Konekansa.net HAASTAA tietokoneet ALS-talkoisiin!
- Viestiketjun aloittaja borg
- Aloituspäivämäärä
Tuossa taloussanomat ( http://www.taloussanomat.fi/ihmiset...iin-loytyi-uusi-laake-vahingossa/201513430/12 ) kertoivat että malarialoisesta löytyvä proteiini on yhdessä solumyrkyn kanssa syöpää parantava. Sitä en osaa sanoa että onko tällä proteiinien mallentamisella ollut kuinka paljon asian kanssa tekemistä mutta näin se vain toimii. Proteiinit ovat aika tärkeitä monessa asiassa kyn käydään sotaa sairauksia vastaan.
Ainakin University of British Columbian on myös proteiineja mallentamassa omalla tiimillään mutta se ei vielä sitä sano että ovatko he hyödyntäneet löydössä BOINC:lla saatuja tuloksia. Tosin sekään ei ole mahdotonta. Pitää pitää neutraali kanta sillä asiaa ei ole voinut vahvistaa mistään lähteestä.
Ainakin University of British Columbian on myös proteiineja mallentamassa omalla tiimillään mutta se ei vielä sitä sano että ovatko he hyödyntäneet löydössä BOINC:lla saatuja tuloksia. Tosin sekään ei ole mahdotonta. Pitää pitää neutraali kanta sillä asiaa ei ole voinut vahvistaa mistään lähteestä.
Heips kaikki. Piti rekisteröityä tännekin koska nyt suomessa näyttää olevan edes pari paikkaa jossa keskustellaan boincista.
Tässä kun lueskelin käyttäjien ongelmia saada koneet muodostamaan lähiverkon keskenään niin miksi ette käytä samaa keinoa kuin minä: Säätää boincin pyytämään kerrallaan työtä parin päivän ajaksi niin koneen ei tarvitse olla kokoaikaa nettiyhteyden päässä.
Tässä kun lueskelin käyttäjien ongelmia saada koneet muodostamaan lähiverkon keskenään niin miksi ette käytä samaa keinoa kuin minä: Säätää boincin pyytämään kerrallaan työtä parin päivän ajaksi niin koneen ei tarvitse olla kokoaikaa nettiyhteyden päässä.
Nyt kaikki matemaattisilla lahjoilla varustetut Konekansalaiset voisivat tarkistaa seuraavat laskelmani. 
Mietin, kuinka paljon rahanarvoista työtä ALS-tutkimuksen tuki ry:n laskentatiimi tekee vuositasolla jos tämänhetkisen laskentatehomme ostaisi pilvestä.
Ensin tarvitsee tietää, mikä on keskimääräinen tiimin koneiden yhteenlaskettu laskentateho. Ymmärtääkseni se selviää RAC-arvosta, joka löytyy BOINCstats:in graafisivuilta. Otetaan RAC arvo koskien koko BOINC:ia. Se näyttäisi nyt olevan jokseenkin 970 000. (Mukana on pari ei-biologista projektia, mutta niiden osuus koko RAC:ista on jokseenkin mitätön.)
RAC tulee sanoista Recent Average Credit eli viimeaikainen keskimääräinen krediittiarvo. BOINC antaa tunnustusta laskennasta krediitteinä. Krediittien ja FLOPS:ien (Floating-point operations per second) suhde on kerrottu BOINC:in wikissä ja se on:
GigaFLOPs = RAC/200
TeraFLOPS = RAC/200000
Siis 970000 krediittiä jaettuna 200:lla antaa tiimimme tämänhetkiseksi laskentatehoksi 4850 GigaFLOPSia tai isommalla yksiköllä 4,85 TeraFLOPSia.
Mitä maksaisi, jos jokin tukemamme projekti ostaisi laskentatehon jostakin? 
Löysin nettisivun, jossa oli asiaa pohdittu 2015 kevään hinnoilla. Hinnat tietysti muuttuvat koko ajan, mutta mennään puolen vuoden takaisella hinnastolla, se on kuitenkin aika lähellä tätä päivää.
Amazonilla on laskentapilvi Amazon Elastic Compute Cloud (EC2). Kyseisestä pilvestä vuokrattava suurin yksikkö c4.8xlarge maksaa 1,17 dollaria/tunti. Siitä löytyy matemagiaa 97,5 GigaFLOPSin edestä.
Voidaan laskea, että tiimimme 4850 GigaFLOPSia jaettuna tuolla yksikköteholla 97,5 GFLOPS on 49,74. Eli tiimimme on teholtaan jokseenkin 50 kertaa tuollaisen c4.8large -yksikön tehoinen. Siispä voimme ajatella ostavamme 50 yksikköä, joiden tuntihinta on $1,17.
Laskenta maksaisi siis 50 x $1,17 tunnissa = $58,50 tunnissa. Euroissa se on jokseenkin 54,50€.
Nyt meillä on tuntihinta, 54,50€.
Siis vuodessa biologian alan luonnontieteiden tutkimukseen noin PUOLI MILJOONAA EUROA!
Ollaan me vaan kovia jäpiköitä! Kiitos kaikille tiedeyhteisöjen puolesta, jatkamme tätä ja laitamme roteiinit rullalle!
Mietin, kuinka paljon rahanarvoista työtä ALS-tutkimuksen tuki ry:n laskentatiimi tekee vuositasolla jos tämänhetkisen laskentatehomme ostaisi pilvestä.
Ensin tarvitsee tietää, mikä on keskimääräinen tiimin koneiden yhteenlaskettu laskentateho. Ymmärtääkseni se selviää RAC-arvosta, joka löytyy BOINCstats:in graafisivuilta. Otetaan RAC arvo koskien koko BOINC:ia. Se näyttäisi nyt olevan jokseenkin 970 000. (Mukana on pari ei-biologista projektia, mutta niiden osuus koko RAC:ista on jokseenkin mitätön.)
RAC tulee sanoista Recent Average Credit eli viimeaikainen keskimääräinen krediittiarvo. BOINC antaa tunnustusta laskennasta krediitteinä. Krediittien ja FLOPS:ien (Floating-point operations per second) suhde on kerrottu BOINC:in wikissä ja se on:
GigaFLOPs = RAC/200
TeraFLOPS = RAC/200000
Siis 970000 krediittiä jaettuna 200:lla antaa tiimimme tämänhetkiseksi laskentatehoksi 4850 GigaFLOPSia tai isommalla yksiköllä 4,85 TeraFLOPSia.
Mitä maksaisi, jos jokin tukemamme projekti ostaisi laskentatehon jostakin? Löysin nettisivun, jossa oli asiaa pohdittu 2015 kevään hinnoilla. Hinnat tietysti muuttuvat koko ajan, mutta mennään puolen vuoden takaisella hinnastolla, se on kuitenkin aika lähellä tätä päivää.
Amazonilla on laskentapilvi Amazon Elastic Compute Cloud (EC2). Kyseisestä pilvestä vuokrattava suurin yksikkö c4.8xlarge maksaa 1,17 dollaria/tunti. Siitä löytyy matemagiaa 97,5 GigaFLOPSin edestä.
Voidaan laskea, että tiimimme 4850 GigaFLOPSia jaettuna tuolla yksikköteholla 97,5 GFLOPS on 49,74. Eli tiimimme on teholtaan jokseenkin 50 kertaa tuollaisen c4.8large -yksikön tehoinen. Siispä voimme ajatella ostavamme 50 yksikköä, joiden tuntihinta on $1,17.
Laskenta maksaisi siis 50 x $1,17 tunnissa = $58,50 tunnissa. Euroissa se on jokseenkin 54,50€.
Nyt meillä on tuntihinta, 54,50€.
Vuorokausi: 1308 euroa
Viikko: 9156€
Kuukausi: 39240€
Vuosi: 477420€
Siis vuodessa biologian alan luonnontieteiden tutkimukseen noin PUOLI MILJOONAA EUROA!
Ollaan me vaan kovia jäpiköitä! Kiitos kaikille tiedeyhteisöjen puolesta, jatkamme tätä ja laitamme roteiinit rullalle!
Tulisiko halvemmaksi omilla koneilla ja tehokkailla näytönohjaimilla? Epäilemättä kyllä. Olisi mielenkiintoista, jos joku innostuisi laskeskelemaan hintaa vaikka kolmen vuoden välein vaihdettavana ostorautana + sähkökuluina.
Tämä on vähän kuin talkoourakointia sekalaisella kalustolla. Tietäkin voi ajaa, oli siitä lumet kolattu käsipelissä, zetkalla tai Fendtillä. Ja pitkällekin voi päästä.
Tämä on vähän kuin talkoourakointia sekalaisella kalustolla. Tietäkin voi ajaa, oli siitä lumet kolattu käsipelissä, zetkalla tai Fendtillä. Ja pitkällekin voi päästä.
Aikaisemmin jossain yhteydessä törmäsin sellaiseen laskelmaan että 1 miljuuna credittiä vuorokaudessa vaatii n. 5-8 000 euron panostuksen uusilla hiluilla sekä tehon tarve 1kW jos kotipöytäkoneilla mielii sen miljuuna kredittiä päivässä haalia. Käytetyillä osilla toki tilanne on sitten eri ja kustannukset tippuvat huomattavasti, voitanee sanoa että parilla tonnilla pääsee miljoonaan helposti.
Tässä meidän tapauksessa laskenta taloudelllisessa mielessä on jokseenkin hankalaa. Syystä että POEM hyödyntää niin näytönohjainta kuin myös CPU:a. Rosetta vain CPU:a koska eivät saa GPU laskennalla haluttuja tuloksia yrityksistä huolimatta ja GPUGRID nimensä mukaisesti vain GPU:a laskentaan. CPU:n laskentateho on huomattavasti arvokkaampaa kuin GPU:n.
Täytyy vain muistaa että olemme osa tätä laajempaa kokonaisuutta. POEM, Rosetta sekä GPUGRID:n piikkii lasketaan 2158,494 Teraflopsia joka päivä maailmanlaajuisesti. Ei enää puhuta sellaisista laskentakapasiteeteista joita voitaisiin ostaa saati enää hallita mitenkään järkevästi omissa laitteissa. Jos koneen hankintahinta olisi sen 5 kiloeuroa niin kyseisen laskentatehon saavuttaminen vaatisi kapitaa 2 200 000 sekä pikkusen vajaat 500kW sähkötehon. Vastaava teho pitäisi olla myös jäähdytykseen verattuna joten ei ole ihan niin vain helppoa laskea olisiko itse edullisempaa tuottaa sama laskentateho sillä hajautettuna ongelmat myös hajaantuvat eivätkä ole enää ongelmia kenellekkään. Suurin ongelma omassa laskennassa on se että prosessorien keskustelu toistensa kanssa modostuu pullonkaulaksi ja siksi hajautettu laskentaklusteri on tehokkaampi kun yhdellä koneella ohjataan laskentaa jakamalla paketteja laskentaa suorittaville koneille, virheistä ja tarkistuslaskelmista huolimatta.
Yksityisethän tästä saavat sen edun että kun koneet tekevät työtä tuottavat ne samalla ympäristöön lämpöä se lämpö on pois muusta lämmäntuotannosta joten taloudellisesti tällä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Koneen tuottama lämpömäärä ei kovin suuresti nouse vaikka äkkiseltään siltä tuntuisi että kone on lämpimämpi, se johtuu vain siitä että pinta-ala jolla lämpö tuotetetaan on aika pieni ja siinä tuntuu suuresti jo muutaman kymmenen watin lämmöntuotto. Läppäreillä ylimääräinen lämmöntuotto laskennassa on luokkaa 10-50W ja pöytäkoneilla peruskoneella 50-200W sekä ns. pelikoneilla lähennellään sitä kilowattia ja parhaillaan mennään ylikin. Määrällisesti perusjantterille lämmöntuotto koneella on kuin pierusaharaan vaikka olisi maalämpö, vaikutukset sen verran minimaaliset ettei niitä käytännössä huomaa.
Huomioitavaa on myös se että yksityisen kone on yleensä päällä vain käyttäjän tarpeesta. Tällöin n. 2/3 (Tehokkailla koneilla n. 1/3) energiankulutuksesta kohdentuu käyttäjän tarpeeseen ja loppu projektien laskentaan. Suurin osa energiasta kuluu vain siis siihen että kone on päällä. Tyhjäkäyntikulutus on yllättävän merkitsevä. Meillä on kolme kannettavaa konetta lähestulkoon koko ajan päällä ja niiden vaikutus sähkönkulutukseen on n. 250W kun kulutustietoja olen seurannut.
