Moottorin päävirtakytkin, kaapeli ja liitos rautaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuulen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Juu näin tapahtuu suurilla taajuuksilla. Nahka efekti. Ja myös hitsauskoneiden kaapelissa tuppaa virta kulkemaan pinnassa valokaaren takia eli poikkipintaa pitää olla reilusti ei pelkästään Hitsaus virran takia
Johtuuko tuo siitä, että valokaari generoi laajalla spektrillä monenlaisia taajuuksia? Tai näin kuvittelen. Ensimmäiset radiolähettimet taisivat perustua kipinöintiin, jos oikein muistan. Valokaari oli alkeellinen oskillaattori.
 
Valokaarihan ei ole tasainen, vaan melko suuritaajuuksinen "kipinävuo ilmassa" ja siten myös hyvin epävakaa olotila sähkölle, eli hyvin vaihteleva olotila virran kulkea, josko vertaa esim starttimoottorin ottamaan virtakuormaan .....
 
Juhalta kyselen, mitä tarkoittaa " Pro kytkentä"?

Mitä vaaran paikkoja tuo 3 w ohitus pääkytkimessä tuo traktorin sähköjärjestelmään? Onko tuo 3 wattia liian iso? Lamppu vaan on laiskalle kuskille helpompi kuin palava sulake. Voiko lamppusysteemin jättää traktoriin vai onko se korvattava sulakkeella?
 
Sama se onko 3 taiko 5w lamppu, määräänsä enempää se ei anna läpitte virtaa.
Josko 12v systeemi ja 5w lamppu, sen maksimi läpäisemä virta on kokoluokkaa 0.41A, riippumatta siittä, vaikka miten koitettaisiin lampun takaa enemmän ottaa tuota maksimi läpäisyvirtamäärää enemmän.....
 
Juhalta kyselen, mitä tarkoittaa " Pro kytkentä"?

Mitä vaaran paikkoja tuo 3 w ohitus pääkytkimessä tuo traktorin sähköjärjestelmään? Onko tuo 3 wattia liian iso? Lamppu vaan on laiskalle kuskille helpompi kuin palava sulake. Voiko lamppusysteemin jättää traktoriin vai onko se korvattava sulakkeella?

-kyllä on näitä professionaalisia kytkentöjä, mielestäni.
Samaa ideaa joskus oli itsellä, kun tuli nämä auton värilliset lattasulakkeet. Ajattelin, että olisi aika makeeta kun sulakkeen yli olisi hehkulanka, joka sitten loistaa, kun sulake on palanut.
No nyt sentään jo on Motonetissäkin lattasulaketauluja, joissa on punainen ledi joka sulakepohja yli. Ledi palaa palaneen sulakkeen paikalla.

-ideaa voi sitten jalostaa vielä toiseen suuntaankin kohteessa missä sulake palaa jatkuvasti ja yllättäen. Ei kannata poltella repullista sulakkeita etsiessä vikapaikkaa...
Palaneen sulakkeen yli tilataan 50W 12V halogeenilamppu.
Näin löytyi traktoristakin vika, miksi penkinlämmittimen sulake palaa usein.
Vika oli jarruvalonpolttimossa, joka oli oikosulussa ja samassa sulakkeessa penkinlämmittimen kanssa ;)
 
Vuotovirta viat, olen aina etsinyt lampullisella virtakynällä sulakerasiasta, olen myös tienannut palaneeseen sulakerunkoon lampun työkaluksi. Erinomainen innovaatio, tuo ledi / sulake sulaketaulussa, heti ilman sulakkeiden irroitusta näkee minne virta vuotaa. Siitäpä sitten aletaan etsimään mitä sulakkeen takaa oikein löytyy.
 
Polttimo päävirtakytkimen rinnalla on aika hyvä ja kestävä ratkaisu. Jos päävirta on katkaistuna ja vaikka starttia käytetään, vain lamppu syttyy palamaan. Saattaa kuitenkin olla, että muistit häviää, koska jännite putoaa nollaan. Riippuu kuinka herkät muistit on.
Muitakin konsteja on käytössä.
Akusta otetaan pienen sulakkeen läpi suoraan jännite muisteille ja johonkin muuhunkin käyttöön. Linja-autoissa päävirtakytkin on jo vuosikymmenet ollut sähköohjattu. Tätä jännitettä ei johdeta ollenkaan esimerkiksi virtalukolle. Virtalukko saattaa myös olla lukittuna ilman jännitettä. Tästä taas seuraa, että ohjauslukkoa ei saada pois päältä ilman akkua eikä virta-avainta pois lukosta.

En malta olla esittelemättä maavuotojen etsimislaitetta normaalilla 230 V verkkojännitteellä. En suosittele ketään sitä rakentamaan, mutta ennen tämä oli yleinen laite autokorjaamoissa.
Siinä vaihe otetaan hohtolampun läpi eristettyyn kosketinpuikkoon. Vain pieni kärki on eristämätön. Rautalevy maadoitetaan ja tutkittava laite vaikkapa purettu ankkuri asetetaan levyn päälle. Kun puikolla kosketetaan levyä, lamppu syttyy palamaan. Nyt puikolla kosketetaan kollektoria tai vaihtovirtalaturin virtarengasta. Jos lamppu palaa, käämi vuotaa runkoon. Samoin voidaan tutkia myös kenttäkäämien maavuodot. Kun eri käämit irrotetaan toisistaan, saadaan selville vioittunut käämi. Yleismittari ei näytä, kun jännite on niin pieni.
On varmistuttava, että vaihe tulee nimenomaan kosketuspuikkoon, eikä pöytälevyyn. Tässä palaan huomautuksena kuumaan keskusteluun maadoteusta pistorasiasta. Suomalaisessa standardissa vaihe voi tulla kumpaan napaan tahansa, kun pistotulppa käy kummin päin tahansa. Hohtolamppu on erikoislaite, enkä käy sitä nyt selittämään.
Tarkastuksen aikana osiin ei saa koskea. Älkää kukaan tehkö laitetta.
 
niin, tuohan on tavallaan sama kuin kaupan hyllytavaraa oleva Koestuskynä. Eli pikku ruuvari, nykyisin ilman kärkeä, jossa on hohtolamppu sisällä.
images
 
Viimeksi muokattu:
Valmet 500 sai päävirtakytkimen. Etsiskelin paikkaa oikealta ja vasemmalta sivulta ja aina tuntui olevan jokin ongelma. Piuha ei riittänyt, ei mahtunut tai ei keksinyt, mihin laittaisi kiinni. Sitten viimein hokasin, että alkuperäisen maadoituksen kohdassahan on hyvä paikka ja helppo asennus. Maadoitukseen menevän piuhan tein paksusta alumiinikulmaprofiilista.

EE91F4B9-D22D-4129-8573-C27B2245F029.webp
12FF3324-D098-48CC-8C51-A3D563C93C26.webp
528D3469-04AF-4AE0-873C-DC5CC868CB3C.webp
 
Alumentin kans voi tulla valumentin kans jossain kohtaa venolat ......

no se, tuossa on montakin metallia, kiinnike alymiinia, mutteri ja jousiprikkaoletettu sinkittyä terästä ja kierreosa kuparia. Ja runkopuoli alumiini-teräs (/ultravetelä valumötseos).

Toisaalta jos aattelee niin sähkötekniikan puolella on yleisliittimet. Materiaali on alumiiniseos joka pinnoitettu tinalla. Liittimen sisällä rasva. Toisaalta kuivassa voi alumiinin liittää kupariin kunhan liitoksessa on rasva.

Enpä.usko, että ongelmaa on, suojassa tuo ja jos on rasvaa liitoksessa. Todennäköisempää lienee pääkytkimen hajoaminen ennen liitosongelmia
 
niin, tuohan on tavallaan sama kuin kaupan hyllytavaraa oleva Koestuskynä. Eli pikku ruuvari, nykyisin ilman kärkeä, jossa on hohtolamppu sisällä.
images

Niin, turvallisen testilaitteen voisikin tehdä niin, että kytkee sähköpaimenen kautta sykkivän jännitteen siihen tutkittavaan partikkeliin ja tökkii sitä kohdetta tuolla Juhan ehdottamalla "kuolleenmiehenkynällä". Silloin kun johtaa, vilkkuu kynä ja testaaja sätkii mahdollisesti, kun ei johda, ei vilku eikä sätki.

Hohto- eli glimlampulla tarkempi henkilö voi myös määrittää tasajännitetapauksessa napaisuudenkin

Siinä suorittava porras pysyy virkeänä, mutta ei kuole, kun on vain sähköpaimenesta kyse.

Kuitenkin 361 esittämä laite on pätevä ja antaa numeroarvoja. Olen tässä muutamina viime päivinä aika hankaliaklin vuotomysteerejä eristystason mittauksilla hakenut, työkaluna Fluken asennustarkastustesteri. Testijännitettä voi muuttaa 50 - 1000VDC
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös