Vakiokoneessa menisi varmaan pitkään silleenkin ....
Tähän koneeseen tuo akseli ei enää tietään löydä .....
Ja jos samal täyttäis koko kaulan, jotta vaikka liki vakiokokoon saisi..... Vakiokoneessa menisi varmaan pitkään silleenkin ....
Tähän koneeseen tuo akseli ei enää tietään löydä .....
takapotku
Yrittäjä
Eipä oikee normi langalla/puikolla kannata puomia mennä hitsaamaan. Erikoislankaa tai puikkoa vaatii. Kerrankun sillä hitsaa niin ei enää siitä ratkea. Tai ainaki meillä on kerstänyt kun on kerran hitsattu kunnolla. Ajokoneen runkoakaan ei saa normilla hitsata kun 5 kertaa lujempaa kun normaali teräs. Olipa nuissa koe auroissa säleisiin väkäset liimattu kiinni kun mukamas hitsaaminen heikentää niin.
Meillä lähti kaks sellasta irti ja joutuu koko säleen ostamaan. Omissa pulteilla kiinni ja ikinä ei oo sälettä saatu rikki. Ja omissa riittäs että vaan pultin laittas vaa uuen jos kävis samanlailla kun nuilla. Rahastusta vaan.
Ma kyllä luulen notta borggi tietää miten ja millä hitsataan..
Kronoksen puomeja hitsattiin tehtaanpaappoina ihan normilangoilla, samoin Sandvikin maanalaisten poraus/louhintalaitteiden runko/puomistoja, se esikäsittely noissa vaan tarkempaa.
Kronoksen puomeja hitsattiin tehtaanpaappoina ihan normilangoilla, samoin Sandvikin maanalaisten poraus/louhintalaitteiden runko/puomistoja, se esikäsittely noissa vaan tarkempaa.
oppes
Kansalainen
Murtuman syntyminen on rakenteellinen eli lujuusopillinen ongelma. Muurtuma syntyy siihen kohtaan jossa rasitus syystä tai toisesta on suurin. Sitä ei ole suunnitelussa osattu ottaa huomioon tai sitten käyttö on poikkeava. Hitsaamalla se ei poistu.
Kampiakselin hitsailemista en suosittele jos niitä vain on saatavissa uusia. Siinä on pintakakaisuja ja muita lämpökäsittelyjä joita käytännössä omatekoiseen ei saa tehtyä missään. Ei edes tietoja miten ne pitäisi kyseessä olevaan teräslaatuun tehdä. Jos kampiakselia hitsataan, kaikki kaulat on hiottava koska akseli ei ole enää suora.
Nosturien ja kaivurien puomit on massatuotteita joissa on muutamia ratkaisevia arkoja kohtia. Ne pitää olla kunnolla tehtyjä ja muut hisataan sitten yhteen. Saumoissa ei ole juuri itään rasitusta. Mitä olen huomannut, yleensä ajatellaan vain taivutusjännitystä puomistoja korjattaessa ja silloinkin lisälevyt laitetaan väärille sivuille. Huomiotta jää esimerkiksi kaivurin pääpuomin kiertojännitys kun kauha lasketaan maahan ja koneella käännetään sitä sivulle.
Kampiakselin hitsailemista en suosittele jos niitä vain on saatavissa uusia. Siinä on pintakakaisuja ja muita lämpökäsittelyjä joita käytännössä omatekoiseen ei saa tehtyä missään. Ei edes tietoja miten ne pitäisi kyseessä olevaan teräslaatuun tehdä. Jos kampiakselia hitsataan, kaikki kaulat on hiottava koska akseli ei ole enää suora.
Nosturien ja kaivurien puomit on massatuotteita joissa on muutamia ratkaisevia arkoja kohtia. Ne pitää olla kunnolla tehtyjä ja muut hisataan sitten yhteen. Saumoissa ei ole juuri itään rasitusta. Mitä olen huomannut, yleensä ajatellaan vain taivutusjännitystä puomistoja korjattaessa ja silloinkin lisälevyt laitetaan väärille sivuille. Huomiotta jää esimerkiksi kaivurin pääpuomin kiertojännitys kun kauha lasketaan maahan ja koneella käännetään sitä sivulle.
Nuffin aksiloita kun ei uusia ole saanut vuoskymmeniin.....
Tässä voi yhtenä syynä olla tuo laakerivaurio, joka koneessa oli mulle tullessaan, ja sillä oli aikanaan ajettu niin, jotta liuskat oli alta millin paksuiset ja päällekkäin, liki 2mm klappia kaulalla, eli takomisilmiötä on ollut....
Tässä voi yhtenä syynä olla tuo laakerivaurio, joka koneessa oli mulle tullessaan, ja sillä oli aikanaan ajettu niin, jotta liuskat oli alta millin paksuiset ja päällekkäin, liki 2mm klappia kaulalla, eli takomisilmiötä on ollut....
juha-matti
Kansalainen
Onko maalauksen tarkoitus tuoda esiin säröjä? (Tuskin kyseessä on ruostesuojamaali) Aika jännä juttu. Jossain Loviisan ydinasemalla kerran jotain vastaavaa juttua näin, tarkistelivat hitsauksia yms. Montako mäntää tässä oikein on? (arvaus 4)
Seuraaville kampirautaostoksille lähtiessä tunkeumavärit följyyn, voi tutkia ostokohteen jo ennen maksutapahtumaa.
Itse työn puolesta käytän CRC.n tuotteita.
http://tuotteet.etra.fi/fi/g20430585/crc-crick-110-sarojen-ja-halkeamien-paikantamiseen
Crick 110 on esipesuaine
Crick 120 on tunkeumaväri
Crick 130 on kehite.
Tuo 120 on vesipestävä niin on helppo putsata kappaleet väristä. 20min levityksen jälkeen vaan letkulla huuhtelu ja kuivaus vaiks paineilmalla ja kehite selkään ja vartin päästä valmista tarkasteluun.
Pitänyt vaan piilottaa kaikki nuo 110 pullot muilta ku kehvelit luuleevat että se on jarruputsia niin aina on pullo hukassa!
http://tuotteet.etra.fi/fi/g20430585/crc-crick-110-sarojen-ja-halkeamien-paikantamiseen
Crick 110 on esipesuaine
Crick 120 on tunkeumaväri
Crick 130 on kehite.
Tuo 120 on vesipestävä niin on helppo putsata kappaleet väristä. 20min levityksen jälkeen vaan letkulla huuhtelu ja kuivaus vaiks paineilmalla ja kehite selkään ja vartin päästä valmista tarkasteluun.
Pitänyt vaan piilottaa kaikki nuo 110 pullot muilta ku kehvelit luuleevat että se on jarruputsia niin aina on pullo hukassa!
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.