MB A 250 e

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja refy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huolto on ennaltaehkäisevää työtä ja jos huolto ei ole onnistunut tai on muuten ollut huonolaatuinen laite tai on tullut ulkoinen vaurio, joudutaan korjaamaan vika. Näin ainakin mielestäni.
 
Vianselvitys ei ole varsinaisesti korjaamistakaan.
No joo, ei se ole oikein huoltoakaan. Ja tämä huolto -nimityksen käyttö korjauksesta tuntuu olevan merkkiin katsomatta hyvin yleistä. Markkinointi-ihmisethän ei hyväksy, että mitään pitäisi korjata tai olisi mitään vikaa, toimintahäiriöt kunnostetaan huollossa... :D
 
Onko Mersut niin hyviä mukamas, ettei niitä ikinä tarvii korjata... :outs: Anna mun kaikki kestää...
Muillakin merkeillä samaa juttua on mutta kun työauto kävi veholla ekassa huollossa ja takuukorjauksessa. Aikaa ei ihan heti saanut kun noita ei voinut sama huoltomies tehdä vaan piti olla tohon takuukorjaukseen/kampanjaan tietynlainen erikoiskoulutus. Tää takuujuttu oli kahden letkuklemmarin vaihto ahtoletkuun.
Paras oli kumminkin tuulilasi joka oli suositeltu vaihdettavaksi. No auto vehoon huoltoon, tuulilasin vaihtoon ja katsastukseen. Äkkiähän tuo oli valmis, ei edes koko päivää menny.
No menin hakeen sen sitte. Oli huollettu ja katsastettu ilman huomautuksia eikä tuulilasia ollu vaihdettu. Selitys oli hyvä, ei ollu lasienvaihtaja töissä.
 
Takuutapauksethan pitäis oikeastaan tollasissa tapauksissa hoitaa heti ja välittömästi, perus-normihuolto sitten 1-4vko aikavarauksella.
 
Tuossa ei ole nyt vika päällä, niin ei akuuttia korjaustarvetta. Tarkoitus vaan varmistua että autoon pystyy jatkossa luottamaan.
 
Huollon ja korjauksen välinen rajaviiva on jo kauan sitten siirtynyt. Aikoinaan huoltoa oli lähinnä öljynvaihto ja kärkivälin säätö, jarruremonttikin oli remonttia eli korjausta. Huoltonimike häivyttää kivasti taustakohinaan ikävän rikkoutumisen kaiun joka korjaamiseen liittyy.

Automaattivaihteistoon on jo amerikkalaisten autojen myötä liitetty jopa erityiset vaihteistokorjaamot, joita ei koville askeille ollut. Perhepiirissä on nykyään yksi kulkine, jossa on remmiveto, CVT välityksensäätö. Mielenkiinnolla seurataan miten se pärjää manuaalikäyttöisten verrokkina.

Tuota robottilootanimikettä en ole googlannut, miten eronneet normaalista automaattilaatikosta
 
Robottilaatikko on periaatteessa manuaalivaihteisto, jossa servot hoitaa kytkimen ja vaihtamisen. Nyt vaan servon ohjaimelta oli hetkellisesti tilannekuva hukassa niin ei antanut tehdä mitään.
 
Huollon ja korjauksen välinen rajaviiva on jo kauan sitten siirtynyt. Aikoinaan huoltoa oli lähinnä öljynvaihto ja kärkivälin säätö, jarruremonttikin oli remonttia eli korjausta. Huoltonimike häivyttää kivasti taustakohinaan ikävän rikkoutumisen kaiun joka korjaamiseen liittyy.

Automaattivaihteistoon on jo amerikkalaisten autojen myötä liitetty jopa erityiset vaihteistokorjaamot, joita ei koville askeille ollut. Perhepiirissä on nykyään yksi kulkine, jossa on remmiveto, CVT välityksensäätö. Mielenkiinnolla seurataan miten se pärjää manuaalikäyttöisten verrokkina.

Tuota robottilootanimikettä en ole googlannut, miten eronneet normaalista automaattilaatikosta
Robottivaihteisto aiheuttaa aina nykimistä, kun veto katkaistaan vaihteen vaihtoon. Perinteisessä robotissa elektroniikka päättää milloin vaihdetaan vaihdetta. Vaikka sitten keskellä risteystä poikittain, jos kierrosluku niin edellyttää. Veto katkaistaan, kytkin painetaan pohjaan, kaikessa rauhassa servo vaihtaa vaihdetta varmistaen, että synkroilla on varmasti aikaa tasata nopeudet ja vaihto sujuu rutinoitta, kytkin nostetaan ja näin taas moottori alkaa kiihdyttämään. Tämä aiheuttaa luonnollisesti hieman nykivää menoa. Joissain autoissa auttaa jos kuljettaja ennakoi vaihtohetken ja keventää kaasua. Kaksoiskytkimellä varustettu robotti, kuten vaikka VAG:n DSG, vaihtaa hieman tasaisemmin, mutta on kestävyydeltään surkea ja korjauskuluiltaan erittäin kallis. Monella merkillä on nykyään vastaava rakenne samoine ongelmineen. Kaksoiskytkinrobotissa on nimensä mukaan kaksi kytkintä ja toisiinsa integroituna myös kaksi vaihteistoa. Toisessa on 1,3, 5 ja (7) -vaihteet ja toisessa 2,4 ja 6. Ykkösellä kun lähdetään, niin toisessa vaihteistossa on jo kakkonen odottamassa kytkin pohjassa, kakkosella ajettaessa on toisessa jo kolmonen odottamassa, jne..., eli vaihtohetki on vain kytkimeltä toiselle vaihtaminen. Vaihdosta saadaan kytkinten säädöllä hauttaessa yhtä pehmeä kuin automaattivaihteistolla. Monimutkainen tekniikka tekee kuitenkin rakenteesta heikon ja kalliin korjata.
 
Kuis kauan tommonen DSG vaihteisto miettii jos esim. on nelonen pesäs ja lyö lämän pohjaan ja toisella puolella onkin jo vitonen odottamassa ja lähetään kolmosta hakeen?
 
No joo, ei se ole oikein huoltoakaan. Ja tämä huolto -nimityksen käyttö korjauksesta tuntuu olevan merkkiin katsomatta hyvin yleistä. Markkinointi-ihmisethän ei hyväksy, että mitään pitäisi korjata tai olisi mitään vikaa, toimintahäiriöt kunnostetaan huollossa... :D
Vähän kuin amerikan kielessä nykyään kenelläkään ei ole ongelmia (broblems) on vain issueita...
 
Kuis kauan tommonen DSG vaihteisto miettii jos esim. on nelonen pesäs ja lyö lämän pohjaan ja toisella puolella onkin jo vitonen odottamassa ja lähetään kolmosta hakeen?

Actrossin jokuvitun Telligent mietti niin kauan että päästi helvetillisen pamauksen ja heitti vapaalle.
Sitten kun tikun käytti vapaalla ja laitto uudestaan Deen päälle niin lähdettiin ihme kyllä ettei mitään.
 
Robottivaihteisto aiheuttaa aina nykimistä, kun veto katkaistaan vaihteen vaihtoon. Perinteisessä robotissa elektroniikka päättää milloin vaihdetaan vaihdetta. Vaikka sitten keskellä risteystä poikittain, jos kierrosluku niin edellyttää. Veto katkaistaan, kytkin painetaan pohjaan, kaikessa rauhassa servo vaihtaa vaihdetta varmistaen, että synkroilla on varmasti aikaa tasata nopeudet ja vaihto sujuu rutinoitta, kytkin nostetaan ja näin taas moottori alkaa kiihdyttämään. Tämä aiheuttaa luonnollisesti hieman nykivää menoa. Joissain autoissa auttaa jos kuljettaja ennakoi vaihtohetken ja keventää kaasua. Kaksoiskytkimellä varustettu robotti, kuten vaikka VAG:n DSG, vaihtaa hieman tasaisemmin, mutta on kestävyydeltään surkea ja korjauskuluiltaan erittäin kallis. Monella merkillä on nykyään vastaava rakenne samoine ongelmineen. Kaksoiskytkinrobotissa on nimensä mukaan kaksi kytkintä ja toisiinsa integroituna myös kaksi vaihteistoa. Toisessa on 1,3, 5 ja (7) -vaihteet ja toisessa 2,4 ja 6. Ykkösellä kun lähdetään, niin toisessa vaihteistossa on jo kakkonen odottamassa kytkin pohjassa, kakkosella ajettaessa on toisessa jo kolmonen odottamassa, jne..., eli vaihtohetki on vain kytkimeltä toiselle vaihtaminen. Vaihdosta saadaan kytkinten säädöllä hauttaessa yhtä pehmeä kuin automaattivaihteistolla. Monimutkainen tekniikka tekee kuitenkin rakenteesta heikon ja kalliin korjata.
Kiitos, selkee ja ymmärrettävä selostus, nyt tiedän:peukku:
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös