Raamisahalla on tälle tontille jonkinverran sahatavaraa tehty.
Muutaman kilometrin päässä tollanen oli käytössä vielä 90 luvulla. Pääsi vaan rapistuun kun omistaja vanheni eikä ollu perheessä ketään joka olisi paikkoja kyennyt kunnossa pitään. Joku 6 sylinterinen kuorkin moottori tota muistaakseni pyöritti. Loppuaikoina oli paikka jo melko pahassa kunnossa.
Osaava sahuri tollasella tekee nopeasti sahatavaraa.
 
Osaava sahuri saa parempilaatuista raamilla. Jos on lenko puu, niin ei katko syitä. Veneveistäjät ainakin arvostaa tätä.
 
Voi sen pölkyn laittaa sirkkelin pöydällekkin banaanin selkä ylöspäin, kun ottaa mahapuolen päistä ensin ihan pienet tasoituspalat irti, niin pysyy pölkky. Sillä tavalla hirsikin pitää sahata. Pienemmän kun sitten kiepsauttaa kyljelleen tuon jälkeen, vois siitä sahata syynmukaisesti lautaakin jos haluaa tukista parempaa saantoa, kun ensimmäisen loson ottaa siten että pukkii käsin kaaren muotoon, ja loput laudat vois sahata vastetta vasten, yllättävästi ei juuri ahdista terää. Taapelissa painuvat suoriksi kyllä.
 
Siis sahatavaraa. Kyllä. Raamilla teollisemmin, sirkkelit ovat semmosia kyläsahoja, omatarvesahaukseen .
Nykyään sahateollisuudessa sahataan pitkälti vannesahoilla, saadaan nopeutta huomattavasti enemmän.
Höpöhöpö....kyllä sahat on tyyliä kuorimo-pelkkahakkuri-kaksipuoleinen (ylhäällä ja alhaakka terät) pyörösaha pintahakkurilla-lajittelu-niputus, vauhtia oli jo 25 vuotta sitten puun jäätymisateesta riippuen 90-120 metriä minuutissa, siinä ei viisnelonen närepölli kauaa terissä kupannu.....
 
No en tiiä millasilla kyläsahoilla @Nuhvi63 on vieraillut, tommonen saha, jo kahteen vaiko kolmeen kertaan uusittuna sen jälkeen kun siellä kissakaapeleita asentelin löytyy Kärkölästä, koulukaveri jäi sieltä hieman yliaikaa tehneenä heittomiehen hommista eläkkeelle vuoden vaihteessa ku emäntänsä jäi eläkkeelle ruumiinpesijän hommista.
 
Voi sen pölkyn laittaa sirkkelin pöydällekkin banaanin selkä ylöspäin, kun ottaa mahapuolen päistä ensin ihan pienet tasoituspalat irti, niin pysyy pölkky. Sillä tavalla hirsikin pitää sahata. Pienemmän kun sitten kiepsauttaa kyljelleen tuon jälkeen, vois siitä sahata syynmukaisesti lautaakin jos haluaa tukista parempaa saantoa, kun ensimmäisen loson ottaa siten että pukkii käsin kaaren muotoon, ja loput laudat vois sahata vastetta vasten, yllättävästi ei juuri ahdista terää. Taapelissa painuvat suoriksi kyllä.
Molemmin päin ei pyöröllä syyn mukaan lähde. Jompaankumpaan suuntaan katkeaa syy.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa naapuritontilla on kohtuu uusi sahalaitos (n. 15 vuotta vanha) ja on pyörösaha. Kohtuu pienihän tuo on kun yhdessä vuorossa tulee n. 40000 m³ vuodessa. Vanha sahalaitos oli muistaakseni viisiraaminen ja jostakin 70-luvun lopulta. Ensin on lajittelu, kuorimo ja kaksiteräinen pelkkasaha. Sitten pääsaha, tuorelajittelu ja lopuksi rimoittamo. En muista montako terää pakassa on, muistaakseni neljä. Saha on tuotu vähän käytettynä Ruotsista ja on AriVislandan valmistama. Lähialueen sahoista tuo on ainoa, jossa sahataan pelkästään kuusta.
 
No en tiiä millasilla kyläsahoilla @Nuhvi63 on vieraillut, tommonen saha, jo kahteen vaiko kolmeen kertaan uusittuna sen jälkeen kun siellä kissakaapeleita asentelin löytyy Kärkölästä, koulukaveri jäi sieltä hieman yliaikaa tehneenä heittomiehen hommista eläkkeelle vuoden vaihteessa ku emäntänsä jäi eläkkeelle ruumiinpesijän hommista.
Tukkienkuorinnan jälkeen tukit siirretään ketjukuljettimella varsinaiseen sahausprosessiin. Sahaus
tapahtuu pohjoismaissa yleisimmällä sahaustavalla, nelisahauksella. Sahaukseen käytetään neljää
vannesahayksikköä, joissa jokaisella on neljä vannesahaa. Vannesahojen lisäksi nelisahauksessa
hyödynnetään pelkkahakkureita kahdella ensimmäisellä yksiköllä. Ensimmäisen yksikön pelkkahak-
kurit hakettavat tukin kahdelta sivulta ennalta määrätyn asetteen mukaisen määrän, jonka jälkeen
tukista sahataan ensimmäiset sivulaudat (ks. kuvio 3). Ennen toiselle yksikölle saapumista, tukki
käännetään kyljelleen 90 astetta. Toisella yksiköllä olevat pelkkahakkurit hakettavat tukin kaksi
muuta sivua, niin että tukista tulee neliskanttinen (ks. kuvio 2), tässä vaiheessa tukkia kutsutaan...


Tälleen sahataan Upm Kaukaan kyläsahalla. En sitten tiiä mitä kukakin kyläsahana pitää.
Vannesahauksessa on etuna myös pienempi purun määrä, eli enemmän lankkua per tukki.
 
Just käytettii 45 tukkia siivutettavana. Semmonen 13v alkaen puuta siivuttanut nyt jo käsittääkseni likemmäs 80v ukko sahurina. Edelleen se puu muuttaa muotoaan suht joutusaan toki vauhti on himpan muuttunut valmiin pään miehiä ajatellen inhimillisempään suuntaan😅
 
Vuonna 2023 on uusineet viimeksi sahan, edelleen pyörösahalinja ja 400 000 kiintoo yhdessä vuorossa läpi vuodessa. Purun määrällä ei merkitysta kun on oma lastulevytehdas...
 
Vuonna 2023 on uusineet viimeksi sahan, edelleen pyörösahalinja ja 400 000 kiintoo yhdessä vuorossa läpi vuodessa. Purun määrällä ei merkitysta kun on oma lastulevytehdas...
Voimme siis todeta että molempia tapoja on käytössä. Turhaa vänkäämistä.
 
Niin oon mäkin raamilla ollu, firmassa jossa olin parikeet vuotta on oma raami.
Mutta tarkoitin noin ns. isona sahana...
 
Just käytettii 45 tukkia siivutettavana. Semmonen 13v alkaen puuta siivuttanut nyt jo käsittääkseni likemmäs 80v ukko sahurina. Edelleen se puu muuttaa muotoaan suht joutusaan toki vauhti on himpan muuttunut valmiin pään miehiä ajatellen inhimillisempään suuntaan😅
Saisitko mitenkään filmille hänen touhuaan? Olisi kiva nähdä jotain tekemistä, jossa hukkaliikkeet ovat tod.näk. äärimmäisen vähissä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös