LM640 BM-Volvon moottoriremppa.

Viestiketju:
LM640 BM-Volvon moottoriremppa.

Minä mitään tiedä, mutta vuonna 2007 tehdystä remontista minulla tuo sama moottorityyppi on ainakin pitänyt kansipahvinsa kunnossa yhdellä jälkikiristyksellä. Taitaa tuhannen tunnin nurkilla olla käytettykkin. Sinisellä joku viisas sanoi että tuo moottori on herkkä polttamaan tiivistettä ja vaatisi kaksi jälkikiristystä, tiijä sitten.
 
Tuosta toisesta kiristyksestä on kahta koulukuntaa.... Ja sen tarpeellisuudesta... Mutta haitaksi se tuskin ainakaan on.....
Ittekkin nuffista kiristellyt toistamiseen, maalitussilla merkannut mutujen asennon pulttiin nähden ja löysännyt ja kiristänyt, havainto on ollut että on mennyt 15-30ast enemmän kiinni vielä toisella kertaa....
 
Tuli hätäisesti pyörähdettyä volvon lohkoa ihmettelemässä. Ja tulos oli, kaikki putket ovat satasen sisällä samalla korkeudella lohkonpinnasta. Eikä ollut vaikutusta, että oliko putkeen kiristys päällä tai sitten ilman kiristystä. Olaketta vasten tuntui putket olevan.

Taidan laittaa kannen näine hyvineen takaisin paikoilleen ja jos nyt sitten seuraavan kesän ajot kestää, niin se on hyvä (ja tietenkin jos kauemminkin kestää niin +++ )

IMG_5765.jpg

IMG_5768.jpg
 
Ja tuo kansipahvin ( Siis, kun sieltä tiivisteen sisältä puuttui palasia) hajoaminen johtui ilmeisesti ihan vain siitä, että j.neste teki itsellensä tilan tulla ulos sylinteristä käynnistyksen yhteydessä.
 
Joskus 90 luvun loppupuolella hain kanspaffin 6.2Diiseliin, kotona sitä sitten kattelin kun meinasin alkaa vaihtamaan, niin totesin ettei sitä massaa ollut yhdes kohtaa lainkaan siel liekkirenkaan välissä.
Eli massaosan reikä oli pielessä, ja se paffi ei taatusti olis kauaa kestäny ajoa .....
 
Puuh!!

Tuli taas kiikuttua volvon nostosylinterin kiinnikkeen ja raidetangon päällä monta tuntia, kannen asennuksen takia.. Harvinaisen huono paikka minkäänlaiseen ruuvaukseen, eikä ainakaan tämmöinen "tiaisentalli" edesauta millään tavalla asennustyötä.
Nyt kuitenkin on kaikki "rojut" paikoillaan odottamassa käynnistystä.. Ja tämän käynnistyksen esti tälläkertaa jäähdytysneste moottoriöljyn seassa. Eli pitää vielä vaihtaa moottoriöljy ja suodatin, ennenkuin käynnistellään konetta.

Kansitiiviste on tälläkertaa massatiiviste. Laitoin vielä varmistukseksi tiivarin molemmin puolin ohuen kerroksen REINZ:in tiivisteliiman. Luin netistä näppärän ohjeen tuon tiivisteliiman levitykseen, eli sekoitin liimaan asetonia niin että massasta tuli melko vetelää, lähes niinkuin maalia. Tätä sekoitusta sitten pensselillä molemminpuolin tiivistettä ja odottaa hetken verran että asetoni haihtuu massan seasta jättäen jälkeensä ohuen kalvon tiivisteliimaa.
En sitten tiedä toimiiko, mutta saahan sitä kokeilla. :ilo:
 
Taas tuo volvo raksuttaa. Kansi on nyt lämpöisenä jälkikiristetty, ja melko paljon vielä kuumaksi ajon jälkeen tuntuivat mutterit kiristyvän. Toki nyt tiivisteenä on pelkkä massatiiviste, eikä kupari massatiiviste.

Mutta "ei päivää etteikö satasen vahinkoa" Lähdin sitten ajamaan tuota konetta lämpöiseksi pellolle, ja eikös sitten jossain välissä kuulunut kolaus koneen takaa. Oli sitten tuo äänenvaimennin viritelmä tipahtanut alas moottorin päältä ja siitä suoraan tipahtanut takarenkaan alle. Pönttöön uusia muotoja ja liitospäästä putki linttaan.. Mutta kyllä siitä vielä vasaroimalla toimivan sai.
Ennen kuin tuo änkkäri tipahti peltoon, oli sitä ennen tipahtanut ilmansuodattimen esisuodin peltoon, onneksi se ei sentään osunut takarenkaan alle, vaan putosi siististi pellolle

Siinäpä se käydä raksuttaa, juuri käyntiin lähteneenä.

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kontio sanoi:
Ja tuo kansipahvin ( Siis, kun sieltä tiivisteen sisältä puuttui palasia) hajoaminen johtui ilmeisesti ihan vain siitä, että j.neste teki itsellensä tilan tulla ulos sylinteristä käynnistyksen yhteydessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Selviskös, että miksi sitä nestettä oli sylinterissä?
 
cardaani sanoi:
Selviskös, että miksi sitä nestettä oli sylinterissä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti se oli sellainen oravanpyörä. Eli ensin on tullut pieni puhallusjälki tiivisteeseen palokaasuista, josta sitten vesi on päässyt pikkuhiljaa valumaan sylinteriin, kun tämä kone seisoi jo syksyllä pidempiäkin aikoja. Ja taas sitten eräällä kerralla käynnistys oli aavistuksen verran kankeahko, niin silloin taas neste teki vähän isompaa reikää pahviin, mutta tämä vuoto ei vielä vaikuttanut moottorin lämpöön milläänlailla. Lopulta sitten viimeisellä kerralla vettä olikin sylinterissä reilusti ja kun viimein kone lähti käyntiin, niin vesi työnti edellään koko tiivarin pihalle.

Mutta kannessa ei ollut kuitenkaan suoralla plaanipinnalla mitään halkeamaa, mistä neste olisi päässyt tulemaan läpi. Tokikaan tätä kantta ei kuitenkaan koeponnistettu. Kestäisi nyt edes ensikesän rakennustyömaan ajan...

Tämmöisen johtopäätelmän minä tein, en sitten tiedä onko se oikea.
 
Ja näkyihän jo tuossa koneen ympärillä pyöriessä jo toinenkin tuleva korjauskohde. Nimittäin taka-akselin napatiiviste näytti vuotavan öljyä ulos. Viimekorjauksesta on aikaa 8-vuotta.

Tässä aiemmalta korjauskerralta peräisin oleva kuva.

vetopyörästöremontti.jpg
 
Se on jännä tuo tuubin videonparannusohjelma..... Herjaa että "videosi näkyy heiluvan, haluatko että vakautamme kuvan ? " Saa suorapintaiset osat taipuilemaan......
Mä olen lopettanut totaalisesti sen käytön, jos nyt vähän kuva tärisee niin tärisköön...... Ja joitain olen palauttanut alkuperäismuotoonkin muoksin jäljiltä .....
 
Kun olet muutamia kertoja sitä lämpimäksi käyttänyt, ja jonkin verran ajellut, vaikka yht 20-30h , niin koitas piruuttas kiristää vielä kertaalleen, että meneekö vieläkin piukempaan ......
 
Onkohan tämä märkäputken kannentiiviste vielä ajankohtainen? Kirjoitan siitä jotain:

Sylinterin paineisen kaasun pitää vain putken ylälaipan ja kannen välissä oleva tiiviste. Putken pitää ola lohkon tason yläpuolella vähintään 0,1 - 0,2 mm. Säätö tapahtuu laipan alle laitettavilla levyillä. Valmistajilla on ohjearvojakin. Syliteriputken yläpään muotoa on muutettu jatkuvasti samassa moottorissakin. Samoin sen tiivistystä lohkoon. Ensin taisi olla vain yksi O-rengas, sitten O-rengas ja silikoni. Viimein putken ylpäässä oli 2 uraa O-renkaille ja lisäksi silikoni. Kuumankestävää silikoina saa Volvon varaosana. Asennettaessa putki puristetaan puoleksi tunniksi paikalleen jolloin ylimääräinen silikoni purisuu raosta. Kannentiiviste ei pidätä putken välistä tulevaa vettä. Kun siirryttiin terästiivisteisiin, jokaisen vesireijän kohdalle asennettiin erillinen vesitiiviste. Näin lohkon pinnan eikä oikeastaan kannenkaan pinnan laadulla ole merkitystä. Volvossa käytettiin jossain vaiheessa myös kannen uritusta putken laipan kohdalla.
Putkien korkojen ei tarvitse olla täysin samat vaan tarpeeksi suuret. Jos putket on liian alhaalla, mikään jälkikiristys ei riitä. Mikään liima tiivisteessä ei märkäputkikoneessa pidä paineista palamiskaasua.
Kun usein puhutaan että eri merkeissä on erilaisia käytäntöjä , niin minusta sylinteriputki ei osaa lukea mitä auton nokassa sanotaan.
 
Duoda duoda. Puhutko nyt Volvo BM D 42, vai BM 1113A moottorista ?
Ensinmainittu löytyy 641 mallista ja tuo vanha kolmipyttyinen 1113A taas löytyy 640 mallista. Ja tässä jutussa on kyse tästä 1113A moottorista.

Ei sillä, moottori on ollut jo hetken nipussa ja ajossa. Kestävyydestä ei taas ole tietoa... ;)
 
En puhu nyt mistään tietystä mallista, vaan yleensä. Ei Volvokaan tee kovin monenlaisia moottoreita samaan aikaan. Perusosat: männät, kiertokanget sylinteriputket kannet ja laakerit on samat. Sylintereitä on eri määrät 3-6. Mersu tekee koneitä 6 - 12 sylinterillä.
Ensimmäisen märkäpuki-koneremontin tein syksyllä 1963 David Brown traktoriin. Sen jälkeen näitä koneita on purettu ja koottu toimestani tai johdollani n. 200. Tuttuja on -50 luvulta lähtien kaikki Volvot, Scaniat, Mersut, Sisun Leyland ja AEC ja joku Gummins ja Perkins.
Noista kuvista päätellen putki on liian alhaalla tai ylälaippa on vaurioiunut. Mikä oli putken korko? Saattaa olla myös että putken laipan pohja on murtunut lohkossa.
 
Kirjotampa vielä pulttiliitoksesta kun sylinterikannet on pulteilla kiinni.
Nykyisin käytetään ns. venymäpultteja vaikka kaikki pultit venyy kuormituksessa. Olennaisena osana asiaan kuuluu kimmomoduuli elii kimmokerroin käsite. Se on venymän ja vetojännityksen suhde. Sen arvo teräkselle on 210 000 N / mm² . Arvo ei juuri muutu eri teräslaaduilla.
Jos pultin pituus on 10 senttiä ja sitä venytetään 1 mm, se on 1% pituudesta. jännitys saadaan kertomalla 210 000 luvulla (1/100). Saadaan 2100 N / mm². Kiloiksi muutettuna jännitys on 210 kg / mm². Näin suurta venymää useimmat pultit eivät kestä. On huomattava että kimmokerroin ei ole pultin vahvuuden mittayksikkö.

Otetaampa esimerkki: pultti on 200 milliä pitkä, kierteen nousu on 2 / kierros ja venyvän osan halkaisija on 15 mm. Kuinka suurella voimalla se puristaa jos kiristetään 90 astetta sen jälkeen kun välykset on pois. Kansi ja tiiviste eivät anna yhtään periksi,

90 asteen kirtämisellä pultti venyy 0,5 mm. Suhteellinen venymä on 0,5/200 = 1/ 400. Jännitys pultissa on 210 000 / 400 = 52,5 kg / mm².
Voima saadaan kertomalla jännitys poikkileikkauksen pinta-alalla. Pinta-ala on 177 mm² . Voima on 9273 kg.
 
Eikös tuo 210.000N/mm2 olisi kutakuinkin niinku 2100kg/mm2 ?
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.

Samankaltaisia viestiketjuja

tyhtis
Volvo BM4300 Vuodelta 1982
8 9 10
Viestejä
183
Lukukerrat
20K
tyhtis
tyhtis
Kontio
BM-Volvo LM 640
4 5 6
Viestejä
109
Lukukerrat
28K
V361
V361
Takaisin
Ylös