Sähkömoottoripyörä

Tuollainen sähkökäyttöinenhän on itsessään melko äänetön taajamanopeuksissa.
Niin on juu. taajamassa kun tasainen uusi asfaltti ja jotkut economy renkaat alla niin hyvä jos vieressä sen huomaat ja sitten tollanen tesla on jokusen kerran pyyhkässy motarilla ohitte niin kohdalla huomaa kun heikko kenkaitten ääni kuuluu.

Kyllä tollasella sähköpyörällä kohta joku on jo kisaamassa kuinka lujaa lähtee.
Yleisin turman syy lienee edelleenkin kokemattomuus ja tehokas kulkine.
Erään tarinan mukaan kaverukset oli kellottamassa jollain suoralla tiellä turbotetun pyörän kulkua. Eka kiskasu oli sujunut hyvin ja päättivät ottaa uusiksi toiseen suuntaan kohti lähtöviivaa. Unohtu vaan että hyvin pian lähtöviivan takana jyrkkä mutka. Kyseinen pyörä koki sen verran hätäisen pysähdyksen että lyhentyi puoleen entisestä mitastaan ja kuskin valitettavan kohtalon nyt sitten arvaakin.
 
Sähkömoottori sinällään on ideaalinen prätkään. Harvalla tänäpäivänä enää prätkä on ainoa kulkuneuvo perheessä, eli yleensä se on huvitteluväline. Valtaosalla pyöristä ajetaan enimmillään tuollaisen akun kestoaika kerralla. Jos on johonkin pakko lähteä ja akku on tyhjä, löytyy tallista yleensä korvaava ajoneuvo. Tehokin kun on jo nopeimpien katupyörien luokkaa, niin en kovin suurta estettä näkisi tuollaisen järkevyyselle, mikäli nopean katupyörän haluaa. Matkapyöränä on tietysti pitkille ajopäiville ongelma, mutta hyvällä reittisuunnittelulla lomareissukin onnistuu, kun lomallahan ei ole kiire, joutaa tarvittaessa latailemaan.
 
Jutussa maininta, että veto tapahtuu hammashihnalla. Tätä hieman ihmettelen.

Juttelin erään rakentelijan kanssa, tämä oli tehny motorpyörästä sähkömoottoripyörän ja hällä oli mielestäni kans hihnaveto ja aikas mahtavankokonen taka"ratas". Kerto että käytössään ollut sähkömoottori, jolla tuon pyörän voimaannutti, oli toiminut paremmin korkeemmilla kierroksilla vääntömömenttinsa puolesta. Rekisterissä oli mielestäni tuo pyörä
 
Aloittaja sitä hammashihnan funktiota kyseli. Ymmärsin muutaman kerran tekstiä tavattuani niin että sitä käytetään laakeroinnin testaamisessa.
Voisikos joku muukin ottaa laskimen käteen ja laskea mitä tuo vehje kiihtyy, oletuksena siis se että tuo 320Nm on takapyörällä? Vai voiko se olla jonkun välityksen takana?
Painoksi vaikka 300kg, lienee kuskin kanssa alakanttiin mutta sinneppäin kuitenkin.
 
Testaukseen minustakin tuossa jutussa hammashihhnaa käytetään, ja oikeassa käytössä takapyörä muodostuu moottorista ilman välitystä.
Eli keskiövanne on staattori joka paikoillaan ja rengas omalla vanteellaan muodostaa roottorin.
Kiihtyvyyksiä en kykene laskeen.
 
Minun ymmärrykseni mukaan noilla tiedoilla ei pystytä kiihtyvyyttä laskemaan, taikka sitten se on nolla. Tarvitaan tehoa. Mutta jos huippunopeudeksi mainitaan 160km/h, voisi olettaa tehon olevan alle 50hv.

Edit: olihan tuolla jutussa mainittu teho, 50Kw.
 
Olet periaatteessa oikeassa. Eihän pelkkä vääntö mitään liikuta. Sähkömoottoreilla kuitenkin on 0-X rpm ns vakioväännön alue, eli vääntökäppyrä on lähdöstä johonkin saakka aikalailla vaaterissa.
Tämän vuoksi, arvaamalla renkaan säteen (0,3-0,35m about kaikilla yleisillä mp-rengas vaihtoehdoilla), voidaan laskea työntövoima. Siitä eespäin F=ma.
Saan reippa 3m/s^2 lukemia. Aikas rauhallista menoa siis ja siksi toivon laskevani väärin.
 
Mulla pysyy sähkökynä tosi huonosti öljysissä hyppysissä mutta senverran oon vuosia sitten antanu itelleni opettaa että esim invertterin käytön yhteydes sähkömoottorin vääntö saattaa lerpahtaa, eri syistä. Tällä tiedolla varmaankaan ei sit ole mitään tekemistä tasavirtavehkeitten yhteydes:)
 
Kai nämä on nykyään kolmivaihemoottoreita, nopeudensäädin sitten muuttaa tasavirran kolmeen vaiheeseen?
En tiedä, oletan.
 
On juu. Kuvittelen että kestomagneettimoottoreita enimmäkseen. Tuossa esimerkkinä Nissan Leaffin vääntö- ja hyötysuhdekuvaaja.


Käsittääkseni tuo väännön putoaminen johtuu siitä että roottorin magneettikenttä pyöriessä generoi staattorikäämitykseen "vastajännitteen". Kierrosraja tulee vastaan kun tuo jännite kasvaa yhtä suureksi kuin invertterin syöttämä, eli virta putoaa nollaan kun potentiaalieroa ei ole.

Kuvakaappaus 2018-09-13 20-52-08.webp
 
Viimeksi muokattu:
Kotarin sähköenskalla olen jonkun verran ajanut. Siinä tosin on levyjarru takanakin mutta käyttö vasemmalla kädellä. Yllättävän luontevasti toimii, jopa esteitä hyppiessä. Normaali kytkimenlipsautusliike vasurilla sitoo takasta, kun samalla antaa kaasua ja sitten päästää jarrun, pomppaa mopo ihan samalla lailla kuin kytkimellinenkin.
 
No on se hyvä että on takajarru, ettei oo etujarru...:D

Prätkän käyttöjarru ON etujarru....:rolleyes:
Ei riitä kahden käden sormet niihin kertoihin kun minua on huoltsikalla notkuneet asiantuntijat varoitelleet etujarrun käytöstä, kaatuminen on kuulemma varma jos etujarrukaffaa hipaiseekin :D muutaman näytöksenkin olen antanut etupyörän lukkojarrutuksesta ja pystyssä on pysytty, vertailun vuoksi olen sitten tehnyt jarrutuksen pelkällä takajarrulla, sen tulos on hämmästyttänyt nämä asiantuntijatkin :D
Normisti pysäytän sopivasti molempia annostellen, etujarrupainotteisesti kuitenkin jos ajoalusta sen sallii
 
Viimeksi muokattu:
Juu niinhän se on, en mä sillä, mut tos ku oli että takajarru on kytkimen paikalla, että siinä on hyvä kun se ei ole etujarrukahva kytkimen paikalla, vois tulla kuskille ja mopolle äkkiliikkeitä...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös