Turinaa veneistä ja veneilystä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika 82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jämsäläiset joutuu ajeleen tilausristeilyillä. Ois jonkun stopin voinut jokisuullekin kaipolaan ajoittaa.
 
Suvi expres oli tätä ennen Pielisellä 'Lieksassa' , helvetin kone se on. Kuulosuojaimet täytyy olla korvilla kun nousee kantosiivilleen.
 
Mitenkäs painavia aluksia tuolla Lotjasaaren telakalla pystyy nostamaan? Vähän epäilyttää, että kestääkö nostorata noin ison laivan nostoa.
 
Mitenkäs painavia aluksia tuolla Lotjasaaren telakalla pystyy nostamaan? Vähän epäilyttää, että kestääkö nostorata noin ison laivan nostoa.
Mitähän tuo painaisi, olisko 150 tonnia? En muista mikä on suurin mitä siellä on nostettu. Ja nostetaanko lainkaan telakkavaunulla vai autonostureilla? Anttolassa ei sivuvetoja ole, niin nostureilla joudutaan joka tapauksessa nostamaan pois radalta. Jotenkin rivien välistä oli luettavissa, että talvisäilytyskentälle olisivat nostamassa ja sehän on ihan eri paikassa kuin telakka. Eli sinne pitäisi nostaa nostureilla suoraan järvestä.
 
Mitähän tuo painaisi, olisko 150 tonnia? En muista mikä on suurin mitä siellä on nostettu. Ja nostetaanko lainkaan telakkavaunulla vai autonostureilla? Anttolassa ei sivuvetoja ole, niin nostureilla joudutaan joka tapauksessa nostamaan pois radalta. Jotenkin rivien välistä oli luettavissa, että talvisäilytyskentälle olisivat nostamassa ja sehän on ihan eri paikassa kuin telakka. Eli sinne pitäisi nostaa nostureilla suoraan järvestä.
Ok, eli ei välttämättä tulekkaan telakalle nostettavaksi. Kuvittelin omassa päässäni että nostavat vaunulla ylös ja siitä nosturilla sivuun.
 
Ok, eli ei välttämättä tulekkaan telakalle nostettavaksi. Kuvittelin omassa päässäni että nostavat vaunulla ylös ja siitä nosturilla sivuun.
Se asvalttikenttä on aika pieni hillota tuon kokoista laivaa, ellei sitten nosteta useampana nostona johonkin aivan sen pohjoisreunalle. Mutta nämä tosiaan ihan arvailuja.
 
Mitäköhän kympin uutisissa vouhkattiin Saimaan pinnankorkeudesta, kun se on kuulemma ihan normaalilla tasolla.
 
ihan normaalilla tasolla.
On keskiarvon alapuolella, mutta ei lähelläkään mitään ennätyksiä. Uutisissa jatkuvasti puhutaan, että on ennätysalhaalla ja ilmastomuttos on syy. Kyllä alhaisesta pinnasta voi uutisoida, mikäli se tehdään asiallisesti tosiasioihin perustuen, eikä jonkun mökkiläisen mutuun ja viherpiierön propagandaan perustuen, kun muisti riittää jopa parin vuoden taakse poikkeuksellisen korkeaan veteen. Jotakuinkin tässä tasossa on oltu 2006 ja 2011 ja selvästi alempana 2002-2003. Ja keväällä 1942 on oltu yli metriä alempana. Noilla uutisilla lietsotaan jotain paniikkia, kun tosiasiat jätetään kertomatta.
 
Tarkistin juuri, nyt ollaan 24 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella, 33 cm korkeammalla kuin 2003 ja 108 cm korkeammalla kuin 1942.
 
Just oli jossain uutisissa et matala vedenkorkeus aiheuttaa ongelmia risteilylaivoille, eikö ne ajakkaa viitoitettuja väyliä pitkin.
 
Illalla uutisissa haastalivat laivuria, ja olivat reissussa mukana, kun menivät pienellä veneellä laiva väylää syvyyksiä mitaten luotaimella ja kepillä.
20cm saivat joissakin kohdissa varaa aluksen alle. Aika pienellä varalla joutuvat kulkeen, vauhtia hiljentämällä.
 
Heinäveden reitillä, ja muualla missä on vanhoja kanavia, sulkujen kynnykset on ongelma, niissä ei ole juurikaan ylimääräistä syvyyttä. Mutta toisaalta ovat tasaisia kivi-/betonimuureja, niin tuuma vettä kalaraudan alla riittää. Muualla saattaa olla joitain paikkoja missä halutaan varmistaa, ettei ole mitään ylimääräistä tullut pohjaan, vaikka uppotukkeja, ym. Nykyään ajetaan isommilla turvamarginaaleilla kuin ennen. Vaikka Varistaipaleen yläkanavassa muutamakymmentä metriä sulun jälkeen oli muinoin normaalia, että jotkut laivat nosteli perää, kun siellä on silokallio hieman sulun kynnystä matalammassa, otettiin vauhtia, että meni yli.
 
Just oli jossain uutisissa et matala vedenkorkeus aiheuttaa ongelmia risteilylaivoille, eikö ne ajakkaa viitoitettuja väyliä pitkin.
Liikennevirasto on säästötoimien takia madaltanut monen väylän nimelliskulkusyvyyttä, kun ei ole käyty luotaamassa. Varmuudeksi on muutettu 2,4 metrin väyliä 1,8 metrisiksi ja paikoin jopa 1,2 metrisiksi, kun ei ole tietoa onko jotain uppotukkeja tai liestymää pohjassa. Osa on muutettu veneilyväyliksi, mille ei vahvisteta syvyttä lainkaan.
 
Se on kipparin ajettava tai ajatettava reitit pikkuveneellä, kaiku päällä ja paperikarttaan merkata jos väylän syvyys on matalampi ku karttamerkintä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös