Sama vaihtaa sitten takaisin muuntajaohjaukseen jossain välissä tai vaihtaa koko järjestelmä, puhaltimen vaihdolla menee kuitenkin aikalailla kaikki muukin uusiksi.
Pienet sähköön liittyvät kysymykset.
- Viestiketjun aloittaja Mika 82
- Aloituspäivämäärä
Defa letkulämmitin, nykään safestart 700 sarja. Se lakkas lämmitämästä. Siinä muovi päädyssä lukee sulake. Ohjeissa lukee aktivoidaan, mutta mitä se tarkoittaa? Pitääkö ihan painaa jollan meiselillä vai pihdeill vetää ulos se? Siis ennen kuin ostan uuden kahdellasadalla ja sen vaihto puoli hankalasta paikasta, pakkasessa. Voisko joku valaistaa asian?
Siis kone oli kohmeissa, neste ei ensi liikunut, Pätikssä pidin sen päällä, sitten se rupes, mielestäni, mutta sitten se lakkas, se ylikuumeni, tai oli ilman nestettä tai neste ei liikunutkaan.
Siis kone oli kohmeissa, neste ei ensi liikunut, Pätikssä pidin sen päällä, sitten se rupes, mielestäni, mutta sitten se lakkas, se ylikuumeni, tai oli ilman nestettä tai neste ei liikunutkaan.
ErkkiXC
Valakkarin talakkari
Purkaantuuko tuo kytkin raakaa voimaa käyttämällä vai kuinka? Lienee ABB Impressivo sarjan 2-osainen kytkin WC:n valoille ja on aika irtonaisen oloinen koko kaluste joten lienee irronnut se kytkinrunko rasiastaan. Eli kaiketi tuo harmaa osa pitää longistaa irti jotta saa varsinaisen kytkinrungon ruuvattua takaisin paikoilleen rasian pohjaan.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Kehys tosiaan näyttää impressivolta.
Lähtee kuten kerrottiin, revit vaan harmaata osaa kohtisuoraan seinästä ulospäin. Mitään nastoja siellä ei ole vaan jousimaiset pidättimet neljällä kantilla.
Tässä huono kuva vivusta joka on ABB Jussi sarjan vipu, mutta käytännössä itse kytkimen sisäkalu ja muut kuin ulkoiset "smyygit" on samaa kalustesarjoisa.
Kun nyt sitten mahdollisesti uusit sen kalusteen niin koita saada kalusteen teräsrunko mahdollisimman tasalle seinäpintaan nähden kojerasiaruuvein ja mahdollisen korokerenkaan kanssa passaten. Mielestäni impressivo on varsin paska sarja ja nuo vivut toimii lerpammin mitä jussi sarjassa. Eli ovat krantumpia passata seinäpintaan.
Jos kaluste jää liian syvään niin etenkin paljon käytettävät paskahuusin tai keittiön kytkin kuluu nopeaan kun saattaa jäädä vipu kantamaan ja kontakti hitsaamaan.
t: sähköurakoihtija
Lähtee kuten kerrottiin, revit vaan harmaata osaa kohtisuoraan seinästä ulospäin. Mitään nastoja siellä ei ole vaan jousimaiset pidättimet neljällä kantilla.
Tässä huono kuva vivusta joka on ABB Jussi sarjan vipu, mutta käytännössä itse kytkimen sisäkalu ja muut kuin ulkoiset "smyygit" on samaa kalustesarjoisa.
Kun nyt sitten mahdollisesti uusit sen kalusteen niin koita saada kalusteen teräsrunko mahdollisimman tasalle seinäpintaan nähden kojerasiaruuvein ja mahdollisen korokerenkaan kanssa passaten. Mielestäni impressivo on varsin paska sarja ja nuo vivut toimii lerpammin mitä jussi sarjassa. Eli ovat krantumpia passata seinäpintaan.
Jos kaluste jää liian syvään niin etenkin paljon käytettävät paskahuusin tai keittiön kytkin kuluu nopeaan kun saattaa jäädä vipu kantamaan ja kontakti hitsaamaan.
