Suzuki-Kompressori
- Viestiketjun aloittaja JKAVS
- Aloituspäivämäärä
Tein laskutoimituksia. Volumetriseksi hyötysuhteeksi tulee virtausvastuksia huomioon ottamatta n. 92%. Ilman lämpötila kohoaa puristuksen aikana 290 asteeseen. Tehokkaalla jäähdytyksellä voidaan saavuttaa suuret hyödyt kompressorin toimintaan, ja lisäksi näyttää siltä että se täytyy järjestää ihan vain ylikuumenemisenkin estämiseksi.
Tarvittavan tehon arviointi on vähän hankalaa, kun ei tiedä mekaanista hyötysuhdetta. Moottorin kuormitus täytyy sitten aikanaan käytännössä testata. Jotenkin siihen tyyliin, että mitataan moottorin kuluttamaa virtaa samalla painetta nostaen. Täytyy pitää huoli, ettei moottori ikinä ylikuormitu.
En kuitenkaan vieläkään usko ongelman vakavuutta. Bensamoottorissa on tyhjäkäynnillä kaasuläppä lähes kiinni ja suuri alipaine sylinterissä. Silti öljyt pysyvät ihan hyvin tallella.
Tarvittavan tehon arviointi on vähän hankalaa, kun ei tiedä mekaanista hyötysuhdetta. Moottorin kuormitus täytyy sitten aikanaan käytännössä testata. Jotenkin siihen tyyliin, että mitataan moottorin kuluttamaa virtaa samalla painetta nostaen. Täytyy pitää huoli, ettei moottori ikinä ylikuormitu.
Tämä on muuten hyvä idea. Otetaan käyttöön, jos öljyongelmia ilmenee.
En kuitenkaan vieläkään usko ongelman vakavuutta. Bensamoottorissa on tyhjäkäynnillä kaasuläppä lähes kiinni ja suuri alipaine sylinterissä. Silti öljyt pysyvät ihan hyvin tallella.
Teoriassa noin. Kirjan mukaan imu kuristettuna umpeen kuluu kuitenkin n. 70% täydestä tehosta. Syytä tähän ei avattu sen enempää.
Ilman lämpeneminen puristuksen aikana riippuu puhtaasti vastapaineesta, sekä osin tietty kanavien koosta, mutta oletetaan että kanavat "on riittävät kooltaan" eli virtausvastus jätetään laskuista pois.
Josko säiliö on liki paineeton, eipä paljoa puristamistakaan tapahdu, eikä täten kovaa kuormitustakaan ole.
Kun lähestytään mitä enemmän 7-10bar lukemia, kasvaa puristuksen tarve, tuotto putoaa ja puristetun ilman lämpö kasvaa mitä enemmän on vastapainetta, johon ilmaa pitää puskea.
Josko säiliö on liki paineeton, eipä paljoa puristamistakaan tapahdu, eikä täten kovaa kuormitustakaan ole.
Kun lähestytään mitä enemmän 7-10bar lukemia, kasvaa puristuksen tarve, tuotto putoaa ja puristetun ilman lämpö kasvaa mitä enemmän on vastapainetta, johon ilmaa pitää puskea.
Sillähän siihen se ahdin kandeis laittaakkin niin sais edes täyden täytön vaikka ei paljoo yli ahtaiskaan...
Hmmm..... Tota vois kyllä vaikka oikein kokkeilla testimielessä ...... Tosa mun kompurassahan on painevoitelu, niin sekään ei olis silleen ongelma tehdä .....
Alla on paine-tilavuus-kaavio mäntäkompressorille.
Numeroidut pisteet kuvaavat venttiilien käyttäytymistä:
1. Imuventtiili avautuu
2. Imuventtiili sulkeutuu
3. Pakoventtiili avautuu
4. Pakoventtiili sulkeutuu.
Kaavio havainnollistaa hyvin muutamia asioita.
Kaaviossa musta viiva edustaa todellista kompressoria, punainen adiabaattista prosessia ja vihreä isotermistä prosessia. Käyrän sisään jäävä pinta-ala kuvaa puristukseen käytettävää työtä, todellisessa kompressorissa siis oranssi alue.
Voidaankin helposti nähdä, että adiabaattisessa prosessissa tarvittaisiin selvästi enemmän työtä. Vastaavasti isotermisessä prosessissa tarvittaisiin vähemmän työtä.
Adiabaattinen tarkoittaa, että lämpöenergia pysyy vakiona ja isoterminen, että lämpötila pysyy vakiona. Sylinteriä on siis jäähdytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ilman lämpötila kasvaisi mahdollisimman vähän puristuksen aikana ja päästäisiin niin lähelle isotermistä prosessia kuin mahdollista.
Toinen huomionrvoinen asia on pisteet 1 ja 4. Tilavuus on pisteessä 4 kaikkein pienin. Se ei kuitenkaan voi olla 0, koska männän ja sylinterikannen väliin jää aina pieni tilavuus.
Männän tullessa yläkuolokohtaan jää sen päälle siis pieni tilavuus täynnä paineistettua ilmaa. Kun mäntä alkaa taas vetäytyä ja tilavuus kasvaa, pienenee myös jäljelle jääneen ilman paine nopeasti. Ollaan siis käyrällä nelosen ja ykkösen välillä.
Kun piste 1 saavutetaan, on paine sylinterissä laskenut ulkoilman tasolle. Tällöin imuventtiili aukeaa ja ilmaa alkaa virrata sylinteriin.
Piste 1 on siis sitä enemmän oikealla, mitä pienempi puristussuhde on. Tällöin imuventtiilin aukeaminen myöhästyy ja vähemmän ilmaa siirtyy.
Hyvässä kompressorissa on siis tehokas jäähdytys ja suuri puristussuhde.
Numeroidut pisteet kuvaavat venttiilien käyttäytymistä:
1. Imuventtiili avautuu
2. Imuventtiili sulkeutuu
3. Pakoventtiili avautuu
4. Pakoventtiili sulkeutuu.
Kaavio havainnollistaa hyvin muutamia asioita.
Kaaviossa musta viiva edustaa todellista kompressoria, punainen adiabaattista prosessia ja vihreä isotermistä prosessia. Käyrän sisään jäävä pinta-ala kuvaa puristukseen käytettävää työtä, todellisessa kompressorissa siis oranssi alue.
Voidaankin helposti nähdä, että adiabaattisessa prosessissa tarvittaisiin selvästi enemmän työtä. Vastaavasti isotermisessä prosessissa tarvittaisiin vähemmän työtä.
Adiabaattinen tarkoittaa, että lämpöenergia pysyy vakiona ja isoterminen, että lämpötila pysyy vakiona. Sylinteriä on siis jäähdytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ilman lämpötila kasvaisi mahdollisimman vähän puristuksen aikana ja päästäisiin niin lähelle isotermistä prosessia kuin mahdollista.
Toinen huomionrvoinen asia on pisteet 1 ja 4. Tilavuus on pisteessä 4 kaikkein pienin. Se ei kuitenkaan voi olla 0, koska männän ja sylinterikannen väliin jää aina pieni tilavuus.
Männän tullessa yläkuolokohtaan jää sen päälle siis pieni tilavuus täynnä paineistettua ilmaa. Kun mäntä alkaa taas vetäytyä ja tilavuus kasvaa, pienenee myös jäljelle jääneen ilman paine nopeasti. Ollaan siis käyrällä nelosen ja ykkösen välillä.
Kun piste 1 saavutetaan, on paine sylinterissä laskenut ulkoilman tasolle. Tällöin imuventtiili aukeaa ja ilmaa alkaa virrata sylinteriin.
Piste 1 on siis sitä enemmän oikealla, mitä pienempi puristussuhde on. Tällöin imuventtiilin aukeaminen myöhästyy ja vähemmän ilmaa siirtyy.
Hyvässä kompressorissa on siis tehokas jäähdytys ja suuri puristussuhde.
oppes
Kansalainen
Kompressori on mahdollista tehdä adiabaattinen tai isoterminen, suunnilleen. Isoterminen puristus on tehtävä hitaasti, joten tuotto pienenee. Olisi tehtävä tavattoman suuri sylinteri. Adiabaattisessä puristuksessa kaasu lämpenee voimakkaasti.
Lopputuloksen kannalta energiaa hukkaantuu saman verran toimintatavasta riippumatta, kun kaasu kuitenkin lopulta jäähdytetään samaan lämpötilaan.
Tuo kaava osoittaa, että 10 bar yhdessä vaiheessa alkaa olla maksimi koska lämpötila nousee korkeaksi. "Ahtaminen" auttaa mikäli jäähdytetään välillä.
Jotta pneumaattinen tehonsiirto toimisi hyvin, kaasu pitäisi tulistaa ennen käyttölaitetta. Siihen pitäisi siirtää takaisin siitä haihtunut lämpö. Nythän ilmaporat ym jäätyy käytettäessä.
Lopputuloksen kannalta energiaa hukkaantuu saman verran toimintatavasta riippumatta, kun kaasu kuitenkin lopulta jäähdytetään samaan lämpötilaan.
Tuo kaava osoittaa, että 10 bar yhdessä vaiheessa alkaa olla maksimi koska lämpötila nousee korkeaksi. "Ahtaminen" auttaa mikäli jäähdytetään välillä.
Jotta pneumaattinen tehonsiirto toimisi hyvin, kaasu pitäisi tulistaa ennen käyttölaitetta. Siihen pitäisi siirtää takaisin siitä haihtunut lämpö. Nythän ilmaporat ym jäätyy käytettäessä.
Tunkki
Kansalainen
Kirjoitinkin semmoisesta kompressorista, joka on oikeesti tehty ja joka tuottaa paineilmaa tehdaslaitokselle, semmosia kun olen joutunut elämäni aikana tehaslaitoksille tekemään.
Toivon aidosti, et joku keksii hyötysuhteeltaan paremman tavan tuottaa paineilmaa mut tuon nyt esille tämän ikävän tosiasian, jota suuretkaan kompressorivalmistajat valtavista kehitysinsinööritoimistoistaan huolimatta eivät ole kyenneet ratkaisemaan. Uskon silti että ratkaisu voi olla olemassa. Ja uskon ratkaisuun vasta nähtyäni sellaisen
Toivon aidosti, et joku keksii hyötysuhteeltaan paremman tavan tuottaa paineilmaa mut tuon nyt esille tämän ikävän tosiasian, jota suuretkaan kompressorivalmistajat valtavista kehitysinsinööritoimistoistaan huolimatta eivät ole kyenneet ratkaisemaan. Uskon silti että ratkaisu voi olla olemassa. Ja uskon ratkaisuun vasta nähtyäni sellaisen
oppes
Kansalainen
Nämä kaasumuutosteoriat on 150 - 300 vuotta vanhat. Niihin ei ole mitään poikkeusta. Avuksi voitaisiin ottaa eräs kompressorin erikoistapaus, höyrykattila. Siinä esimerkiksi kaasua ei jäähdytetä, vaan paremminkin tulistetaan. Putkistot ja säilöt eristetään lämmön haihtumiselta.
Toisaalta kompuran lämpö voidaan ottaa hyötykäyttöön. Käyttölaite ottaa sitten tuon luovutetun lämmön ympäristöstään.
Toisaalta kompuran lämpö voidaan ottaa hyötykäyttöön. Käyttölaite ottaa sitten tuon luovutetun lämmön ympäristöstään.
Tunkki
Kansalainen
Kompuran lämpö tosiaan otetaan aina käyttöön, ei ole kellään varaa esim 75 kW:n lähes sataprosenttista jatkuvaa lämmöntuottoo 24/7 olla ottamatta käyttöön lämmitysaikaan. Toki kesäsin tuuletus oltava ulkoilman kautta, muuten tehdas kuumenee sietämättömästi
Massahidastuvuus, liukukitkat ja se ettei kaasuläppä ole täysin tiivis. Ja osin puristus koska männänrenkaat eivät ole absoluuttisen tiiviit joten ilmaa on kummallakin puolen puristettavana vaikkakin vähän.
Paitsi kun se pitää rakentaa niin että sama alipaine on männän allakin kanava suljettuna, eli kampikammion alipaine vetää mäntää alas. Normi työpaineeseen ei pitäisi päästä ihan helposti. Kompressorin poistopuolen venttiilin pitäisi huolehtia ettei työpaine pääse merkittävästi vaikuttamaan.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.