ILLANVIETTOA JA TÄYSIN JOUTAVAA TURINAA ( osa II )

[Jarkko]

toinen ajaa traktoria ja toinen nostelee paalit kyytiin

Monessa paikassa ei ole sitä "toista". Sen toisen pitää käydä palkkatöissä, että perhe elää. Tai syrjäseutujen ongelmana on, että sitä toista ei oikeasti ole edes olemassa.

Lapset ymmärtävät, että maanviljelyllä ei elä, joten ovat opiskelemassa tai töissä satojen kilometrien päässä.

Harvoja asioita, joissa olen tehnyt oikean ratkaisun, oli kun lähdin opiskelemaan ja musta ei koskaan tullut maanviljelijää. Toki allergiatkin olisivat haitanneet, olisi luultavasti kehittynyt astmaksi, mutta nykypäivänä olisi ollut pakko muutenkin keksiä jotain muuta työtä. Maanviljelijän "koulutuksella" olisi vaikeaa työllistyä muihin hommiin.

 

[Sorajewski]

Joku vuosi sitten ylenkatsottiin hömppäheinäpeltoja. Nykyään nirskahtais niskat, sen verran paljon on hömppähumpuukiheinäpeltoja, mitä olen seurannut..

 

[V361]

Pari juttua tulee ensialkuun mieleen...
1. Paino, se paalivaunu on täytenä aika raskas.. (joo lietevaunutkin on raskaita mutta rengastuskin on erilainen)
2.pitkällä paalivaunulla ei mahdu kääntymään sarkojen päissä.
3.kourakuormaaja ja isorenkainen paalivaunu maksaa sen verran ettei 20v polttoainesäästöillä saa sitä kuitattua..

Itse ihmettelen enemmän sitä että ajellaan pelkällä etukuormaajalla niitä paaleja koolle, taakse joku paalipihtihökötys myös niin saa roudattua tuplamäärän tavaraa sieltä saran päästä.. Sama koskee sitä paalaintakin, sinne voisi kuvitella peräpäähän roudauspaikan paalille -> saisi pudottaa paalin alas vasta kun ollaan lähempänä tienreunaa.

No tartteeko sinne ottaa kolmee kerrosta paaleja...
Ainakin täälläpäin pääsee molemmista päistä sarkoja viereiselle saralle
Voihan se paalivaunu maksaa sitten niitä leveiytä matalapainerenkaita ja nosturia enemmän, kun se paalivaunu kummiskin on.
Jos, niinkuin paljolti on että muovittaja on erikseen eikä paalaimessa, tai miksei siinäkin, perässä joku 4-5 paalin kuljetuskärry sekin vähentäisi ajoa.

 

[korhonen]

Monessa paikassa ei ole sitä "toista". Sen toisen pitää käydä palkkatöissä, että perhe elää. Tai syrjäseutujen ongelmana on, että sitä toista ei oikeasti ole edes olemassa.

Lapset ymmärtävät, että maanviljelyllä ei elä, joten ovat opiskelemassa tai töissä satojen kilometrien päässä.

Harvoja asioita, joissa olen tehnyt oikean ratkaisun, oli kun lähdin opiskelemaan ja musta ei koskaan tullut maanviljelijää. Toki allergiatkin olisivat haitanneet, olisi luultavasti kehittynyt astmaksi, mutta nykypäivänä olisi ollut pakko muutenkin keksiä jotain muuta työtä. Maanviljelijän "koulutuksella" olisi vaikeaa työllistyä muihin hommiin.

Ja joka talossa ei oo innokasta vävyäkään joka olis tuusaamassa kaverina.

Mut joo, tuli joskus aikanaan pellolla ajeltua. Toisella rattorilla kun paaleja pakkas muoviin ni siinäpä ne samalla kulkeutu ”laaniin” pellon reunaan. Rauhakseen kun ajeli niin pysy polttoaine talous hyvällä mallilla ja nappas pihteihin eteen yhen valmiin paalin ja toista muoviin rullatessa ajoi pellon reunaan.
Tosin sitten ku olis ollu paljo eestaas ajoa ni paalit vaan muoviin ja seuraavaa paikkaa kohti.

 

[korhonen]

No tartteeko sinne ottaa kolmee kerrosta paaleja...
Ainakin täälläpäin pääsee molemmista päistä sarkoja viereiselle saralle
Voihan se paalivaunu maksaa sitten niitä leveiytä matalapainerenkaita ja nosturia enemmän, kun se paalivaunu kummiskin on.
Jos, niinkuin paljolti on että muovittaja on erikseen eikä paalaimessa, tai miksei siinäkin, perässä joku 4-5 paalin kuljetuskärry sekin vähentäisi ajoa.

Isompi hoppu on yleensä saada muovit päälle kuin että siirrellä pellon reunaan.

 

[V361]

Isompi hoppu on yleensä saada muovit päälle kuin että siirrellä pellon reunaan.

Juu näkyy joissain paikoissa olevan, ykkösen paalit levällään pellolla, uusi kasvusto kolmanneksen paalin korkeudesta...

 

[korhonen]

Juu näkyy joissain paikoissa olevan, ykkösen paalit levällään pellolla, uusi kasvusto kolmanneksen paalin korkeudesta...

Se on silkkaa aikaansaamattomuutta kyllä.

 

[Juh44]

No tartteeko sinne ottaa kolmee kerrosta paaleja...
Ainakin täälläpäin pääsee molemmista päistä sarkoja viereiselle saralle
Voihan se paalivaunu maksaa sitten niitä leveiytä matalapainerenkaita ja nosturia enemmän, kun se paalivaunu kummiskin on.
Jos, niinkuin paljolti on että muovittaja on erikseen eikä paalaimessa, tai miksei siinäkin, perässä joku 4-5 paalin kuljetuskärry sekin vähentäisi ajoa.

-No jos ei oo neljää kerrosta paaleja niin se tieajohan menee aivan harakoille? Enemmän siinä palaa naftaa ajella niitä kuutta traktorinmunaa kerrallaan 10km/suunta kuin kantaa se 30 kappaletta peltotien lähellä olevaan kärryyn.
-meilläpäin on vielä aika paljon näitä budjettimalleja joissa on säästelty ojarummuissa...
-

 

[cimo]

Joskus ollut renkinä yhdellä tilalla, missä paalit siirreltiin lähelle peltoliittymää odottamaan talvea.
Ohje oli, että yksi paali kääritään aloillaan.
Toinen otetaan käärintään ja kolmas otetaan käärimen hankoon ja kääritty pihteihin.
Näin yhdellä ajolla siirtyi kolme paalia pellon reunaan samalla kun yksi niistä pyöri käärijässä.

 

[takapotku]

Kyllähän V361 ihan oikeassa tuossa on että monella on paalien käsittely aivan mahdotonta puuhastelua jossa ei tehokkuudesta ole mitään tietoa.

Viime kesänä olin yhdessä paikassa urakoimassa paalinajoa. Toinen meni hakemaan kuormaa kun menin itse purkamaan kuormaa. Sain kuorman purettua ja menin samalta pellolta hakemaan kuormaa. Miltei toisesta reunasta näytti kantavan paalia kärrylle.

Itse usein kuormatessa saatan sen pari kolme kertaakin siirtää kärryä välillä. Täysperähän tässä onkin huippu ei paljoa tukijalkaa tarvitse miettiä.

Minä sieltä pellolta kyllä aiemmin kuorman kanssa lähdin takaisin tilaa kohden.



Mutta kyllähän siinä myöskin paljon on sitä että ei tiloilla ole yhtään liikaa työvoimaa käytössä ja ei oikein nämä viime aikaiset maidon hinnan laskut auta asiaan kun ilmoittamalla häipyy tilankoosta riippuen kymppitonneja taikka satoja tuhansia vuoden tuloista.

 

[prämpäm]

se olis aika kehittää paali tykki olis nopee

 

[V361]

No jos ei oo neljää kerrosta paaleja niin se tieajohan menee aivan harakoille?

Tokitoki näin, tarkoitinkin kun pellolla kerää siihen tienvarren "laaniin" niitä paaleja.

-meilläpäin on vielä aika paljon näitä budjettimalleja joissa on säästelty ojarummuissa...

No mutta syytönhän minä siihen olen ettei siellä rumpuja oo ja hevosaikakauden sarkaleveys....

 

[V361]

Suomi ja "kesäpalvelut" elokuun alussa kun keskieuroopan turistit tulee...

 

[jusape]

Kuvan oik reunan auton varmaan joku tunnistaa, tai ainaki osaa olettamuksen kertoa ?

 

[Jki]

Kuvan oik reunan auton varmaan joku tunnistaa, tai ainaki osaa olettamuksen kertoa ?

Olisko kamera kuvannu rättärin kahdessa osassa ja vähän venähtäny liikkeen takia siinä?

 

[Aakku]

Ihmettelin korkean paikan kammoani. Se kun on mulla melkoinen.

Poikkesin eilen pakureissussa Jalasjärven pirunpesälle. Mietin hetken kestääkö kantti mennä rautarappuja 23 m montun pohjalle. No ei tuntunut missään. Montun vieressä oli rautarunkoinen hiton korkean näköinen torni. En kiivennyt, kuin puoliväliin, kun piti tulla jo kouristuneena alas.
Opas sanoi, että torni oli itseasiassa metrin matalampi, eli 22 m. On se kumma, kun maan pinnalta tohtii alas mennä, mutta ei maan pinnalta ylös. Ilmeisesti mulla ei ole matalan, tai syvän paikan kammoa.

 

[klm]

Syvänpaikan kammosta, ketoi edesmennyt esimies. Olivat olleet retkellä Outokummun Keretin kaivoksella. Hissillä alas, opas kertonut, ollaan alimmalla hissitasolla 407 m syvällä. Eräs retkeläinen kysäissyt opaalta, koska hissi lähtee ylös. Vaikka heti, jos tarvitsee, mies hypännyt hissiin, opas laittanut hissin ylös. Siellä Keretissäkin olisi voinut kokeilla kumpaakin, syvän ja korkean paikan kammoa. Kaivostorni on 96 m korkea.

 

[Hannu T]

Ihmettelin korkean paikan kammoani. Se kun on mulla melkoinen.

Poikkesin eilen pakureissussa Jalasjärven pirunpesälle. Mietin hetken kestääkö kantti mennä rautarappuja 23 m montun pohjalle. No ei tuntunut missään. Montun vieressä oli rautarunkoinen hiton korkean näköinen torni. En kiivennyt, kuin puoliväliin, kun piti tulla jo kouristuneena alas.
Opas sanoi, että torni oli itseasiassa metrin matalampi, eli 22 m. On se kumma, kun maan pinnalta tohtii alas mennä, mutta ei maan pinnalta ylös. Ilmeisesti mulla ei ole matalan, tai syvän paikan kammoa.

Saman tapaiseen ilmiöön olen törmänyt omalla kohdalla. Kuivurin viljasiiloja koottiin niin siilojen päällä kulkemiseen totuin ja lakkasin pelkäämästä, mutta kuivurin viereen putoamista pelkäsin.

 

[borg]

Meillä oli ennen tiilikatto. Silloin katolla ei hirvittänyt yhtään. Nykyään on peltikatto, eikä mikään ole muuttunut, paitsi kitkakerroin. Enää en mielelläni katolla touhuile, paitsi putoamissuojaimen kanssa. Senkin kanssa tuntuu ikävältä.

 

[Liukunapa]

En ole mitenkään korkeanpaikan kammoinen, mutta kerran putosin tikkailta alas ja taitoin nilkkani sen jälkeen aloin miettimään vähän tarkemmin mihin kiipeilen ja miten. Nyt 4 vuotta myöhemmin se vieläkin vihoittelee välillä, tuskin paranee ikinä.