Tämä aihe vaatinee oman avauksensa. Pohjustuksena kaksitahtisen pakoputkesta, sehän on melko mysterinen kapistus ja sen mitoitus optimaaliseksi ei ole ihan läpihuutojuttu. Siksipä aloin tutkimaan asiaa hieman järjestelmällisemmin, vaikkakin testini ovat vain pieni pinta raapaisu, jotta voisin mitoitaa Raisuuni uuden paremman pakoputken. Mitoitukseen löytyy ihan tutkittua tietämystä esimerkiksi sellaisten nimien takaa kuin Gordon Blair, Graham Bell, Gordon Jennings, Overmars jne mutta heidänkään kaavat eivät anna lopullista totuutta parhaasta pakoputkesta koska muuttujia ja haluttuja variaatioita on äärettömästi.
Tässä PV-foorumille aiheesta tekemäni postaus:
Mittasin tuon Raisuni Compact System sylinterin kanavat, pako 193 astetta, pinta-ala noin 475mm2. Huuhtelut 133 astetta ja pinta-alaa 560-570mm2. Imukanava jäi mittaamatta mutta muistin mukaa silmämääräisesti sen pinta-ala on varsin riittävä ja asteita muistaakseni 170. Testasin kolme eri putkea ja kaksi niistä on mielenkiintoisia.
Piirisin kuvat noista kahdesta putkesta ja lisäksi kuva dynokäyristä. Putket ovat hyvin lähellä toisiaan aina peräkartion alkuun asti, mielenkiintoista nähdä ettei peräkartion lyhentäminen vaikuttanut putken vääntö ja tehoalueen kierroslukuihin mitenkään.
Putki nr.2 on suoraan Overmarsin kaavoilla mitoitettu ja nr.3 onkin monimutkaisempi tapaus. nr.3 putki on alkujaan piirretty BlairExel3 mitoilla ja sen kokonaispituus oli noin 630mm luokaa, nyt en löytänyt muistiinpanoja tarkasta alkupeärisestä pituudesta, mutta kokeilun jälkeen pidensin sen alkuosaa ja diffuuseria tuon kuvan mukaisiin mittoihin.
Nyt onkin kysymys mikä on se ero noissa kahdessa putkessa joka antaa enemmän tehoa ihan alueen lopussa? Suurin ero noissa on tuossa peräkartiossa ja melkein joudun kokeilemaan putkeen nr.2 tuollaista lyhyempää peräkartiota.
Tässä PV-foorumille aiheesta tekemäni postaus:
Mittasin tuon Raisuni Compact System sylinterin kanavat, pako 193 astetta, pinta-ala noin 475mm2. Huuhtelut 133 astetta ja pinta-alaa 560-570mm2. Imukanava jäi mittaamatta mutta muistin mukaa silmämääräisesti sen pinta-ala on varsin riittävä ja asteita muistaakseni 170. Testasin kolme eri putkea ja kaksi niistä on mielenkiintoisia.
Piirisin kuvat noista kahdesta putkesta ja lisäksi kuva dynokäyristä. Putket ovat hyvin lähellä toisiaan aina peräkartion alkuun asti, mielenkiintoista nähdä ettei peräkartion lyhentäminen vaikuttanut putken vääntö ja tehoalueen kierroslukuihin mitenkään.
Putki nr.2 on suoraan Overmarsin kaavoilla mitoitettu ja nr.3 onkin monimutkaisempi tapaus. nr.3 putki on alkujaan piirretty BlairExel3 mitoilla ja sen kokonaispituus oli noin 630mm luokaa, nyt en löytänyt muistiinpanoja tarkasta alkupeärisestä pituudesta, mutta kokeilun jälkeen pidensin sen alkuosaa ja diffuuseria tuon kuvan mukaisiin mittoihin.
Nyt onkin kysymys mikä on se ero noissa kahdessa putkessa joka antaa enemmän tehoa ihan alueen lopussa? Suurin ero noissa on tuossa peräkartiossa ja melkein joudun kokeilemaan putkeen nr.2 tuollaista lyhyempää peräkartiota.