AC/DC-tig kokemuksia.
- Viestiketjun aloittaja jmm
- Aloituspäivämäärä
Vaikka noita tietoja koneista luin mutta empä huomennut tuota tai silmät ei jotenkin sitä rekisröinyt
Mulla on taas se ongelma että noita 32a pistokkeita on rittävästi hallilla mutta noita 16a tarvis laittaa lisää.
Alumiinin hitsaukseen tuo tulis pääasiassa. Eikä viitsisi mitään kallista konetta ostaa sitä varten että hitsailee sillä silloin tällöin harrastusmielessä
Meillä täälä oli stahlwerkin voimavirtaversio mutta siinä oli enemmän tai vähemmän vikaa heti uudesta lähtien. Ei kiinnostanut toista tuollaista ns halpista hommata (en kyllä tuota stahlwerkkiä erityisen halpana lopulta pitänyt laatuun nähden)
Sittemmin odottelin sopivaa hetkeä ja hommasin Kempin mls ac/dc tigin. Valovirtavehje, mutta ihan hyvä kone on ollut.
Sittemmin odottelin sopivaa hetkeä ja hommasin Kempin mls ac/dc tigin. Valovirtavehje, mutta ihan hyvä kone on ollut.
Niin mä vähän pelkäsin/ajattelin että nuo halvat ac/dc-tigit on tuollaisia ettei kannata sekaantua ja niillä hitsaaminen vie viimeisenkin mielenkiinnon siitä hitsaamisesta 
Vaikka kyllä joskus noissa ns. halpiskoneissa on hyviäkin. Itsellä on puuilosta ostettu pitstone plasmaleikkuri ja se on toiminut hyvin/ollut siihen tyytyväinen.
Vaikka kyllä joskus noissa ns. halpiskoneissa on hyviäkin. Itsellä on puuilosta ostettu pitstone plasmaleikkuri ja se on toiminut hyvin/ollut siihen tyytyväinen.
Kyllähän hitsaamiseen, on sitten puikko - MiG/MAG - TIG pitää olla jonkinlainen tuntuma - tieto asiasta ja hitsauksen perusteista, jo lähtökohtaisesti. Kun jotain konesta hankkii.
Perustietotaito periaatteista ja hommasta ainakin pitäisi olla etukäteen.
Muutoin on vähän niinkuin "perse edelä puuhun" touhua.
Ja jos alkaa ekakertaa jollain halpiskoneella , edes alkeita opettelemaan, niin ehken on parempi jättää kokonaan väliin tai osaava kaveri säätelemään konehetta ja neuvomaan touhun periaatteita...
Perustietotaito periaatteista ja hommasta ainakin pitäisi olla etukäteen.
Muutoin on vähän niinkuin "perse edelä puuhun" touhua.
Ja jos alkaa ekakertaa jollain halpiskoneella , edes alkeita opettelemaan, niin ehken on parempi jättää kokonaan väliin tai osaava kaveri säätelemään konehetta ja neuvomaan touhun periaatteita...
Ac/dc-tigillä olen kyllä muutamat kerrat hitsannut,se oli laatu merkki ja migillä tulee hitsailtua vähän väliä. Nyt olis vaan ollut niin hyvä/kätevä kun itsellä olis ollut tuo ac/dc-tig ja samalla saanut harjoiteltua lisää tigillä hitsaamista. Tuollainen laatumerkki turhan kallis tähän hätään ostaa,täytyy nyt tältä erää vielä jättää nuo alumiini hitsaukset sellaiselle jolla on hyvät/laatu koneet 
Turha ostaa mitään lelua millä ei sitten tee mitään,saa vaan päänsärkyä ja paskaa käteen 
Turha ostaa mitään lelua millä ei sitten tee mitään,saa vaan päänsärkyä ja paskaa käteen Itse lähdin nollista. Puikkokoneessa oli ns. tig-valmius ja kun sattui kylillä sopivasti olemaan raapaisutigin kolvi myynnissä niin piti enää etsiä argon pullo. Ekat elektrodit tuli poltettua piloille, jne.... Hommahan toimi siten että ensin pitää muistaa avata kaasuhana. Tai saa raapia kipinää ihan rauhassa ja taas pätkiä elektrodista palaa pois. Sitten kevyt raapaisu, nosto ja valokaaren seurailu ja kun alkaa sulaa reikää, hirmuinen hätä ja kolvin ylös repiminen ettei sula isompaa reikää. No, tietenkin kun reikä on tekeillään, kolvi repäistään ylös niin sulaan pääsee happea ja reikä kasvaa vielä isommaksi.
Roskalavalta ämpärillinen pellinpaloja ja niitä hitsailin yhteen. Virran mitoitus oli vaikeaa koska koneessa ei ollut minkäänlaista mittaria. Ja usein pienellä virralla ei syttynyt ja kun löysi sopivan virran että saa syttymään, tuli kiire edetä ettei koko hitsattava sulanut. Samaan aikaan piti opetella tasainen kuljetus ja langan oikeaoppinen syöttö. Vaati treeniä ja treeniä.
Koneeseen tuli viritettyä kempin kaukosäädin etupaanelissa olevan potikan rinnalle joten virtaa pystyi säätämään lennosta. Ainut huono että samalla kädellä piti yrittää syöttää myös lisäainetta. Harkitsin jo liukupotikkaa kolvin varten josta säätää virtaa tai poljinta. Toinen miinus oli jälkikaasun puute koska valokaarta ei saanut poikki kuin nostamalla kolvin irti kappaleesta, niin lopetukseen pääsi happea ja ne meni aina pilalle. Usein reunaa lähestyessä olisi hyvä saada virtaa pienemmälle ja hallittu lopetus ja lopuksi vielä jälkikaasu, mutta raapaisutigillä mahdottomuus.
Verottaja onneksi muisti palauttaa lainaamani rahat ja täräytin Everlastin. Taas harjoittelua ja eri säätöjen kokeilua ja vielä lisää netistä eri videoiden katsomista ja oppaiden lukemista. Siitä se pikkuhiljaa alkaa löytyä tuntemus mitä parametreja täytyy säätää saadakseen haluamansa lopputuloksen. En voi vieläkään sanoa olevani hitsari, mutta jos jotain täytyy liittää yhteen, ei enää tarvi pelätä että menee pilalle vaan saa pääsääntöisesti kohtalaisen näköistä saumaakin aikaan. Nyt jo uskaltaisin hitsata moottoripyörän öljypohjaan uuden propun.
Koskaan ei opi, ellei ensin hanki "jotain konesta" ja ala sillä opettelemaan. Vaikeampi se on ensin taidot hankkia ja sitten vasta lähteä konekaupoille.
Kyllä se TIG-hitsauksen harjoittelu pitää aloittaa kurjuuden maksimoimisella eli raapaisuTIGaten...ESAB LTG 150 on oikein sopiva...
Mikael
2.1
Kaasuahan tulee niin pitkään kuin antaa hanan olla auki? Minulla ainakin oli raapusakahvassa sellainen pyöritettävä nuppi ja se meinas vähän väliä jäädä auki. HF-sytkä on aikas paljon mukavampi.
Lopetus raapaisusytkissä jurppii, tahtoo väkisin jäädä vajaaksi.
Ei ongelma ole kaasun tulo vaan hapen pääsy sulaan. Lopetus pitää tehdä vetäisemällä kolvi irti hitsattavasta ja tällöin sulaan pääsee happea. Ei itselläni ainakaan onnistunut mikään kolvin kääntö tai vääntö outoon asentoon vaan kone ilmeisesti haisteli virrantarvetta ja elektrodi piti nostaa yllättävän ylös (useita senttejä) että sai valokaaren poikki. Usein operaatioon liittyi vielä hätätilanne kun hitsaus oli saavuttanut kappaleen reunan, niin lopetus piti saada aikaan pian tai reuna suli liikaa ja alkoi muodostua reikää. Toista se on katsella kun lopetusramppi pienentää valokaarta pikkuhiljaa ja lopuksi jää vain kaasu suhisemaan ja varmistamaan että sulaa ei hapetu ja myöskään hehkuva elektrodi ei hapetu turhaan.
Mikael
2.1
Totta. Jäin itsekin miettimään että eihän sitä kaarta saa sammutettua kuin nostamalla ja nopeastihan se käy kontaminaatio.
nuukala
Oletko sinä koskaan nähnyt oikein viisasta miestä?
Eikös se kaari katkea kun kontaktori katkasee päämuuntajalta virran ? Apumuuntaja jää virralliseksi että saa kontaktorin taas vetämään.
Ostin juuri ALbeen tyhjän pullon, saas nähdä mihkä tarkoitukseen se ohjautuu? Romuista sais kasattua migin tai tigin. Sopikos se argoni mitenkä miggiin?
Pääsulakekäytäntö on pitkälti jakeluverkko kohtainen. Itelläkin ahaa-elämys kun kuulin että pääkaupunkiseudulla helenin sähköissä jokaiseen torppaan tulee 63 A nallit, ne on siellä kadunvarressa ja niihin ei asukas pääse nallia vaihtamaan.
Niin, noi valovirtakoneet myydään ihan normi töpsölillä eli 16 A nallilla menee. En tiä mikä niillä on ajatukena kun ilmoitetaa moisille jopa yli 6 kW:n tehoja ? , joku "laskennallinen" selitti mötöhötin myyjä.
Ostin juuri ALbeen tyhjän pullon, saas nähdä mihkä tarkoitukseen se ohjautuu? Romuista sais kasattua migin tai tigin. Sopikos se argoni mitenkä miggiin?
Pääsulakekäytäntö on pitkälti jakeluverkko kohtainen. Itelläkin ahaa-elämys kun kuulin että pääkaupunkiseudulla helenin sähköissä jokaiseen torppaan tulee 63 A nallit, ne on siellä kadunvarressa ja niihin ei asukas pääse nallia vaihtamaan.
Niin, noi valovirtakoneet myydään ihan normi töpsölillä eli 16 A nallilla menee. En tiä mikä niillä on ajatukena kun ilmoitetaa moisille jopa yli 6 kW:n tehoja ? , joku "laskennallinen" selitti mötöhötin myyjä.
Viimeksi muokattu:
Laskennallinen
... Voit siitä tehopotkiasta laskea tehot minimiin, sitä se laskennallinen tarkoittaa. Suunniteltu on nuo koneet tuonne vieraille maille, missä ei 3-vaihetöpseliä joka torppaan tule, vaan vain yksi vaihe, jollain 40-60A nallilla.Nuo kovat ottotehot on varmaankin osittain "myyntipuheita" mutta saattaa olla myös hetkellisiä piikkitehoja ja toimia ihan ok 16A sulakkeilla.
Pääsulakkeista sellainen hauska juttu; takavuosina ihmettelin miksei sähkömittari enää pyöri. Mekaanisessa mittarissahan on kiekko, jonka pitäisi pyöriä jo kun sähköhammasharjaa ladataan. Ei vain pyörinyt, mutta valot ja koneet toimi ihan ok. Kävin mittaamaan vikaa ja selvisi että yksi vaihe kolmesta oli jännitteetön. Pääsulakkeista yksi oli poksahtanut.
Pohdin hetken mahdollisuutta jättää uusimatta tuo yksi sulake ja maksella jatkossa pienempiä sähkölaskuja. Jäi kuitenkin toteuttamatta
Pääsulakkeista sellainen hauska juttu; takavuosina ihmettelin miksei sähkömittari enää pyöri. Mekaanisessa mittarissahan on kiekko, jonka pitäisi pyöriä jo kun sähköhammasharjaa ladataan. Ei vain pyörinyt, mutta valot ja koneet toimi ihan ok. Kävin mittaamaan vikaa ja selvisi että yksi vaihe kolmesta oli jännitteetön. Pääsulakkeista yksi oli poksahtanut.
Pohdin hetken mahdollisuutta jättää uusimatta tuo yksi sulake ja maksella jatkossa pienempiä sähkölaskuja. Jäi kuitenkin toteuttamatta
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
