Koska saadaan atomikauraa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja refy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ite jos alkaisin kuivuria tekee, niin veisin kuivurin sinne mistä lämpöä sais.

ihan hiljasena suunnitelmana ollu että jokusen kohtalotoverin kanssa pistäis kirkonkylää lämmittävän lämpövoimalan viereen ison kuivurin missä ois kapaa kuivata enenpiki jyvää. Jos itelle tekis, niin rahaa menis joku 200-300k, tollanen isompi lienee ois omistajaa kohden inan edullisempi. Ja sit ku ton tekis teollisuusalueelle, niin rekkaliikenne yms ois viksummin järkättävissä vs olemassa olevan maatilan takapihalle. (idean saa kopioida, mieluusti tähän johki lähistölle niin voin sitte tulla osakkaaks tai alkaa rahtikuivaan siel)

Kaikki vanhat viljavarastot lie purettu... naapuripitäjässä yksi päätyi viljelijälle jolta toiselle - paketissa on myös kuivuri. Rahasta ja koosta enkä touhubn järkevyydestä en tiedä, mutta se on ainakin lämpölaitoksen naapuritontilla
 
Oon ihmetellyt miten vielä ainakin viimevuostuhannen lopulla saatiin viljat kuivattua kylmäilmakuivureilla, syksyisin kuului jokasuunnalta puhaltimien ääni.
 
Lapsuuden kaverin kotona oli muutama lehmä, ja pikkasen peltoa. Isäntä ajoi omistamaansa sora-autoa työkseen.
Pienet vilja erät kuorkin lämpölavalle ja autolla vähän rinkiä ja lapiolla viljojen sekoittelua. Hyvin kuivui.
 
Oon ihmetellyt miten vielä ainakin viimevuostuhannen lopulla saatiin viljat kuivattua kylmäilmakuivureilla, syksyisin kuului jokasuunnalta puhaltimien ääni.
Onnistuu riittävän kuivaksi että säilyy rehuksi, mutta hankala saada tarpeeksi kuivaksi että kelpaisi myyntiin elintarvikkeeksi.
 
Lpr:n Biltemakin vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön. Voi olla jotain vihreysasioita, Kaukaan Voiman kaukolämpö kun saattaa olla öljyllä tai maakaasulla tehtyä, jos bioaineessa jotain puutteita.
Eiköhän oo ollu vaan hinta.
Meidän tallillekin tehtiin pari vuotta sitten hakelämpölaitos, ja kaukolämpöputket lyötiin kiinni.
 
En asiasta mitään tiedä mutta mietin vaan noita maatiasruissäkkejä, yhtään lisälämpöä niiden kuivauksessa ei tarttettu.

Jos viljankuivaukseen sotkisi lämpöpumpputenkiikkaa niin pitäisi otaa poistoilman lämpökin talteen. Laitteiston tehoon kantaa ottamatta. Tokihan jos mutkistaa laitteistoa niin mikä pakko se on kylmäkoneita pyörittää sähköllä, voisi vaikka puukaasumoottorilla..
Oikeastaan kuivuriin kuin kuivuriin olisi järkevää rakentaa muutamasta syyläristä LTO siirtämään poistoilmasta lämpöä ottoilmaan.
 
Positoilmassa lie pari muuttujaa, jotka voi aiheuttaa ongelmia.
Lämpimässä ilmassa oleva kosteus = se kondensoituu kennoon.
Pöly = takertuu siihen kondensoituneeseen kosteuteen, ja tukkii koko kennon.
 
Kyllä sinne poistoputken alle tahtoo kertyä pölystä ja roskista ryönää, vaikka näennäisesti sieltä tulee vain kosteaa ja lämmintä ilmaa. Sen verran hyvin talmaantuu se poistoputkikin sisäpuolelta, että kyllä siinä varmaan saisi kennoa putsailla aika tiheään.
 
Joo ei kuivurin poistoilmassa toimisi kuin savukaasupesurin tyyppinen laite ja sitten hinta pompsahtaa.
 
Oon ihmetellyt miten vielä ainakin viimevuostuhannen lopulla saatiin viljat kuivattua kylmäilmakuivureilla, syksyisin kuului jokasuunnalta puhaltimien ääni.
tohon aikaa noi jotka kylmäilma kuivurilla kuivaili, viljeli 10ha vilja-alaa. Nykysin tollanen läntti puidaan päivässä-kahdessa, joten ei ole oikein aikaa ootella paria viikkoa että pieni lava kuivuri saisi erän kuivaks. Nykysin tosin on kuivaavia siiloja, jos niillä ei ny ihan kuivaks koita saada, niin ainakin niissä säilyy jyvät siihen asti että joutaa kuivata kunnolla.
 
Joskus katselin kun työkeikalla puimuri ja traktori ilmesty viereiselle pellolle. Varttissa pui säiliön täyteen ja meni tyhjentään. Oli kärry kerrasta melko täynnä. Konekuski totes että tolla tilalla on toinen samanlainen puimuri. Tela claas lexioni oli toi laite.
 
Olen joskus laskeskellut eri vaihtoehtoja kuivaukseen.

Ensin kannattaa huomata, että kuivausilman lämmittämisen tarkoitus on saada sen suhteellinen kosteus alas. Lämpö itsessään ei kuivaa viljaa kovin paljon, vaan kosteus siirtyy viljan ympärille tuotuun kuivaan ilmaan. Kuivumisesta on olemassa taulukot, jotka näyttävät mihin kosteusprosenttiin vilja lopulta asettuu erilaisilla ympäröivän ilman lämpötiloilla ja kosteudella. Käytännössä taulukot kertovat, että vilja voidaan kylmälläkin ilmalla saada hyvin kuivaksi, kunhan ilma on kuivaa (suhteellinen kosteus on alhainen).

Mutta ilman suhteellista kosteutta voidaan laskea paitsi lämmittämällä, myös poistamalla ilmasta kosteutta. Ongelma on se, että sekin vaatii energiaa, ja lisäksi ilmaa olisi kuitenkin pakko myös lämmittää hiukan riittävän kuivaustehon saavuttamiseen. Laskujeni mukaan energiaa säästyisi hiukan, mutta tuskin niin paljoa että laitteisto maksaisi itseään takaisin.
Jos viljankuivaukseen sotkisi lämpöpumpputenkiikkaa niin pitäisi otaa poistoilman lämpökin talteen. Laitteiston tehoon kantaa ottamatta. Tokihan jos mutkistaa laitteistoa niin mikä pakko se on kylmäkoneita pyörittää sähköllä, voisi vaikka puukaasumoottorilla..
Poistoilmassa on mukana melkein kaikki se energia, mitä kuivuriin meni sisälle. Jonkin verran lämpöä toki hukkuu matkalle, varsinkin jos kuivuria ja putkia ei ole eristetty. Poistoilman energia on kuitenkin sitoutunut vesihöyryyn. Jos kuivurista ulos tuleva vesi tiivistettäisiin takaisin vedeksi, saataisiin siitä talteen valtavasti energiaa, mutta alhaisessa lämpötilassa. Lämpöpumpulla se tietysti toimisi, mutta kaiken täytyisi olla valtavan suurta. Kompressorikin veisi sähköä moninkertaisesti muuhun kuivuriin verrattuna.
 
Onko joku syy ettei käytetä alipainetta?
Sillähän saisi kohtuu energiankulutuksella veden irti?
 
Ehken jotain 10-15 vuotta on ollut alipaineisia laitteistoja markkinoilla ?
Olikos jossain, että alipaineisella myös pölyn erottuminen olisi vähäisempää ?
 
Alipaineisia on ollut varmaan lähemmäs 30 vuotta, ja vanhemmatkin kuivurit voidaan muuttaa alipaineisiksi. Niin tehtiin meillä pannua uusittaessa. Muutoksia itse kuivuriin ei oikeastaan tule. Puhallin vain laitetaan imuriksi poistopuolelle.

Suurin hyöty on pölyn väheneminen. Alipaine on niin pieni, että sen vaikutus kuivumiseen on lähinnä teoreettinen.
 
Alipaineisia on ollut varmaan lähemmäs 30 vuotta, ja vanhemmatkin kuivurit voidaan muuttaa alipaineisiksi. Niin tehtiin meillä pannua uusittaessa. Muutoksia itse kuivuriin ei oikeastaan tule. Puhallin vain laitetaan imuriksi poistopuolelle.

Suurin hyöty on pölyn väheneminen. Alipaine on niin pieni, että sen vaikutus kuivumiseen on lähinnä teoreettinen.
Mitä jos sinne tehdään oikea alipaine?
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös