Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom: This feature may not be available in some browsers.
Ei mul veneessä oo se sulake palanu kertaakaan vaika oon startannu pääkkäri nollilla.....se vastuslanka on vaan sulanu poikki....Yksi tapa on laittaa päävirtakytkin maahan ja pieni sulake sen kanssa rinnan. Näin muistit saavat virtaa aina, eikä mitään suuria johdotusmuutoksia tarvita. Huono puoli on se, että jos starttaa päävirta 0-asennossa, sulake palaa.
Neljäntuuman rautanaula on halavempi...Johdonsuojakytkin siihen, niin ei tarvitse aina kiertää proppukaupan kautta.
Ei sano poks, lamppu ei laske enempää virtaa läpi.Eikö muka 3W poltin sano Pox?
Lanka palaa, lanka palaa älä usko haaveisiin. Lauloi Tumppi Varonen![]()
Ei niin, lampun kannalta sama kuin olisi kytketty suoraan akkuun kiinni, jopa vähän lievempi.Ei sano poks, lamppu ei laske enempää virtaa läpi.
50 neliöistä pienempää en laittaisi mihinkään. Kunnollisella kaapelikengällä liittäminen rungon valuun ei erilliseen peltilipareeseen. Kaikki ruostetta houkuttelevat voileipärakenteet huonontaa liitoksen luotettavuutta ja käytön aikana saattaa kuumentua..
Vanha nyrkkisääntö on, että jatkuvassa käytössä 5 A virta menee 1 mm² pinta-alaisesta kuparista läpi kohtuu matkalla. Näin ollen 50 mm² olisi noin 250 A virta ajettavissa huoletta lävitse (jatkuvassa käytössä). Starttimoottorin tapauksessa kyse hetkellisestä käytöstä, jossa ainoastaan jännitteen alenema ratkaisee, mutta vanhanmallinen perinetinen startti ei ole tunnetusti kovin herkkä jännitteen alenemalle. Hetkelliskäytössä ajettavissa lävitse huomattavastikin suurempi virta.Dieseltraktori 12 V, starttimoottori n. 4 kW, mikä maajohdon alaksi?
mikä olisi sähköinen vaatimus teräksen alalle? Kupari / teräs sähkönjohtavuus?
Omassa päävirtakytkin projektissa radion muistivirta saadaan päävirtakytkimen rinnalle kytketyllä 3W merkkilanpulla. Lamppu syttyy startatessa jos päävirtakytkin on auki.
Eikös johtimen muodolla myös ole väliä? Opiskeluajoilta on jäänyt takaraivoon, että elektronit (sähkö) kulkee vain johtimen ulkopinnalla, siis lituskassa johdossa pystyy työntämään sähköä enemmän läpi suhteessa kaapelin poikkipinta-alaan.Vanha nyrkkisääntö on, että jatkuvassa käytössä 5 A virta menee 1 mm² pinta-alaisesta kuparista läpi kohtuu matkalla. Näin ollen 50 mm² olisi noin 250 A virta ajettavissa huoletta lävitse (jatkuvassa käytössä).
Eikös johtimen muodolla myös ole väliä? Opiskeluajoilta on jäänyt takaraivoon, että elektronit (sähkö) kulkee vain johtimen ulkopinnalla, siis lituskassa johdossa pystyy työntämään sähköä enemmän läpi suhteessa kaapelin poikkipinta-alaan.
Jos haluaa kuparissa säästää, niin kupariputki voisi olla myös mielenkiintoinen kokeilu. Olen itse tuota putkea miettinyt, en tiedä miten se oikeasti toimii. Voisikohan kuparissa säästää laittamalla kaapelin keskelle esim. muovia, hiekkaa tms.. Hiekkaa kupariputkeen ja sitten taittelemaan mutkia.
Ei kun polttimo, näinhän te minua hölmöä opastitte. Ja minäpä hömppä kun teitä aina uskonSe sulake.
Vaikka Jeesukseen Allahiin sekä Saatanaan en usko, hmm enpä taida loppupelissä uskoa kuin omiin päätelmiini 
Taisi olla niin, että korkeammilla taajuuksilla elektronit pyrkivät johtimen pintaan. Tasavirralla ilmiötä ei kai ole.
Tämän sovellutus on mm. ns. Litz-lanka jota löytyy vanhojen putkiradioiden keloista. Siinä yhden käämilangan sijasta on yhteen kierrettynä tsiljoona ohuempaa. Näin saadaan enemmän pintaa, jossa sähkö tykkää kulkea. Tämä kuitenkin vaatii jo radiotaajuuksia.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.