Suzuki-Kompressori

[jusape]

Kampikammion alipaine pienentää voiteluöljyn kiehumispistettä, jne ......
Sama juttu tavallaan tulee eteen vuoristossa, vesi esim korkealla ollessa kiehuu jopa alta 70 ast lämmössä, ja kananmunien keittäminen ei onnistu enää .....
Lisäksi akselitiivisteiden pitää olla myös alipainetta kestäviä ja estäviä, mitä ei normistefat ole .....

 

[JKAVS]

loput ajasta sylinterissä on alipaine, ja siihenkin tarvitaan energiaa ???

Sylinterin alipaineeseen "sitoutunut" energia saadaan takaisin, kun alipaine imaisee männän takaisin ylös.

 

[JiiPee]

Kampikammion alipaine pienentää voiteluöljyn kiehumispistettä, jne ......
Sama juttu tavallaan tulee eteen vuoristossa, vesi esim korkealla ollessa kiehuu jopa alta 70 ast lämmössä, ja kananmunien keittäminen ei onnistu enää .....
Lisäksi akselitiivisteiden pitää olla myös alipainetta kestäviä ja estäviä, mitä ei normistefat ole .....

Ei nuo asiat nouse ongelmaksi auton moottorissakaan, miksi sitten kompurana toimiessa siitä tulisi ongelma?

 

[jusape]

Auton moottorissa ei yleensä ole alipainetta kampikammiossa.

 

[Vinski]

Kyl auton moottorissa huohotin aika usein on imupuolelle kytketty. Ja olisko vielä jopa kaasuläpän jälkeen, että kyl se imusarjan alipaine on myös kampikammiossa.
Olisko viimeistään vähäpäästöisten autojen myötä vuonna 1992 tullu se että kampikammion höyryjä ei saanu päästää enää ulkoilmaan (ajankohta millon kampikammion höyryt piti kierrättää moottoriin ei mulla ole mitään hajua. Mutta toi vähäpäästösyys ainaki on ollu raja viimeistään)

 

[jusape]

Monasti on kylläkin niin, että toista pilliä pitkin kampikammioon menee ilmansuodattimen jälkeen imuputkesta ennen kaasuläppää korvausilmaa. Nimenomaan alipaineen estämiseksi

 

[AJS]

Alipainetta haetaan jos mahdollista moottorin alakertaan.
Siviilikoneissa ihan se ja sama, päästökierrot huolehtii niissä kampikammion hyvinvoinnista.

 

[Vinski]

En ole ny vähään aikaan taas autojen kanssa pelannu ni en osaa sanoo. Mut sen mitä tosa eniten pelas 90-luvun alun ooppeleilla ni niissä oli vain yks huohotinletku ja se meni kaasuläppäkoteloon. Paikkaa en ny varmaks muista mut jos jotain sanoisin ni kaasuläpän moottorin puolelle se meni. Prkl tarviiks sitä ny mennä tonne varaston puolelle tarkistamaa asia. Siellä ku olis "pari" moottoria eri kokonaisuusasteilla.

 

[jusape]

Ainakin esim -80 luvun psa-tuotteissa suodatinkotelosta menee korvausilmaletku moottorille, ja toisia letkuja pitkin läppärungon alle huohotus.
Myös jo seikyt-kasikytäluvun jenkkipeleissä ilmansuodattimen takaa menee korvausilmaletku venttiilikoppaan, ja toisesta kopasta / kampikammiosta läppärungon alle huohotus

 

[oppes]

Ei minustakaan moottorin kampikammiossa juuri alipainetta voi olla. Pensakoneessa ilmaa ei voi juuri päästää massamittarin ohi imusarjaan hallitsemattomasti. Vain siellä alipainetta on. Lyhyen aikaa sylinterissä voi olla alipainetta, mutta vastaavasti työtahdin aikana monta kymmentä baaria ylipainetta. Dieselissä taas ei ole kuristusläppää nykyisin.
Kompurassakaan ei yleensä ole kuristusta imussa, ellei tähän nyt tule.

 

[jusape]

On moottori sitten bensa tai diesel, sylinteriluvultaan 2-3-4-6-8 jne, mäntien edestakainen vuorotahtiliike pitää tilavuustasapainon kutakuinkin kohdallaan kampikammiossa.

 

[JiiPee]

Ei minustakaan moottorin kampikammiossa juuri alipainetta voi olla. Pensakoneessa ilmaa ei voi juuri päästää massamittarin ohi imusarjaan hallitsemattomasti. Vain siellä alipainetta on. Lyhyen aikaa sylinterissä voi olla alipainetta, mutta vastaavasti työtahdin aikana monta kymmentä baaria ylipainetta. Dieselissä taas ei ole kuristusläppää nykyisin.
Kompurassakaan ei yleensä ole kuristusta imussa, ellei tähän nyt tule.

Jaa, kyllä se Volvon B20 moottorissa alipaine vaikutti kampikammion puolelle jo 60-luvun puolella... Ja kun kilpurissa jätettiin imusarjaan yhdistetty huohotusletku pois niin öljynkulutus saavutti suurinpiirtein tähtitieteellisen tason moottorijarrulla, eräänlainen häiveteknologinen keksintö... Kiihdytyskoneissa on jopa alipainepumppuja kampikammiolle.

Ei sitä huohotusilmaa hallitsemattomasti sinne imusarjaan päästetäkään, kuristettu ja/tai venttiilillä ohjattu (kuten Toyota 2 ja 3A) on se imupuolelle tuleva huohotinlinja. Ja Toyotan ratkaisussa moottorijarrulla on kampikammiossa sama alipaine kuin imusarjassa.

Dieseleissäkin muuten alkaa taas olla kaasuläpät, ainakin esim. volvon harmaakoppaiset D5 koneet omaa sellaisen, koska päästörajat.

 

[JKAVS]

Dieseleissäkin muuten alkaa taas olla kaasuläpät

Ihmettelin kerran messuilla Agco Powerin mallikonetta, jossa oli kaasuläppä. Tarkoitus on kuulemma osateholla rajoittaa moottorin läpi virtaavan ilman määrää ja siten saada kone lämpenemään paremmin.

 

[Tunkki]

Mites NOx:it. Luulis niittenkii vähenevän jos ylimäärästä typpee menee vähemmän oksidoitumiskaasukammioon

 

[oppes]

Alun perin Volvon B 16 ja B 20 moottorissa kampikammion huohotusletku lähti sivuluukusta ja meni ilmanpuhdistimeen. Venttiilikopan öljyn täyttökorkissa oli teräsvillainen suodatin joka esti roskien pääsyn koneeseen. Myöhemmin letku lähti myös öljyn täyttökorkista.

Taas, jos halutaan jotain esimerkkejä kompressorista ja pneumatiikasta kannattaa tutustua nykyaikaisen kuorma-auton paineilmajärjestelmään. Seuraa sen alusta loppuun ja ymmärtää kaikkien venttiileiden tarkoituksen ja toiminnan. Nyt voisin ensin kysyä, mikä tarkoitus on vaihto-vastaventtiilillä käyttöjarrun ja seisontajarrun välillä. Mikä vika tulee jos se on epäkunnossa.

 

[JiiPee]

Alun perin Volvon B 16 ja B 20 moottorissa kampikammion huohotusletku lähti sivuluukusta ja meni ilmanpuhdistimeen. Venttiilikopan öljyn täyttökorkissa oli teräsvillainen suodatin joka esti roskien pääsyn koneeseen. Myöhemmin letku lähti myös öljyn täyttökorkista.

16 moottoreita ei ole tullut pyöriteltyä mutta B18 ja 20 koneita useitakin, romulohkoja ja osia on vieläkin nurkissa, seassa taitaa olla yksi haljennut "tonnilohkokin" jos ei mennyt romuun jo aiemmin. Noissa ei mitään sivuluukkua ollut, kyljessä huohotinpömpeli jossa messinkipellistä tehty liekki/öljylukko, tästä letku ilmanpuhdistajaan. Öljykorkista letku imusarjaan, siinä oli kuristettu nippa. Öljykorkeissa ei näissä ollut mitään suodattimia tms.

 

[oppes]

 

[Vinski]

Taas, jos halutaan jotain esimerkkejä kompressorista ja pneumatiikasta kannattaa tutustua nykyaikaisen kuorma-auton paineilmajärjestelmään. Seuraa sen alusta loppuun ja ymmärtää kaikkien venttiileiden tarkoituksen ja toiminnan. Nyt voisin ensin kysyä, mikä tarkoitus on vaihto-vastaventtiilillä käyttöjarrun ja seisontajarrun välillä. Mikä vika tulee jos se on epäkunnossa.

Seisontajarru kun vapautetaan paineella niin se voisi liittyä siihen että käyttöjarrulla ei saavuteta riittävää tehoa, mutta toisaalta kun seisontajarrun paine painaa jousta auki ja käyttöjarru taas on oma kammionsa joka painaa jarrua taas päälle ni ei se kyllä se ole. Mutta kun taas seisontajarru on päällä, niin jousi painaa jarrua päälle ja jos sillon samalla painetaan jarrupoljinta niin sillon jarrulle tulisi kaksinkertanen voima joka voisi rikkoa jo paikkoja. Eli vaihto-vastaventtiili päästää käyttöjarrun paineen myös seisontajarrun kellolle ja näin vähentää seisontajarrun jousen voimaa jarrulle samassa suhteessa kun käyttöjarru lisää voimaa.

 

[jusape]

Hmmm..... tota ...... Toisaalta ....... Taasen joissain vanhemmissa ( joissa on vaikkas ihan levyjarrut takanakin ) , on käsijarrulle oma jousi/paineilmatoiminen "kello", eli tarvii paineilman,
jolla käsijarru vapautetaan, mutta taasen käyttöjarru toimii puolittain puhtaasti jarrunesteellä, sillä erolla, että on paineilmaohjatuilla pääsylintereillä .....

 

[oppes]

Jos vaihto-vastaventtiili ei pidä kumpaankaan suuntaan, seisontajarrua irrotettaessa sen paine purkautuu poljinventtiilin paluusta ulos.

Noita sekajarruja oli varsinkin Mersuissa 16 tonnin painoon saakka. Kevyen sarjan Volvoissa oli 2 piirinen paineilmatehosteinen neste levyjarru. Seisontajarru kuitenkin jousikellolla, joka avattiin ilmanpaineella. Jousikellon voima tuli nestesylinterin läpi.