Vanhan savupiipun kunnostus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja salla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

salla

Kansalainen
Kylmää on, vähän liiankin kylmää :confused: Nyt tarvittaisiin pikaisesti jotain lisälämpöä...

Vanha rakennus josta purettu kaikki tulipesät pois useita vuosikymmeniä sitten. 80-luvulla tuli osittain varaava sähkölämmitys. Tehot melko vaatimattomia ja näin ollen lisälämmitystä kaivattaisiin. Mielessä on käynyt öljylämmitys huipputehojen leikkaamiseen, kun tuollainen kattila olisi saatavilla. Ongelma on vain se, että jos savukaasuja ei järkevästi saa talosta ulos, niin ei oikein kannata...

Savupiippu on siis ollut "kylmillään" lähes 40-vuotta. Rakennuksen sisällä ilmaisesti jotensakin jonkinlaisessa kunnossa (kun talon lämmitys pitänyt kuivana ja lämpimänä), mutta kylmissä tiloissa saattaa olla luvattoman heikossa kunnossa :oops:

En ole aikoihin katolla käynyt, mutta piippu "tiputellut" saumalaastejaan jo vuosikymmeniä. Jotenkin on sellainen käsitys, että pippu (piipun pää) ulkotiloissa pysyy kasassa lähinnä maan vetovoiman ansiosta. Siis jos katolle menisi, niin lähes jokaisen tiilen voisi varmaan käsin nostaa pois paikaltaan.

Kaikenlaista kaupallista palvelua on "piippujen kunnostukseen", jotka läiskivät laastia piippuun jonkun kumipallon avustuksella. Tämä nyt tuskin on mikään ratkaisu tässä vaiheessa ja jotenkin uskon/kuvittelen tehtävän melko mahdottomaksi näin -20 °C pakkasilla - pitäisi (olisi pitänyt) varmaan tehdä jo viime kesänä...

Sitten ilmeisestikin on olemassa sisäpiippuja hormiin? Onko tuollainen jo melkein kumolleen muksahtava vanha tiilipiippu hetkellisesti/tilapäisesti korjattavissa sisäpiipulla?

Ilmeisesti haponkestävästä putkesta tuo sisäputki ja tuleeko ulkopuolelle nyt jokin "vermikuliitti rae"? Mahtaakohan tuo vermikuliitti eristää tuota lämpöä ja kuinka paljon? Eli siis lähinnä sitä ajattelen, että pysyyköhän tuo muuten niin vajaavainen piipun rakenne viileänä (=turvallisena) tuosta sisäpiipusta ja eristeestä johtuen?

Ajatuksia/ideoita asian tiimoilta?
 
Jos tilapäinen korjaus, niin RHS-putkipalkki piipun hormiin. Siis ihan mustaa rautaa. Meillä oli vuosikymmenet puukattilassa. Koko ajan sahas lämmöt kastepisteen molemmin puolin, eikä sellainen 4mm seinämällä oleva puhkiruostunut. Tärkein asia tuossa on kuitenkin sen alaliittymän tiivistys. Sen pitää olla tiivis. Jos alaliittymän saa vedettyä ihan alas asti ja liityttyä suoraan sisäputkeen, niin aina paras.

Tuosta vermikuliitista on omakohtaista kokemusta, että se on enempi äänieriste. Hapokas sisäputki alkaa kohisemaan öljykattilalla aikalailla, mutta vermikuliitti auttaa tähän. Kiinteän polttoaineen kattilalle en laittais mitään. Eihän sen putken läpi tule kuin lämpösäteilyä ja näinollen se kuivattaa vain piippua.
 
Lähinnä tuo paloturvallisuus mietityttää :eek:

Hormi kun ei ole ole enää missään kummallisessa kunnossa. Ei ole hormeja kuvattu, eikä tutkittu mitenkään. Kuten sanottu, siellä saattaa olla isohkojakin vaurioita (tiilen kappaleita irronnut aikojen saatossa, halkeamia saumoissa, ...). Lisäksi kun yläkerran välipohjassa on kutterilastu jota ei tohtisi ihan hirveästi lämmitellä... Piipun tyvessä (eristeen läpivienneissä) perinteiset "hiekkalaatikot" joista on ihan varmasti hiekkaa valunut vuosikymmenten saatossa pois.

Ymmärrän toki hormin kuivumisen, mutta kun en haluaisi tuossa kunnossa kuumentaa tiilihormia yhtään sen enempää kun mitä on aivan pakko...

Mikä tuon vermikuliitin tarkoitus on tuolla piipussa? Ei varmaankaan ole alun alkojaan "äänen vaimentamiseksi" laitettu?
 
Voit toki sen vermikuliitin sinne piippuun laittaa. Sehän eristää myös lämpöä. Eikä se nyt kovin suuri kustannus kaikkinensa ole, voi jopa uusiokäyttää sitten myöhemmin. Siinä mielessä se vermikuliitti on hyvä, että se tukee sisäpiippua.
 
Jos piippu on kokonaisuudessa huonossa kunnossa niin se on silloin sitä, eikä sitä niin vain enää korjata millään poppaskonstilla kuin uusimalla haprastuneilta osin.

Putkittaminen jatkaa toki elinkaarta ja silloinkin piipun pitää olla nyt jokseenki vielä kunnossa, mutta putki pienentää taas pinta-alaa jolloin piipun veto huononee merkittävästi kuten monesti on käynyt.
 
Oman kokemuksen mukaan sileäpintainen pyöreä putki parantaa huomattavasti vanhan muuratun piipunvetoa.
Käyttämättä olleen piipun käyttöönotto vaatisi kyllä vähintään nokikolarin vierailua.
Ja hän varmasti osaa neuvoa tässä asiassa.
 
Käyttämättä olleen piipun käyttöönotto vaatisi kyllä vähintään nokikolarin vierailua.
Ja hän varmasti osaa neuvoa tässä asiassa.
Laissa on mainittu muistaakseni, että 3 vuotta käyttämättä ollutta hormia ei saa lämmittää, ennen nuohoojan tarkastusta.
 
Jos piippu on kokonaisuudessa huonossa kunnossa niin se on silloin sitä, eikä sitä niin vain enää korjata millään poppaskonstilla kuin uusimalla haprastuneilta osin.
Tästä ei valitettavasti mitään tietoa (ainakaan itselläni), siksi vähän kyselenkin, mitä mahdollisesti olisi tehtävissä. Yritän nyt kuitenkin ensin miettiä asiaa turvallisuuden kannalta, ennen kun tulee mitään sen pahempaa seuraamusta.

Piippuhan on sen +70 vuotta vanha. 80-luvun alussa on tulipesät poistettua tuon "lämmitysremontin" yhteydessä. Eli sen 40 vuotta seisonut sellaisenaan. Rakennus kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän lämmin tuon ajan (eli ei ole seisonut kylmillään). Oletukseni on, että piipussa voi olla lähes mitä tahansa (vaurioita). Itse en ole koskaan katsonut piippuun, tosin mitäpä sieltä nyt näkisikään kuin mustaa nokea... Eikä sinne katolle nyt pääsekään (talvi, liukas ja ei kattotuotteita).

Eli tämä on nyt sellaista eipäs-juupas pohtimista...
Putkittaminen jatkaa toki elinkaarta ja silloinkin piipun pitää olla nyt jokseenki vielä kunnossa, mutta putki pienentää taas pinta-alaa jolloin piipun veto huononee merkittävästi kuten monesti on käynyt.
Nyt näyttää vahvasti siltä, että pitää tyytyä ulkopuoliseen lisälämmönlähteeseen, koska talon oman piipun kunto on liian suuri kysymysmerkki :(
 
Kyllä tuo kesähommia olisi. Jos alaosa on vielä hyvä, niin muuraisi rapautuneen yläosan uusiksi. Noin tehtiin mun taloon. Ei vesikaton alapuolelle juurikaan tarvinnut mennä.
 
