Mut kannattaa tosiaan ite tulla ajeleen, niin siittä se site selvii miten pääsee ja menee, mielestäni osallistumis hinta/laatu suhde oli jälleen kovinkin erinomainen, 20€/ 7 tuntia. Eikös sinne at-egon lavalle joku G mersu mahtus

Jeeppimiehethän polleesti tulee useesti ihan ajamalla, eivät tartte mitään supporttia, mut pois pääsyyn sitte soittelevat jonkun kaverin traileroimaan
On muutamia kertoja tullut käytyä mm. asiakkaiden kanssa. Esim. poistielta.com on varsin mainio paikka missä on tullut rällättyä Land Roverien kanssa.
Eräs kerta tuolla on kyllä ikimuistoinen. Loppusyksyä, lätäköt pintajäässä, maasto märistä kohti aika liukas, jne. Meidän autokunnassa oli minä ja asiakkaan tietohallintopäällikkö, tuolloin joku 50v+ viimeisen päälle pitkän linjan metsä- ja erämies, joka oli vuosikymmeniä tottunut kulkemaan autolla perille asti (mm. korotettu 4wd T4 transporteri). Viimeisellä extra-rastilla oli mun ajovuoro ja päällikkö vieressä kartturina.
Meitä oli neljä autokuntaa plus opas omalla autolla. Opas sitten totesi meille ensimmäiselle autokunnalle, että lähtekää vaan menemään, kyllä te reitin löydätte kun ei siellä auto muuanne mahdu. Hän lähtee autollaan kiertotietä varmistelemaan, että on sitten ankkuri mäen päällä kun kuitenkin menee vinssihommiksi. Alussahan homma näytti suoraviivaiselta, aika loivaa nousua, vähän kun katsoi ettei renkaita upota syvään monttuun, niin ihan kivasti mennään.
Kunnes... Melko terävä noin 90 asteen käännös vasemmalle kunnon jyrkkään ylämäkeen. Mäen alla järjetön monttu, jonka vieressä heleveton iso pyöreä kivi ja sen vieressä ranteen vahvuinen kuusi. Siinä sekuntien kymmenyksissä loimme suunnitelman, eli monttu on pakko jättää renkaiden väliin, kiven yli on pakko ajaa hantin etu- ja takapyörä siitä kuusen vierestä vähän pitkäksi. Vauhdilla ja pienellä sladilla auto mäen suuntaan ja sen verran vaan voimaa että saadaan ylläpidettyä vauhti ylös asti, mutta ei sudita liikaa.
Oltiin sitten ensimmäisenä mäen päällä, hypättiin molemmat autosta ulos odottamaan opasta. Otin meidän auton vinssin lenkistä kiinni ja totesin oppaalle, että mietittiin jo lähteä sua hinaamaan mutta kun ei tunneta näitä reittejä. Tietohallintopäällikkö heittää vielä lisää vettä myllyyn, että eihän tuo ollut normaalia syksyistä metsämäen nousua kummempi.
Meidän jälkeen sitten kaks seuraavaa vinssattiin ylös ja viimeinen autokunta ajoi tuon kiertoreitin kautta ylös.
Mukavaa ajanvietettähän tuo on jos on hyvä kalusto ja mahdollisuus sen ylläpitoon. Ja haasteena juuri nuo nopeasti eteen tulevat tilanteet, joissa et voi höllätä tai pysähtyä vaan pitää mielessään ratkaista ongelmat (=ajolinjat) ja sen jälkeen keskittyä suorittamiseen. Haastaviin paikkoihin jos äidyt pysäämään, niin olet tykinruokaa välittömästi. Näin maallikkona sanoisin, että tuon näkee juuri tuossa videon alun kohdassa. Kaikki on hyvin kunnes auto pysää ja vasta pysähdyttyään keula lipsahtaa. Ja kun lähetään taas liikkeelle lipsahtaa keula lopullisesti. Sellainen Jeremy Clarkson -tyylinen "speed & power" lähestymistapa voisi tuossa toimia paremmin (ja vituiks mennessään toki tuhoakin tulee).