Moottorin päävirtakytkin, kaapeli ja liitos rautaan
- Viestiketjun aloittaja tuulen
- Aloituspäivämäärä
Ei mul veneessä oo se sulake palanu kertaakaan vaika oon startannu pääkkäri nollilla.....se vastuslanka on vaan sulanu poikki....
Neljäntuuman rautanaula on halavempi...
Veneen sähköt on juurikin valmistuneet, siinä on 5 sulakkeen rasia + ohi päävirtakytkimen.
Pilssipumppun toimintaan ei saa päävirtakytkin vaikuttaa, kuin ei myöskään yhteen lisävirtapistokkeeseen jonka kautta on salkkumallisen aurinkopanelin lataus syöttö. Ulkovalaistuksen led nauhat on myöskin ohitettu, mutta ohitetut virrat kulkee oman varokkeensa kautta!
Pilssipumppun toimintaan ei saa päävirtakytkin vaikuttaa, kuin ei myöskään yhteen lisävirtapistokkeeseen jonka kautta on salkkumallisen aurinkopanelin lataus syöttö. Ulkovalaistuksen led nauhat on myöskin ohitettu, mutta ohitetut virrat kulkee oman varokkeensa kautta!
Ei sano poks, lamppu ei laske enempää virtaa läpi.Eikö muka 3W poltin sano Pox?
Lanka palaa, lanka palaa älä usko haaveisiin. Lauloi Tumppi Varonen
Ei niin, lampun kannalta sama kuin olisi kytketty suoraan akkuun kiinni, jopa vähän lievempi.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
50 neliöistä pienempää en laittaisi mihinkään. Kunnollisella kaapelikengällä liittäminen rungon valuun ei erilliseen peltilipareeseen. Kaikki ruostetta houkuttelevat voileipärakenteet huonontaa liitoksen luotettavuutta ja käytön aikana saattaa kuumentua. Vastinpinnan hionta metallille, liitoksen suojaus vaseliinilla tai koko alue ylimaalaten.
Miinusmaadotteisessa koneessa päävirtakytkimen laittaisin suosiolla maaton puolelle vaikka turvallisuutta se lisää oli kummalla puolella tahansa.
Useita keinoja on järjestää herätevirta joskin sitten on rajoitettava herätettä tarvitasevalle virran määrä sulakkeela tms. Yksi älykäs keino on käyttää DC-muuttaja jolla usein virta rajoittuu. Ei tietty ole halpa konsti.
Miinusmaadotteisessa koneessa päävirtakytkimen laittaisin suosiolla maaton puolelle vaikka turvallisuutta se lisää oli kummalla puolella tahansa.
Useita keinoja on järjestää herätevirta joskin sitten on rajoitettava herätettä tarvitasevalle virran määrä sulakkeela tms. Yksi älykäs keino on käyttää DC-muuttaja jolla usein virta rajoittuu. Ei tietty ole halpa konsti.
Tcala
Kähjäysmies
Kyllä, juurikin näin.
Itsellä on tapana puristuksen jälkeen vielä juottaa kaapelikengät, puristimet tai mitkä tahansa.
salla
Kansalainen
Vanha nyrkkisääntö on, että jatkuvassa käytössä 5 A virta menee 1 mm² pinta-alaisesta kuparista läpi kohtuu matkalla. Näin ollen 50 mm² olisi noin 250 A virta ajettavissa huoletta lävitse (jatkuvassa käytössä). Starttimoottorin tapauksessa kyse hetkellisestä käytöstä, jossa ainoastaan jännitteen alenema ratkaisee, mutta vanhanmallinen perinetinen startti ei ole tunnetusti kovin herkkä jännitteen alenemalle. Hetkelliskäytössä ajettavissa lävitse huomattavastikin suurempi virta.
Kuparin ominaisvastus 0,0168·10−6 Ωm ja teräksen keskimäärin 0,8·10−6 Ωm. Teräksen johtavuus on kovasti riippuvainen itse aineen laadusta, mutta käytännössä selkeästi heikompi johde kuin kupari. Tästä huolimatta usein "maajohtimena" koko moottorin lohko. Suuri pinta-ala korvaa huonomman johtavuuden.
Juha
Kansalainen
No niin. Tämä on Prokytkentä.
-silloin kun vielä auto- ja radiopuhelimia korjailin, muutamia laitteita tuli vastaan, mistä olivat kaikki maalangat sulanneet.
Starttivirta oli kulkenut ration läpi maadoittuen antennikaapelin kautta erilaisten kytkentöjen kautta runkoon.
Ihan mukavia savuja saa myös 24V vehkeistä, kun ottaa mankkaan sähköt vain toisesta akusta ja starttailee päävirtakytkin auki.
Eikös johtimen muodolla myös ole väliä? Opiskeluajoilta on jäänyt takaraivoon, että elektronit (sähkö) kulkee vain johtimen ulkopinnalla, siis lituskassa johdossa pystyy työntämään sähköä enemmän läpi suhteessa kaapelin poikkipinta-alaan.
Jos haluaa kuparissa säästää, niin kupariputki voisi olla myös mielenkiintoinen kokeilu. Olen itse tuota putkea miettinyt, en tiedä miten se oikeasti toimii. Voisikohan kuparissa säästää laittamalla kaapelin keskelle esim. muovia, hiekkaa tms.. Hiekkaa kupariputkeen ja sitten taittelemaan mutkia.
Taisi olla niin, että korkeammilla taajuuksilla elektronit pyrkivät johtimen pintaan. Tasavirralla ilmiötä ei kai ole.
Tämän sovellutus on mm. ns. Litz-lanka jota löytyy vanhojen putkiradioiden keloista. Siinä yhden käämilangan sijasta on yhteen kierrettynä tsiljoona ohuempaa. Näin saadaan enemmän pintaa, jossa sähkö tykkää kulkea. Tämä kuitenkin vaatii jo radiotaajuuksia.
Tämän sovellutus on mm. ns. Litz-lanka jota löytyy vanhojen putkiradioiden keloista. Siinä yhden käämilangan sijasta on yhteen kierrettynä tsiljoona ohuempaa. Näin saadaan enemmän pintaa, jossa sähkö tykkää kulkea. Tämä kuitenkin vaatii jo radiotaajuuksia.
Tunkki
Kansalainen
Luultavastikkin nuo pintavirtailmiöt liittyy paremminkin suurjaksolaitteisiin, siis niihin joilla puusepät saa erikeepperin vesimolekyylit rotaatioliikkeeseen ja hiertämään ittensä kuumiksi. Eiköhän sähkömoottoreis sun muis sentyyppisis poikkipinnan koolla olle merkitystä
Ei kun polttimo, näinhän te minua hölmöä opastitte. Ja minäpä hömppä kun teitä aina uskon
Vaikka Jeesukseen Allahiin sekä Saatanaan en usko, hmm enpä taida loppupelissä uskoa kuin omiin päätelmiini 
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Juu näin tapahtuu suurilla taajuuksilla. Nahka efekti. Ja myös hitsauskoneiden kaapelissa tuppaa virta kulkemaan pinnassa valokaaren takia eli poikkipintaa pitää olla reilusti ei pelkästään Hitsaus virran takia
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.