Mitä sitten nykyisellään projektien ylläpito maksaa. Kustannukset sisältävät vain laitteistojen aiheuttamat kustannukset sekä datansiirrosta johtuvat kustannukset. Jokaisella projektilla on useampia servereitä jotka hoitavat eri asioita projektin osalta. Osa toimii projektien luojana, projektien pilkkojina tehtäväpaketeiksi, jakajana, vastaanottajan, palautettujen tehtävien tarkastajana sekä tulosten kokoajana yhdeksi paketiksi. Seti@home projektissa kustannukset vuodessa 8 000 euron luokka ja Rosetta@home 6 000 euroa, Milkway@home projektissa 5 000 euroa, jne. jne.
Jos oikein olen ymmärtänyt niin keskimäärin nykyisellä tietokonekannalla keskimäärin (ilmeisesti CPU:lla) yhdellä watilla saadaan aikaan n. 0,8-1,5 gigaflopsia laskentatehoa. Mitä uudempi kone sitä tehokkaammasti se käyttää energiaa suhteessa laskentenopeuteen.
Tässä meidän tapauksessa laskenta taloudelllisessa mielessä on jokseenkin hankalaa. Syystä että POEM hyödyntää niin näytönohjainta kuin myös CPU:a. Rosetta vain CPU:a koska eivät saa GPU laskennalla haluttuja tuloksia yrityksistä huolimatta ja GPUGRID nimensä mukaisesti vain GPU:a laskentaan. CPU:n laskentateho on huomattavasti arvokkaampaa kuin GPU:n.
Täytyy vain muistaa että olemme osa tätä laajempaa kokonaisuutta. POEM, Rosetta sekä GPUGRID:n piikkii lasketaan 2158,494 Teraflopsia joka päivä maailmanlaajuisesti. Ei enää puhuta sellaisista laskentakapasiteeteista joita voitaisiin ostaa saati enää hallita mitenkään järkevästi omissa laitteissa. Jos koneen hankintahinta olisi sen 5 kiloeuroa niin kyseisen laskentatehon saavuttaminen vaatisi kapitaa 2 200 000 sekä pikkusen vajaat 500kW sähkötehon. Vastaava teho pitäisi olla myös jäähdytykseen verattuna joten ei ole ihan niin vain helppoa laskea olisiko itse edullisempaa tuottaa sama laskentateho sillä hajautettuna ongelmat myös hajaantuvat eivätkä ole enää ongelmia kenellekkään. Suurin ongelma omassa laskennassa on se että prosessorien keskustelu toistensa kanssa modostuu pullonkaulaksi ja siksi hajautettu laskentaklusteri on tehokkaampi kun yhdellä koneella ohjataan laskentaa jakamalla paketteja laskentaa suorittaville koneille, virheistä ja tarkistuslaskelmista huolimatta.
Yksityisethän tästä saavat sen edun että kun koneet tekevät työtä tuottavat ne samalla ympäristöön lämpöä se lämpö on pois muusta lämmäntuotannosta joten taloudellisesti tällä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Koneen tuottama lämpömäärä ei kovin suuresti nouse vaikka äkkiseltään siltä tuntuisi että kone on lämpimämpi, se johtuu vain siitä että pinta-ala jolla lämpö tuotetetaan on aika pieni ja siinä tuntuu suuresti jo muutaman kymmenen watin lämmöntuotto. Läppäreillä ylimääräinen lämmöntuotto laskennassa on luokkaa 10-50W ja pöytäkoneilla peruskoneella 50-200W sekä ns. pelikoneilla lähennellään sitä kilowattia ja parhaillaan mennään ylikin. Määrällisesti perusjantterille lämmöntuotto koneella on kuin pierusaharaan vaikka olisi maalämpö, vaikutukset sen verran minimaaliset ettei niitä käytännössä huomaa.
Huomioitavaa on myös se että yksityisen kone on yleensä päällä vain käyttäjän tarpeesta. Tällöin n. 2/3 (Tehokkailla koneilla n. 1/3) energiankulutuksesta kohdentuu käyttäjän tarpeeseen ja loppu projektien laskentaan. Suurin osa energiasta kuluu vain siis siihen että kone on päällä. Tyhjäkäyntikulutus on yllättävän merkitsevä. Meillä on kolme kannettavaa konetta lähestulkoon koko ajan päällä ja niiden vaikutus sähkönkulutukseen on n. 250W kun kulutustietoja olen seurannut.
Mitä sitten nykyisellään projektien ylläpito maksaa. Kustannukset sisältävät vain laitteistojen aiheuttamat kustannukset sekä datansiirrosta johtuvat kustannukset. Jokaisella projektilla on useampia servereitä jotka hoitavat eri asioita projektin osalta. Osa toimii projektien luojana, projektien pilkkojina tehtäväpaketeiksi, jakajana, vastaanottajan, palautettujen tehtävien tarkastajana sekä tulosten kokoajana yhdeksi paketiksi. Seti@home projektissa kustannukset vuodessa 8 000 euron luokka ja Rosetta@home 6 000 euroa, Milkway@home projektissa 5 000 euroa, jne. jne.
Jos oikein olen ymmärtänyt niin keskimäärin nykyisellä tietokonekannalla keskimäärin (ilmeisesti CPU:lla) yhdellä watilla saadaan aikaan n. 0,8-1,5 gigaflopsia laskentatehoa. Mitä uudempi kone sitä tehokkaammasti se käyttää energiaa suhteessa laskentenopeuteen.
Viimeksi muokattu:
Tuohan kyllä onnistuu jos tietokoneeseen saa esim. Wlanin toimintaa jolloin tiedonsiirtoon voi käyttää älypuhelimen wlan-yhteyttä. Vanhempien koneiden kanssa on vähän sellaista sun tämmöistä.
En Jusape usko että kannattaa taloudellisesti enempää panostaa tuohon koneiden yhdistämiseen. Laskentateho on sen verran rajallinen että taloudellisesti ei ole mielekästä.
BOINC-laskennan hinta on tosiaan aika mahdoton asia laskea, koska ilman vapaaehtoistyötä olisimme vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Siinä vaihtoehdossa kaikki tuo koneteho olisi poissa. Eikä sen ostaminen olisi mahdollista tai järkevää. Silloin sitä ei hankittaisi eikä siitä siis maksettaisi mitään.
Asiaa voi laskea monella tapaa mutta noiden laskelmien tulkinta on sitten ihan oma kysymyksensä.
Itse näen asian niin, että jos minulla on mahdollisuutena joko hyödyntää koneen joutavaa kapasiteettia tai antaa sen vain olla jouten, niin valitsen ensimmäisen vaihtoehdon. Se vie maailmaa eteenpäin. Sähkölämmitteisessä talossa on aivan sama mistä lämpö tulee. Jos se tulee laskennasta, niin se on parempaa lämpöä kuin tyhmästä vastuksesta tuleva.
Asiaa voi laskea monella tapaa mutta noiden laskelmien tulkinta on sitten ihan oma kysymyksensä.
Itse näen asian niin, että jos minulla on mahdollisuutena joko hyödyntää koneen joutavaa kapasiteettia tai antaa sen vain olla jouten, niin valitsen ensimmäisen vaihtoehdon. Se vie maailmaa eteenpäin. Sähkölämmitteisessä talossa on aivan sama mistä lämpö tulee. Jos se tulee laskennasta, niin se on parempaa lämpöä kuin tyhmästä vastuksesta tuleva.
Käytännössähän oman käytön ohella tapahtuva laskenta/mallentaminen on kaikkein edullisinta kaikkien kannalta. Laskennan aiheuttama sähkönkulutus on vähäistä siihen nähden mitä se olisi jos konetta käytettäisiin vain ja pelkästään laskentaan/mallentamiseen. Käytännössä kustannukset on vain hivenen lisääntynyt sähkönkulutus niiltä osin kun kone on päällä.
Tuossa tutkin asiaa niin BOINC:n poistaminen käytöstä tiputtaa ottotehoa 35W ja sillä saadaan 17,9gigaflopsia laskentatehoa CPU:lla + 23gigflopsia GPU:lla.
Tuossa tutkin asiaa niin BOINC:n poistaminen käytöstä tiputtaa ottotehoa 35W ja sillä saadaan 17,9gigaflopsia laskentatehoa CPU:lla + 23gigflopsia GPU:lla.
Saadaanko tuolla koneet yhdistettyä toisiinsa? Ongelma on siinä että koneita ei saa kaapelilla keskustelemaa ja siirtämään dataa jostain syystä.
Edit: Olen ollut siinä ymmärryksessä että koneiden pitää olla jo yhteydessä nettiin tai sitten kytkettynä lähiverkkoon jotta Teamwiever toimii.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