Vähintään se piipun yläosa on muurattava uusiksi, siltä osin kun on irtonaisia/rikkinäisiä tiiliä. Mitä noita ennen tuli korjailtua niin yleensä riitti kun vesikaton alapuolle purki vanhat tiilet pois ja muurasi uudelleen. Pahimmillaan joutui purkamaan yläpohjaan saakka kun oli halkeillut/rapautunut ullakonkin puolella. Noissa tapauksissa oli yleensä piipun juurelta vuotanut ja vesi valunut piippua pitkin. Tuossa tietysti on saattanut tulla enemmänkin vaurioita kun on ollut pitkään pois käytöstä ja piipuun kertynyt vesi ja pakkanen voi olla rapauttanut tiilet ja laastin koko kylmältä osalta. Pintapuolisesti tarkastellen jos näkyy halkeamia, irtonaisia tiiliä, saumoista laastit irronneet tai muita vaurioita niin ei käyttöön ennen korjausta. Mikään putkitus siitä ei tee enää hyvää, estää se putki tosin kipinöiden karkailun purujen sekaan ullakkotilassa ja saattaa pitää sen vanhan piipun pystyssä. Ja tuskin kukaan edes suostuu putkittamaan tai pinnoittamaan rikkinäistä piippua. Palotarkastaja tai nuohooja käymään niin kertoo viat ja mitä pitää korjata, että piippua voi käyttää.
 
Ja tuskin kukaan edes suostuu putkittamaan tai pinnoittamaan rikkinäistä piippua.
Ja ihan varmasti tekevät ku rahan siitä saavat....
Palotarkastaja tai nuohooja käymään niin kertoo viat ja mitä pitää korjata, että piippua voi käyttää.
Ammattitaitoinen nuohooja osaa kyllä tutkia hormit ja kertoa mitä pitää tehdä ennen kuin otetaan käyttöön.
Semmonen + viiskymppinen ikänsä nuohoojana ollu henkilö, ei ihan just hommia alottanu joka pelkän kirjatiedon varassa.
Meinaavat olla enempi koulutusta tuonne ilmanvaihtopuolen nuohoomisiin ku kunnon nokihormeihin....uusittavat liian herkästi täysin kunnostuskelpoisia piippuja.
Tämä siis ei ole moite niille nuorille, niiltä vaan puuttuu kokemusta.
 
;)Ite joskus mökile pitkän piipun sisältä huolella harjaten muurasin. Eka kerta olj. Uunin muuraaja ku tul niin heti hormiin hurahtaen hävinneen paperjtollon piipun tyvessä poltettuaan tuomihti, jotta vetää liikaa siihen ei kunnon leivinuunia saa liitettyä. Eikä saant. Onnistu Vehon Vejon hävittämään, pissunnut on piisi siitä lähtien.
Välttäkäät siis hyvin vetäviä, harjattuja hormaja. Niihin turamuuraritkii saa ehkä muurattua hyvät tulisijat:)
 
Mulla on yhdessä huoneessa tavan pienessä tiiliuunissa täyden kiven hormi. Huonosti vetää, kun on liian iso. Jää virtausnopeus liian pieneksi. Pitäis olla puolen kiven hormi. Huomenna tulee nuohooja. Suunnitellaan voiko millä supistaa vai pitääkö laittaa imuri piipun päähän.
 
Jep, Ari tulee käymään. Hinnoittelu ja osaaminen on kyllä ainakin tähän asti ollut kohdallaan.
 
;)Ite joskus mökile pitkän piipun sisältä huolella harjaten muurasin. Eka kerta olj. Uunin muuraaja ku tul niin heti hormiin hurahtaen hävinneen paperjtollon piipun tyvessä poltettuaan tuomihti, jotta vetää liikaa siihen ei kunnon leivinuunia saa liitettyä. Eikä saant. Onnistu Vehon Vejon hävittämään, pissunnut on piisi siitä lähtien.
Välttäkäät siis hyvin vetäviä, harjattuja hormaja. Niihin turamuuraritkii saa ehkä muurattua hyvät tulisijat:)

Savupelillä voi säädellä vetoa, sen ei ole pakko olla vain on - off -asentoinen. Tämmöisellä parinkympin pakkasella pitää muuraamassani uunissa pitää peltiä vain 10cm auki, huomaa muuten että ei lämpene kunnolla. Mutta siitähän tuossa ei ollut kyse...
 
Savupelillä voi säädellä vetoa, sen ei ole pakko olla vain on - off -asentoinen. Tämmöisellä parinkympin pakkasella pitää muuraamassani uunissa pitää peltiä vain 10cm auki, huomaa muuten että ei lämpene kunnolla. Mutta siitähän tuossa ei ollut kyse...
Juu ei. Muurari vaan vieritti jo etukäteen syyn niskoiltaan
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös