Tiedonkeruukortti dynoon SimpleDyno softalle

[kymi]

Eikös se ongelma ole tuolla PC:n softassa, jos oikein ymmärsin kotiverstaan tutkimukset.

Mua nyt kiusaa, kun en toisaalta osaa suhteuttaa plattojen suorituskykyjä. Tuo oman harrasteen datalogi rajoittuu jossain 8000+ rpm kohdalla noin 30 viestiä/s taajuuteen, lähettää jonkun 30+ arvoa per viesti, osa datasta ei ole "halpaa" (external muistia, io-convertteria ja analog inputteja - nämä toki on pääasiassa prossulla millä on enemmän aikaa).

Kuitenkin tuossa "röykytyksessä" mulla on läppärissä usb:llä 3-4 sarjaporttia (tai virtuaalisarjaporttia, login lisäksi emuloidaan ja seurataan muistipiirejä jne). Muutama softa noihin liittyen auki. Datalog kirjoittaa kaman suoraan levylle (hdd) ja pystyy tuottamaan myös erinäisiä virtual dashboardeja jos niin halutaan. PC laskee kaiken datan mitä reaaliajassa halutaan nähdä. Logiin menee raakadata.

Tuossa suhteessa tuntuu oudolta, että PC yskii.

 

[nelikolie]

Tuossa suhteessa tuntuu oudolta, että PC yskii.

Visual Basic.

 

[alfred_j_kwak]

VisualBasicin sarjaportilla sai tehtyä kaikenlaisia ongelmia riippuen tavasta jolla sitä käsitteli. Mun mielestä VB on aina ollut ensiksi käyttöliittymä ja toisena sitten nuo muut toiminnot. En toki oo VB:llä tehnyt mitään sitten kutos version, joten asiathan on toki voineet Microsoftin toimesta parantua paljonkin.

 

[kkuula]

Tässä ongelma ei ole sarjadatan siirtyminen PC:lle ja softalle vaan PC softan itsensä toimimattomuus vastaanotetun datan kanssa jos dynon triggerin pulsseja tule nopeammalla taajuudella mitä datapaketin lähetys tapahtuu.
Tuosta Uc:n koodista on versio jossa nimenomaan käytetään Atmellin 8bit prosessorin laskuria ja silä päästiin samaan tulokseen mitä tuolla mun ESP32 versiolla käyttäein arduinon softakeskeytyksiä. Tuolla rullan pulssien puolittamisella pitäisi päästä jo noin 5000rpm rullan nopeuteen ja luulisi riittävän tiukemmallekin mopolle.
Arduino ympäristössä ohjelmointi tapahtuu c tai c++ kielellä mutta uC:n ja tuon arduinon koodin välissä on oma arduinon lisäkerros koodia helpottamassa koodin kirjoitusta ja se hidastaa joissain tapauksissa toimintoja hieman.

Tein tuossa suunnitteluharjoituksia ja tuon ESP32:n integrointi suoraan piirilevylle saattaa käydä sen verran kalliiksi että joutuu käyttämään jotain erillistä valmista devkittiä mikä liitetään varsinaiseen mittakorttiin.
tuo kuvan kortti kustantaisi 5kpl valmiiksi teetettynä JLCPCB:llä noin 100€ kuluineen eli 20€ kpl. Saman sisällön omaavan valmis devkitti ebäystä maksaa 3-5€.

Tässä demo jonka tarkoitus ei ollut muuta kuin ko komponenttien hinnan selvittäminen ladottuna valmiiksi kortiksi.

 

[kkuula]

Nyt mietin tämän mittakortin analogi sisääntuloja Dynossa yleensä kuinkahan tarpeellisia ne on ja millaista jännitettä niiden pitäisi pystyä sisäänottamaan?
Korttiin tulee erikseen kaksi sisääntuloa k-tyypin termoparille joilla voi mitata lämpötiloja kuten pakolämmön tai mitä nyt keksiikään k-tyypin anturilla mitata.

 

[Wictor]

Jos ei tiedä tarkkaan, mitä jännitetasoja tarvii mitata, niin piirtää skemaan ainakin analogiasignaalille vastusjaon, niin voi tarvittaessa laittaa levylle sopivat vastukse, jotta saa jännitteen pudotettua halutulle tasolle.

 

[kkuula]

Sitten pitäisi kytkeä k-tyypin termoparin johdot piirilevylle ja siinähän olisi hyvä käyttää oikeaa materiaalia olevaa liitintä.
Ensimmäinen kysymys onkin kuinka tarpeellinen tuo erikoisliitin on termoparille verrattuna tavanomaiseen ruuviliittimeen?
Löysin oikeastaan vain yhden piirilevyliittimen joka tarkoitettu piirilevyyn kiinnitettäväksi. Liitin Labfacility IM-K-PCB ja onneksi melko kohtuu hintainen.
Onkohan tuolle jotain vaihtoehtoja vai pistetäänkö jokin tavanomainen piirilevyliitin?

 

[Juskaks]

Siitä on hetki kun oon termoparien kanssa puljannut, jossain pitäisi vielä olla labfacilityn handbookki..
Mutta huonosta muistista sanon että muistaakseni sillä ei ole väliä jos se kylmän pisteen kompensointi on samassa lämpötilassa, eli siinä esim samalla piirilevyllä.

 

[Jammu]

Siitä on hetki kun oon termoparien kanssa puljannut, jossain pitäisi vielä olla labfacilityn handbookki..
Mutta huonosta muistista sanon että muistaakseni sillä ei ole väliä jos se kylmän pisteen kompensointi on samassa lämpötilassa, eli siinä esim samalla piirilevyllä.

komppaan tätä.

kompensointipiirin lämpötila pitää olla sama kuin termopariliittimen lämpötila kortilla. Termopariliitin on kuitenkin juotettava korttiin ja siinä on sitten taas eri metallien liitospinta jossa syntyy kompensoitavia jännitteitä. oleellista on siis tuo sama lämpötila ja se ettei ole lämpötilaeroja kortilla. Käytännössä siis termopariliitos heti piirin viereen jafoliot siten että jotaa lämmön tehokkaasti. Piirien application noteissa on usein layout ohjeet tähän.

lisäksi kun ajatellaan että tuo "kylmä pää" on jossakin n huoneen lämpötilassa useimmiten ja sitten termoparilla mitatataan satojen asteiden pakolämpöjä niin se kylmän pään kompensaation virhe hukkuu termoparimittauksen virheeseen.

Jos ei ole tarve mitata satoja asteita niin termoparia ei kannata käyttää vaan joku esim DS18B20 digianturi on hyvä ja riittävän tarkka, tarkempaan sitten pt100 tai 1000 mutta yleensä pt100 tms liityntäelektroiikka on aavistuksen arvokkaampi ellei käytä jotakin dedikoitua piiriä jonkin valmiin tiedonkeruupulikan sijaan.

Itsellä viimeisin termoparia käyttävä systeemi, siina MAX31855 liityntäpiiri jossa SPI, kytketty raspberryyn jossa pyörii kontrolliohjelma. Noitahan saa "kokeilukortteina" ettei tarvii pintaliitostinailuja

Liki poikkeuksetta termopari kylmän pään kompensoin ti edellyttää että kompensointipiiri on ainakin plusssaan puolella. Eli pitää lukea ne datasheetit ennenkö käyttää/soveltaa/soheltaa. Oon myös AD595 ja sen sukuisia analogipiirejä käyttänyt. Myös instrumentointivahvarista alkaen tehnyt, mutta se on aika turhaa, komponentit suhteessa kalliita myös. noit AD piirejä sai kyllä sampleina mukavasti takavuosina.

 

[kkuula]

Näissä esille tulleissa ongelmissa ei ole kyse raudan tai PC softan suorituskyvystä vaan softa bugista jota ei ole yrityksistä huolimatta saatu korjattua ja sen takia etsitään kiertotietä ohittaa ongelma tai siirtää se sen verran isolle taajuudelle (rullan nopeudelle) ettei tule esiintymän normaaleissa käyttötilanteissa.

 

[kkuula]

No nyt on testattu viimeisin versio dynon mittalaitteesta ja sehän pääosin toimii! Vielä en tiedä toimiiko moottorin pyörimisnopeuden mittaus syttyboksin antamasta signaalista. Tuon Mikro-ohjaimen ESP32-S3 ohjelman tein edellisen mittalaitteen koodin pohjalta tekoälyn avustamana ja melkolailla erilainen siitä tuli. Oli kyllä totaalinen yllätys kuinka hyvin tekoäly osasi muokata koodia ja teki suoraan valmista käytännössä virheetöntä koodia ja koodin muokkaaminen onnistui ongelmitta sanallisen kuvauksen perusteella.