t: sähköurakoihtija
Viimeksi muokattu:
ErkkiXC
Valakkarin talakkari
Kiitos ohjeista, aamulla poistin vivut 2 kpl ja se harmaa osa irtosi helposti nurkasta kampeamalla. Mitään ei tarvinut uusia, oli vaan runko sen verran ruuveistaan löystynyt, että ei ollut enää kohillaan, ruuveja hiukan auki ja kierti rungon suoraan ja ruuvit kiinni, taas on suorassa ja jämäkkä. Hyvin on meillä kyllä toimineet nuo Impressivo-sarjan kalusteet sen kuus vuotta mitä laajennuksen puolella olleet, tämä oli eka jota piti hiukan säätää.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Alkupään impressivon läpällisissä pistorasioissa ei ollut jousia, kaverin kanssa kyllä naurettiin kun katseltiin kuinka tuuli paukutti läppiä. Varmaan mennyt aika railakasta palautetta ABB:lle. Toki on paskempiakin kalusteita olemassa. Usein esim. iso vipu kytkimessä samaan runkoon on huono yhdistelmä, jussin toimii hyvin omasa rungossa mutta nuo isovipuisemmat hempulampia
Korpi
Kansalainen
Palstallahan on sähkön asiantuntijoita, joten laitan muutaman kysymyksen koskien kiinteistössäni menossa olevaa 25A sähköliittymän maakaapelointia. Muutostyön yhteydessä nykyisin pylväässä oleva mittauskeskus siirtyy kauemmas uuteen paikkaan, joten kaksi alakeskuksille menevää maakaapelia MCMK 3x6+6 on jatkettava poistuvan pylvään kohdalla. Matkaa uudelta mittauskeskukselta tuohon pylvään kohdalla olevaan liitäntäpisteeseen tulee n. 45 m. Liityntäpisteestä vanhaa kaapelia molemmille alakeskuksille jää noin 10 m. Muutama kysymys asiaan liittyen.
- Voiko tuossa tarvittavassa jatkoksessa käyttää kaapelia MCMK 4x6+6 vaikka jatkettava matka on tuon 45 m ja kokonaismatka siis n. 55 m?
- Saako kaapelin jatkon tehdä eri poikkipintaisella, isommalla kaapelikoolla esim. MCMK 4x10+10?
- Olisiko kaapelikoon suurentamisesta jotakin hyötyä vaikkei se koko matkalle tulisikaan?
Tietysti parasta olisi, että nuo molemmat liitäntäkaapelit uusisi kokonaan uudelta mittauskeskukselta molemmille alakeskuksille asti. Tällöin ei tarvitsisi tehdä maan alle jääviä liitoksia ja se poistaisi yhden ”epävarmuuden”. Toinen kaapeli on mahdollista uusia kokonaan. Toisen kaapelin osalta vaihtotyön mahdollisuudesta ei ole varmuutta, sillä tiedossani ei vielä ole onko alakeskukselle tuleva kaapeli laitettu rakennuksen perustuksen ulkopuolelle tulevaan suojaputkeen siten, että sen voisi kokonaan vaihtaa.
- Voiko tuossa tarvittavassa jatkoksessa käyttää kaapelia MCMK 4x6+6 vaikka jatkettava matka on tuon 45 m ja kokonaismatka siis n. 55 m?
- Saako kaapelin jatkon tehdä eri poikkipintaisella, isommalla kaapelikoolla esim. MCMK 4x10+10?
- Olisiko kaapelikoon suurentamisesta jotakin hyötyä vaikkei se koko matkalle tulisikaan?
Tietysti parasta olisi, että nuo molemmat liitäntäkaapelit uusisi kokonaan uudelta mittauskeskukselta molemmille alakeskuksille asti. Tällöin ei tarvitsisi tehdä maan alle jääviä liitoksia ja se poistaisi yhden ”epävarmuuden”. Toinen kaapeli on mahdollista uusia kokonaan. Toisen kaapelin osalta vaihtotyön mahdollisuudesta ei ole varmuutta, sillä tiedossani ei vielä ole onko alakeskukselle tuleva kaapeli laitettu rakennuksen perustuksen ulkopuolelle tulevaan suojaputkeen siten, että sen voisi kokonaan vaihtaa.
Korpi
Kansalainen
Maakaapelointi ja mittauskeskuksen siirto tehdään minun aloitteestani. Tontille tuli uusi rakennus, jonka seinään mittauskeskus siirtyy ja sekin osaltaan vaikutti muutokseen. Verkkoyhtiö rakentaa liittymäkaapelin kytkentäkaappiin asti, josta eteenpäin mittauskeskukselle ja siitä alakeskuksille on minun vastuullani. Verkkoyhtiö on mitoittanut kaapelin kytkentäkaapin ja mittauskeskuksen välille ja siihen tulee AXMK 4x50+50.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
45 metriä on aika paljon, siinähän pitäis oikeastaan tarkastella että riittääkö vanhoille keskuksille oikosulkuvirta.
Toisaalta sitten se että jää 10 metriä vanhaa ja kuitenkin tontilla kaivellaan niin ihan ykkösvaihtoehto olisi vetää sinne kunnon MCMK4xy/y viisinapaiset kaapelit kun kuitenkin uusi mk on viisijohtiminen ja jossain vaiheessa alakeskuksetkin uusiintuu viisinapaisiin ihan varmaan.
Pelkkää kaapelia kysyttäessa tuumaan että kymppi on MK johtimin niin on kutosta mukavampi jatkaa. Kunnolla tehtyä jatkosta turha pelätä kun sen ammattilainen tekee niin toimii vaikka kurarunnissa.
Suurempi kaapelin poikkipinta hyödyttää aina mutta ohuemman mukaan suojalaitteet.
50:nen AX liittymiskaapelina haisee siltä että muuntaja kaukana ja jo luontojaan huonot lähtökohdat oikosulkuvirralle tai sitten ns maatilakeskus joihin tuppavat vetävän paksumpaa lakua vaikka liittymä olisikin 3x25A
Saa kaapelin usein ihan jees seinän läpi ettei kannata ehkä alkaa suojaputkeen tappeleen.
Toisaalta sitten se että jää 10 metriä vanhaa ja kuitenkin tontilla kaivellaan niin ihan ykkösvaihtoehto olisi vetää sinne kunnon MCMK4xy/y viisinapaiset kaapelit kun kuitenkin uusi mk on viisijohtiminen ja jossain vaiheessa alakeskuksetkin uusiintuu viisinapaisiin ihan varmaan.
Pelkkää kaapelia kysyttäessa tuumaan että kymppi on MK johtimin niin on kutosta mukavampi jatkaa. Kunnolla tehtyä jatkosta turha pelätä kun sen ammattilainen tekee niin toimii vaikka kurarunnissa.
Suurempi kaapelin poikkipinta hyödyttää aina mutta ohuemman mukaan suojalaitteet.
50:nen AX liittymiskaapelina haisee siltä että muuntaja kaukana ja jo luontojaan huonot lähtökohdat oikosulkuvirralle tai sitten ns maatilakeskus joihin tuppavat vetävän paksumpaa lakua vaikka liittymä olisikin 3x25A
Saa kaapelin usein ihan jees seinän läpi ettei kannata ehkä alkaa suojaputkeen tappeleen.
Korpi
Kansalainen
Kiitos kommenteistasi Jammu. Laitetaanpas lisätietoja josko se avaisi asiaa vielä hiukan paremmin. Tilanne tontilla on se, että verkkoyhtiö kaivoi jo maahan kytkentäkaappiin päättyvän liittymäkaapelin, mutta se kytketään vasta tulevana keväänä. Tuosta kytkentäkaapista olen jo kaivattanut 100 mm:n suojaputken, joka menee tulevalle uudelle mittauskeskukselle (Ensto Esteri EVP 150.06-Y 50A) asti. Matkaa kytkentäkaapin ja mittauskeskuksen välillä on n 45 m ja siihen siis tulee tuo mainittu AXMK 4x50. Tämä AL-kaapeli on tontilla, mutta ei vielä putkeen asennettuna.
Mitä tulee oikosulkuvirtaan, niin se on verkkoyhtiön mukaan 295 A kytkentäpisteessä (kaapissa). Verkkoyhtiöltä tuli myös tuo vaatimus AL-kaapelin minimi poikkipinnasta (4x50), eikä pienempää saa siinä käyttää. Uuden mittauskeskuksen paikka oli verkkoyhtiöllä tiedossa ja tätä tietoa lienevät osaltaan käyttäneet kaapelikoon mitoituksessa.
Suojaputki (100 mm) uudelta mittauskeskukselta nykyiselle pylväässä olevalle mittauskeskukselle on myös kaivettu maahan, joten kaapeleiden asennus pylväälle asti onnistuu hyvin. Nykyisin käytössä oleva mittauskeskus ei siirry uuteen paikkaan vaan poistuu käytöstä kun muutos on valmis. Tuo edellä mainittu Ensto astuu silloin palvelukseen.
Mitä tulee oikosulkuvirtaan, niin se on verkkoyhtiön mukaan 295 A kytkentäpisteessä (kaapissa). Verkkoyhtiöltä tuli myös tuo vaatimus AL-kaapelin minimi poikkipinnasta (4x50), eikä pienempää saa siinä käyttää. Uuden mittauskeskuksen paikka oli verkkoyhtiöllä tiedossa ja tätä tietoa lienevät osaltaan käyttäneet kaapelikoon mitoituksessa.
Suojaputki (100 mm) uudelta mittauskeskukselta nykyiselle pylväässä olevalle mittauskeskukselle on myös kaivettu maahan, joten kaapeleiden asennus pylväälle asti onnistuu hyvin. Nykyisin käytössä oleva mittauskeskus ei siirry uuteen paikkaan vaan poistuu käytöstä kun muutos on valmis. Tuo edellä mainittu Ensto astuu silloin palvelukseen.
Korpi
Kansalainen
Juu, kyllä maadoituskupari laitettiin suojaputken kanssa samaan kaivantoon.
Yksi sähkö kela ventiilille ja kaksi erillisiä käskijää. Ne ei sais mennä sähköö toisiinsa eli koodi kieli OR . Mutta ilman logiikkaa. Kaksi relettä vai joku tietty relettä?
Kaksi relettä rinnan.
2 diodia??
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.