Suzuki-Kompressori

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JKAVS
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kaksivaiheisia kompressoreita on tehty myös kolmella samankokoisella sylinterillä, joista kaksi on ensimmäistä vaihetta varten ja yksi toiselle vaiheelle.
 
Mutta kolmimukisessa sylinterien työtahdit on 120ast välein, ja josko ajattelisi että kaksi syöttäisi yhteen, niin niiden kahden muun männän pitäisi olla ilmeisen mielellään korkeapainemäntään nähden 180ast kulmassa kampiakselilla
 
Missähän tahdissa suitsan koneen männät liikkuu? Tuo kaksi-yhteen vaatisi että kaksi mäntää liikkuu samaa tahtia ylös ja yksi alas.

Edit: Jusape ehtikin ensin..
 
Kaksivaiheisia kompressoreja on tällaisiakin:
14265_239_2.jpg

Ei sovi imu- ja puristustahdit yhteen. Välissähän on tietysti välijäähdytin. Kaipa sen tilavuus auttaa toiminnassa.
 
Ei kannata tehdä monivaiheista, jos ei laita välijäähdytintä. Se sekaa painevaihtelut samalla. Ensimmäinen sylinteri tai sylinterit määrää ilmamäärän. Muut vaiheet lisää vain painetta. Ei siis kannata tehdä kahta samankokoista sylinteriä peräkkäin. Juuri lämpötilan nousun vuoksi monivaiheista puristusta käytetään. Yleensä kait ajatellaan että jokainen mäntä aiheuttaisi suunnilleen samankokoisen vastuksen kampiakselille. Sitä ei pienennä sylinterin täyttöpaine.
Jossain olen nähnyt kuvan sukeltajien ilmapullojen täyttökompurasta. Paine 200 bar ja vaiheita lähelle 10.
 
2-vaiheisellahan saadaan isolla mukilla matala esipaine isolla tuotolla, ja kakkosvaiheessa se iso tuotto muutetaan vasta varsinaiseksi työpaineeksi
 
Itelle olisi kauhian mieluisa jokin polttomoottorilla veivattava kompressori, painetta saisi irrota alun toistakymmentä Bar, joku 12..16 olis varmaan aika loistava, tuoton ei tarvis olla mitään mielettömiä, puolikin m^3 olis riittoisa.
Olisi loistava noissa paineilma-ammuskeluissa kun voisi tuoda tykin kylkeen korkeampipaineisen välisäiliön josta voisi sillai suht nopeaan päästää latingin sisään kun ei tarvitsisi odottaa että sen ohuen letkun yli pikkuhiljaa saavutetaan se kompressorin paine..

Hieno kompressoriprojekti tämä suzuki!
 
Jotain huomioon otettavaa tuli mieleen sen imukuristimen ohjauksesta. Nyt jos siihen ei tule säiliötä tasaamaan lähtöpainetta tai putkiston tilavuus on pienehkö tuottoon verraatuna tulee lähtöpaine olemaan melkolailla sykkivä. Tämä aiheuttanee hieman haasteita lähtöpaineen mittaukselle eli pitää saada mitattua lähtöpuolella oleva keskimääräinen paine.
Mitä vakaampi painearvo saadaan sitä helpommin imukuristimen saa pidettyä vakaana.
Riippuu täysin paineanturin ominaisuuksista paljonko se ns suodattaa paineneen arvoa ts kuinka herkkä anturi on reagoimaan paineenvaihteluihin.

Jos sen ohjauksen toteuttaa ohjelmallisesti niin siinä se on helppo tutkia kokeellisesti anturin ominaisuudet ja tarvittaessa ohjelmoida suodatus.

Eli jos sitä kuristinläppää ohjataan PID säätimen ohjaamana niin pidin parametiren lisäksi järjestelmän vakautta voi tuunata myös tuolla paineenmittaustuloksen suodatuksella hyvinkin paljon.
 
Nii...tosa vaan tuli mieleen se et imaisee öljyä ilman sekaan männänrenkaiden ohi. Eikös tää ilmiö just sitten voimistu, jos tuottoo ohjataan imua kuristamalla, eli käytännössä sylintereihin tehdään tarkoituksella kovaa alipainetta....
Tuli tossa mieleen että mites tuoton ohjaus tapahtuisi jos ajais moottoria tamulla......:epätieto:
 
Jos tuottoa mitataan, se on tehtävä ennen kompuraa, samaan tapaan kuin polttomoottorissa. Sehän on kompressori, jossa välillä poltetaan jotakin. Massamittarikin on nykyisin halpa ja on joka bensa-autossa.
Tavallinen kaasutin käy hyvin imusäätöön. Jättää vaan bensan pois. Yhtä hyvää ei itse tekemällä saa mitenkään.
Pneumatiikka on hyötysuhteeltaan huono mutta soveltuu määrättyihin tehtäviin. Sen etuina on, ettei ilman päästäminen hukkaan juuri huononna hyötysuhdetta eikä aiheuta päästöjä. Toisin on hydrauliikan kanssa vaikka käytettäisiin vettä.
 
Alipaineen välttämiseksi sylintereissä, olisiko takaisku painelinjaan, ja sitä ennen oleva vapaakiertoventtiili imupuolelle järkevin ratkaisu ?
 
Se reilu alipaine voi öljyjen imeytymisen lisäksi tuottaa muutkin jännää, kovassa alipaineessa saaattaa se imeytynyt öljykin käyttäytyä hassusti.
Vapaakierto on nähdäkseni kevyempi pyörittääkkin kuin tuollainen tyhjiöinti, ja kuluttaa filttereitä vähemmän kuin suora ulospuhallus..
 
Painepuolelle on tulossa pieni palosammuttimen säiliö. Se on kuitenkin niin pieni, että on/off-käyttö ei onnistu. Siksi tuottoa on saatava säädettyä. Mikäli saisin jostain ostaa 50 eurolla uuden 200-litraisen paineilmasäiliön, käyttäisin sitä ilomielin. Säiliö todella helpottaisi kaikkea valtavasti. Uutta säiliötä ei kuitenkaan saa niin halvalla, että se kannattaisi, enkä uskalla käyttää mitään vanhaa säiliötäkään, joka on maannut 15 vuotta romukaupan pihalla.

Mäntäkompressorin tuoton säätöön on kolme mahdollisuutta: pyörimisnopeuden säätö, puristussuhteen säätö ja imun kuristaminen. Edellä ne onkin lueteltu paremmuusjärjestyksessä. Ongelma on vain se, että 7,5 kilowatin taajuusmuuttajan hinnalla voisin ostaa kaupasta uuden kompressorin kuution tuotolla. Puristussuhteen säätö taas olisi vaikea ellei mahdoton toteuttaa käytössäni olevilla työkaluilla.

Vapaakierrolla painepuolelta imupuolelle ei voi säätää tuottoa muuten kuin on/off-tyyppisesti. Jos olisi mahdollisuus käyttää säiliötä, olisi se ykkösvaihtoehto.

En pidä ilman imeytymistä sylinteriin järin suurena ongelmana. Aika alipaine bensamoottorin sylinteriin tyhjäkäynnilläkin tulee, eikä mitään öljyongelmia seuraa. Ongelmien varalta olen kehitellyt ratkaisuksi magneettiventtiiliohjattua hukkaporttia, joka luo paineilman tarvetta, jos sitä ei ennestään ole. Portti voisi olla mitoitettu niin, että se vastaa 1/3 kompressorin tuotosta. Tällöin kompressori ei ikinä menisi nollatuotolle ja suurin alipaine jäisi pois. Toinen mahdollisuus on tehdä useampi erilainen hukkaportti, joiden aukioloa yhdistelemällä saataisiin erilaisia portaita. Tällöin kuristamalla täytyisi tehdä ainoastaan hienosäätö näiden portaiden pehmentämiseksi. Tässä tapauksessa ei tosin saavutettaisi energiansäästöä kovinkaan paljon.
 
Kuorma-autopurkaamoissa on vanhoja säiliötä vaikka minkä kokoisia. ( esimerkiksi Heikkilän purkaamo Lahdessa) Ei ole kalliita. Siihen vapaakiertoventtiili säätö. Säiliön jälkeen yksinkertaisella paineensäätimellä saa minkälaisia paineita haluaa, vaikka useampiakin.
Säätöjen paremmuusjärjestyksestä olen eri mieltä. Pyörimisnopeuden säätö on kaikkein vaikein toteuttaa ja vähän käytetty. Riippuu tietenkin mitä halutaan. Polttomoottikäytössä pyritään paine pitämään vakiona pyörimisnopeudesta riippumatta. Ainoa tapaus minusta on, että toisen laitteen on seurattava jotenkin kompuran kierroslukua paineesta riippumatta.
 
Se reilu alipaine voi öljyjen imeytymisen lisäksi tuottaa muutkin jännää, kovassa alipaineessa saaattaa se imeytynyt öljykin käyttäytyä hassusti.
Vapaakierto on nähdäkseni kevyempi pyörittääkkin kuin tuollainen tyhjiöinti, ja kuluttaa filttereitä vähemmän kuin suora ulospuhallus..

Alipaine ei tuota ongelmaa niin kauan kun kampikammion huohotus on siihen samaan alipaineeseen kytketty. Jos huohotus on ulkoilmaan niin työlaitteiden automaattinen voitelu on taattu... Tyhjiö on kevyempi pyörittää koska ei ole lainkaan virtausta.
 
Niinno..isoissa kompuroissa, ainakin ruuveilla, kone pyörii vakiokierroksilla ja imuahan siinäkin säädellään ja niin se taitaa olla vanhoissa atlaksissakin...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös