Tervetuloa Konekansa-foorumille!

Liity Konekansa-foorumin jäseneksi (ei maksa kuin vaivan) ja käy peremmälle! Sisäänkirjautumattomana et näe aivan kaikkea foorumin sisältöä.

Mainoksiakin vilisee niin, että silmiä kirvelee. Jäsenenä elämäsi olisi paljon siedettävämpää. ;)

Matalan lämpötilan ydinreaktorit

Viestiketju osiossa 'Tiede, tutkimus, kehitys, tulevaisuus' , aloittaja Yleisajattelija, 7.12.2017.

  1. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    289
    Saadut tykkäykset:
    26
    Kahlasin läpi noita tieteellisiä julkaisuja LENR:istä ja kyllä tuo itse ilmiö taitaa olla jo tieteellisesti todennettu ja vertaisarvioita riittävästi alle 10 Watin tehotasoilla.Kemiallinen reaktio on kyllä poissuljettu, mutta tieteellistä selitystä tuolle ilmiölle ei vielä ole.

    Fysiikka menee kyllä nyt uusiksi monelta osin.

    Kaupallisesti hyödynnettäviä yli 100W laitteistojakin on jo ilmeisesti useita ja kW -luokassa Rossin ja Brillioiunin laitteet.Kaupallinen potentiaali noissa on nin huikea että yli 100W laitteet ovat erittäin tiukasti salattuja tällä hetkellä, joten niistä ei tiedä vielä toimivatko oikeasti.

    Suomessakin on Etiam Oy:llä jotain patentteja aiheesta.
     
  2. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    289
    Saadut tykkäykset:
    26
    Tuolla hyvä katsaus aiheesta:

    https://chavascience.com/en/hydrogen/lenr-anomalous-heat

    LENR -ilmiö on havaittu palladiumin lisäksi ainakin nikkelillä, volframilla, titaanilla, koboltilla ja joillain suprajohtavilla keraameilla. Kaasuna ilmeisesti aina vety tai deuterium (vedyn isotooppi jossa protonin lisäksi yksi neutroni).

    Alkuperäinen P&F koe oli palladiumilla ja deteriumilla joka on hyvin kallista. Mutta myös nikkelillä ja vedyllä on havaittu sama ilmiö jotka ovta hyvin halpoja lähtöaineita. Suurin osa ennen v. 2010 tehdyistä kokeista on juuri näillä aineilla.

    Transmutaatiotuotteina ilmoitettu heliumia ja perusmetallin isotooppeja, mutta noista on (ymmärrettävästi) hyvin vaikea saada yksityiskohtaisia kuvauksia.

    Käynnistyäkseen prosessi tarvitsee jonkun herätteen, sähköisiä pulsseja. lämpötilaa ja akustomekaanista herätettä on käytetty. Monesta raportista käy ilmi että prosessia on hyvin vaikea hallita ja sillä on taipumus "ryöstäytyä" ja palaa pistemäisinä alueina ilman että lämpöä saadaan siirrettyä generaattorista ulos.

    Keskeinen haaste on saada deuteriumin ja palladiumin suhde yli 0,94 ja alle 0,9 prosessi ei käynnisty olenkaan. Tuossa on ilmeisesti olennaista juuri palladiumin kyky "imeä" vetyä yli 900 kertaa sen mikä olisi kaasutilavuus samassa paineessa.

    Muoks: Tuolla mitattu kromin isotooppijakauman muutos LENR-reaktorin katodilla:

    http://www.lenr-canr.org/acrobat/MizunoTisotopicch.pdf
     
    #22 Yleisajattelija, 5.8.2018
    Viimeksi muokattu: 5.8.2018
  3. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    289
    Saadut tykkäykset:
    26

Jaa tämä sivu