Vanhan heinäladon oikaisu ja ulkopuolinen tukeminen

Viestiketju:
Vanhan heinäladon oikaisu ja ulkopuolinen tukeminen

Eipä tuota toinna enemmin etukäteen pähkäillä, ei kun toimeen vain työ tekijäänsä opettaa.
Maatilatunkilla ’off road’ nurkka ilmaan- uutta puuta lahonneen tilalle ja alas lasku entistä korkeammalle kivipedille. Jos nurkka pullistuu ulospäin se vedetään taljalla vastakkaisen seinän yläpaarteesta että saadaan suotuisa vetokulma n,30˚, tietysti vinoreivataan tukevaksi.

Notko kurkihirsi vaatii sitten ainakin yhden tukipilarin keskelle, eli kaadetaan metsästä mänty - kuoritaan, pullotunkille tukeva pohja ja tiukkamittainen propsi tunkista hirteen, kannattaa sitten kiinnittää asennuskulmilla hirteen heppiin. Lato tunkataan ylikorkoon ylös ja asennetaan pilari, johon on hyvä tehdä ylös 45˚ nurjahdustuet . Tervetuloa ja työn iloa, äläkä tapa itseäsi tunkatessa ’jännityksen laukeamis vaara’
 
Kiitos kommenteista ja kannustuksesta/rohkaisusta! Tykkään remppahommista, moottoripyörät ja pienkoneet on huollettu itse jne.

Ehkä suurin hidaste kuitenkin on liika varovaisuus, projekti kuitenkin uudenlaista tekemistä eikä silmät kiinni oo muutenkaan tapana aloitella :)

Mutta kuten Josva loihe lausumaan, se on just näin ettei mökin nurkat kuntoon tuu oppaita lukemalla, työ tekijäänsä opettaa!
 
Tuollainen joka suuntaan vino ulkorakennus on ihan rento laitettava. Ei tarvitse vatupassin kuplaa tihrustaa, silmämäärä riittää.
 
Tuollainen joka suuntaan vino ulkorakennus on ihan rento laitettava. Ei tarvitse vatupassin kuplaa tihrustaa, silmämäärä riittää.
Juurikin näin!

Asumme kaupunkikerrostalossa, täällä saattaa nurkat ollakin vaaterissa ja liki suorakulmaisia mutta mökin piharakennus ei millimetrihommaa oo.

En tarkota että sinnepäin pitäis tehdä kun tekemään ryhtyy, enemmänkin sitä että vanhat rakennukset saakin olla vähän vinossa, millien hakeminen ei olekaan tarkoitus ;)

Täytyy tietenkin arvioida missä ne millimetrit on tarpeen, vajan seinä ei tarvi millilleen olla mutta Muulin pyöränlaakeri menee vaihtoon kun klappia on milli ;)
 
Juu ei tarvii meilläkään vatupassilla paljon mitään katella kun on saviset maat niin yhden talven jälkeen taas ei oo mikää suorassa,talo sentään taitaa pysyä oikealla kohilla heh!
 
Vaja on siis rakenteeltaan tällainen

Näytä liitetiedosto 74555
Lähtökohtaisesti siellä pystytolpan alapäässä kuuluu olla samanlainen alajuoksu, kuin tuossa kuvassakin on ylhäällä yläjuoksu (kannattelee kattovasoja). Se lahoaa äkkiä, jos rakennus pääsee vajoamaan maakosketukseen. Siitä käytetäänkin virallisemmin nimeä alasidepuu, koska se sitoo yhteen pystytolpat alapäistään.

Joka tapauksessa ylös tunkaaminen on hieman haasteellista, jos alajuoksu on lahonnut. Itse varmaan etenisin niin, että seinä kerrallaan oikaisisin rakenteen, ettei se ole notkollaan tms. Tässä vaiheessa en puuttuisi vielä kallellaan olemiseen ja korkoihin sen paremmin, vaan yrittäisin saada seinänpätkän sen verran suoraksi, että alajuoksun saa tehtyä uusiksi. Alajuoksuksi 50x125 tai 50x150, pystytolppia voi joutua tässä vaiheessa lyhentämään ja niitä joutuu väliaikaisesti tukemaan ylempää samoin kuin kannattelemaan koko seinää. Näin menisin seinä kerrallaan ympäri ja kun rakenteet ovat tarpeeksi vahvoja, niin voisi tunkkailla vähän kerrallaan koko rakennusta ryhtiinsä ja oikeaan korkoon.
 
Muistaakseni me isän kanssa tehtiin niin että pystytolpista nostettiin ylös ja sitten uusi alusparru alle ja sitä rataa,taidettiin ensin oikasta koko häskä kun oli vinoon jo menny mutta voi sen oikasta vasta kun muu on.
Savimaa on yks piru, routa nostaa niin savi painuu sinne lattian alle eikä se sieltä laskekkaan vaikka piha laskee!
 
Tyltti on esimerkiksi työnaikaisen tuen nimike rakennusalan slangi sanastossa., niin kuin seuraavaksi tulevat nimitykset kun en osaa muuten rakennusalan ammattilaisena asioita ilmaista ’toivottavasti ymmärrätte’.

Jos ja jos alapaarre on kauttaaltaan hapantunut ei siitä paljon latoa nostella, tällöin tuetaan vaikka asennuskulmilla nostettava kattovasa yläpaarteeseen ja tunkataan sitten räystään puoleisesta kattovasasta tunkkityltin kanssa mökki ylös maasta joka nurkasta ja pitkien sivujen keskeltäkin.
Jokaisen tunkkauksen- kulman noston jälkeen asetetaan tuki tyltti seinän sisäpuoleiselle kattovasalle ja lasketaan paino sille, esim 6,den tunkkauksen jälkeen koko tönö on kokonaan ilmassa näiden tylttien varassa ’luomella katsoen tönö vaaterissa tietenkin’. Sitten sahataan n 20cm,n korkeudelta lahopaska alaosa kokonaan vex moottorisahalla ulkovuorauksineen päivineen ja rakennetaan uusi alajuoksu paksusta parrusta, koko latohan notkisteleee juurikin siksi kun sisäpuolella ei ole lunta estämässä routimista. Siksi asentaisinkin 1x1m,n 50mm,n paksuisen finfoam pedin uusien alus kivien’pihalaatat’ 30x30cm,ä alle. Finfoamin tiiviys kantaa ladon painon eikä kutistu painon alla kuin esim styrox,

Kun sitten seinälinjat on suoristettu niin viimeiseksi tunkataan katto harjahirrestä ettei näytä ketkalta lehmän selältä, ennen oppi isä timpurini sanoivat että suora harja näyttää ketkalta. Tee poika aina 2-5 cm,ä pullakka niin sitten harja näyttää luomella katsoen suoralta ja tämä väittämä pitää paikkansa.
 
itteä harmitaa kun ei aikoinaan tehty tohon piharakennukseen missä navetta,lämmintalli ja kylmäpuoli niin ainakin siihen kylmään puoleen rautarakenne runkoa,no vääntyy sekin roudan voimasta mutta eipä olis enää lahonnu eikä irvistäny joka suuntaan ja olis ollu helppo nostaa millä vaan ja mistä vaan.
No se jälkiviisaus aina paras viisaus,aina pitäs olla se lattiakin helposti purettavissa kun vois sitten turhat savet alta poistaa
 
Nyt on se aika, että latojen tunkkaajat hopi hopi mäntymetsään kaatamaan / aisaamaan propseja. Nyt lähtee vielä kuori irti hyvin nilakerroksen päältä.
 
Ladot on yleensä tehty pyöreästä propsista, kyllä ainakin minä ehjäisin samanlaisesta. Lato voi olla joskus juhlatila ja ei sinne sovi rhs teräkset eikä kantilliset lankut.
 
Ladot on yleensä tehty pyöreästä propsista, kyllä ainakin minä ehjäisin samanlaisesta. Lato voi olla joskus juhlatila ja ei sinne sovi rhs teräkset eikä kantilliset lankut.
RHSsää tuo nostokalikka jolla nostan yläjuoksua tunkin avulla, samaa tavaraa on isojen pariovien karmien alle tulevat pystytolpat,100x 100x5
 
Aloitus.jpgRemontti alkaa.jpg Kannatusta.jpg Valmis.jpg
Ensimmäisen ja viimeisen valokuvan väliä on neljä vuotta. Yhden miehen työnä lato nostettu sisäpuolelta pylväiden varaan seitsemää tunkkia apuna käyttäen, jolloin seinät roikkuivat ilmassa. Tämän jälkeen täysin lahonneet alajuoksut ja vinotuet poistettu ja korvattu metsästä etukäteen kaadetuilla ja kuorituilla puilla, kaikki liitokset puristusliitoksilla tapittaen kuten alkuperäinenkin. Auringon puolelta laudoitus uusittu kokonaan ja varjon puolella osittain vain laudoituksen alapää vaihdettu. Hyvää työterapiaa kun työmaa on aikatauluista vapaa ja muistaa ettei ikuista tarvitse rakentaa.
 
Takaisin
Ylös