Pienet sähköön liittyvät kysymykset.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika 82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei nyt liity ledivaloihin mitenkään, mutta meillä on yhdellä konesalilla mielenkiintoiset loistarit katossa. Jos et ihan suoraan katso loistariin, mutta siten että näet loistarin silmäkulmassa, niin näet ikäänkuin miten se valo virtaa aaltoina siellä putken sisällä. Toisinaan harvinaisen ärsyttävä efekti, etenkin kun huonekorkeus ei ole mikään järin iso (ehkä 2.5m), ja tuolla on aina kaikki valot päällä, jossain on aluekohtaisesti liiketunnistimilla.
 
Tässä oma ratkaisu kylmän hallin valaistuksessa oli aikanaan (15+v takaisin) laittaa 1,5m pitkät 2x58W T8 loistevalaisimet, liian vähän niissä on potkua ja kylmällä onnettomat, ajatus olisi vaihtaa noihin LED-putket ja sit lisätä alkujaankin LED-valaisimiksi tehtyjä, mutta mielellään loisteputkivalaisimen kaltaisia pitkiä tuikuttimia joissa on suhteellisen pieni pintakirkkaus ja pitkä valolähde.

Valaisimet on sijoitettu puisten kattoristikoiden yläpaarteen alapinnassa olevaan 34x100mm lautaan. Kattoristikoiden jako on 120cm ja valaisimet on sijoitettu siten että ovat aina keskellä kattoristikkoa, njaa ja löytyi kuvakin:

20110914_rocla_taydessa_mitassa_AH140269.jpg

(Älkää antako kuvassa olevan 300W kuolleeen halogeenin hämätä).
Raksainssi oli aikanaan kovin sitä mieltä että valitsin valaisimien paikan väärin et ne tarvis laittaa kattoristikoiden alapaarteeseen jotta ei tuu varjoja, noh käskin osapuilleen heittää voltin, kuvassa tuon trukin piikit on juuri mainitun laudan alla ja piikkikorkeus 5,4m, ristikon alapaarre 4,1m ni siinäkö olis pitäny vielä valaisimiakin varoa..
Ja täytyy kyllä sanoa et 1500mm pitkän valolähteen alla reilun 40mm paksu poikittaislankku ei tee havaittavaa varjoa =).
 
Valoteho heikkenee, mikä se joka paikkaan sopiva fysiikan hokema nyt onkaan, etäisyyden neliöön, joten lamput olisi hyvä laittaa alemmas, jos lisää valotehoa haluaa. Että siinä ainakin ohhohin raksainssi oli oikeassa.
 
Jarkko sanoi:
Valoteho heikkenee, mikä se joka paikkaan sopiva fysiikan hokema nyt onkaan, etäisyyden neliöön, joten lamput olisi hyvä laittaa alemmas, jos lisää valotehoa haluaa. Että siinä ainakin ohhohin raksainssi oli oikeassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noh, avaruudessa se toimii noin, nyt on kyseessä umpinainen tila jossa miltei kaikki pinnat heijastaa vähän, kohtalaisesti tai hyvin valoa, esim. valkoinen aluskate.
Tottakai valolähteen lähellä on suurempi valaistusvoimakkuus (enempi Lukseja), mutta kun valaisimet on tuolla ylempänä ne tuottaa tasaisemman valon, eivätkä niin kovasti ole häikimässä.
Oon itseasiassa hiukan miettinyt että tuota valkoista aluskatetta voisi jonkinverran käyttää epäsuoraan valaistukseen, sijoittaisi ihan pistemäiset valonheittimet osoittamaan kattoon, niillä saisi erinomaisen tasaista valoa.

Itselleni on toki tärkeää että valoa on tarpeeksi, mutta etenkin sen tasaisuus on todella kriittinen, ihan tyypillistä on että kesäkirkkaillakin jotain hallissa tehdessä pitää laittaa ovet kiinni jottei aurinko häiritte.
 
Korjaampa sen verran että valkoiset E40 polttimot ei pääse likikään 30000 lumen 250w, ilmeisesti ne ainoastaan ne kusen keltaiset pääsee.
Paljonko saa lumeneita / w noissa loisteputken mallisissa laitteissa?
Hyötysuhteestahan se säästö saadaan, jos ei tingitä valon määrästä.
 
cardaani sanoi:
Tuollaistahan se valo oikeasti on. Ihmisen silmä vaan ei erota pätkimistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä on muuten jännä aihe. Väittävät ihmissilmän kykenevän tuottamaan luokkaa 60 kuvaa sekunnissa. Tässä ilmeisesti isojakin eroja.
Itellä menee niin, että reaktio esmees auton eteen juoksevaan hirveen on hiton nopea ja toiminta tulee selkäytimestä.
Vaan jos katson vaikkapa jotain prosessimaisessa tuotannossa olevaa konetta josta virtaa "kappaleita" läpi ja yritän kytätä missä kohtaa tulee joku virhe mikä minun pitäisi osata korjata niin silmät-aivot yhdistelmä kykenee ehkä 2 kuvaa per sekunti vauhtiin. Sama ilmiö kaikessa jonkinlaista nopeaa mutta ajatteluun perustuvaa reagointia vaativassa tilanteessa. Ajattelu ottaa hetken mutta lopputulema vastaavasti on kertaluokkia valmiimpi ratkaisu kuin pikareagoijilla.
Kamerakännyköiden tulo pelasti ihan hvetisti kun pystyi videon vaikkapa jonkin koneen ongelmakohdasta kuvaamaan ja sit hiiidaaaaasteeettuuuna kattomaan mikä mättää.
 
oh1hih sanoi:
Oon itseasiassa hiukan miettinyt että tuota valkoista aluskatetta voisi jonkinverran käyttää epäsuoraan valaistukseen, sijoittaisi ihan pistemäiset valonheittimet osoittamaan kattoon, niillä saisi erinomaisen tasaista valoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kokeile jollain led valonheittimellä, nehän ei montaa euroo maksa, palkin päälle kattoonpäin sojotamaan. Ledeissä vaan mulla on ainakin hankaluuksia löytää oikeeta värisävyä....
 
Ylöspäinsuunnattujen valonheittimien teho tuppaa heikkenemään nopeammin kuin alas suunnattujen.
(Pöly laskeutuu linssille)
Toki jos laittaisi pesurin ja pyyhkijän :D:rolleyes:
 
Tuolla jos nuo tuikut asettaisi hallin keskilinjalle niin putsailu on helppoa, tuolla katossakun voi helposti kulkea hallin päästä päähän, siinö on keskellä ikäänkuin kulkusilta pituussuuntaan.
 
AJS sanoi:
Korjaampa sen verran että valkoiset E40 polttimot ei pääse likikään 30000 lumen 250w, ilmeisesti ne ainoastaan ne kusen keltaiset pääsee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä johtuu siitä, että lumenin määritelmässä otetaan huomioon ihmisen silmän herkkyys eri aallonpituuksille päivänvalossa. Päivänvalossa silmä on herkempi lämpimämmille värilämpötiloille, joten lämpimämpää valoa tuottava valaisin tuottaa enemmän lumeneita. Pienpainenatriumlampun hyötysuhde on juuri siksi niin hyvä, että se tuottaa lähes monokromaattista valoa melkein täsmälleen sillä aallonpituudella, mille silmä on herkin. Valaistuksellista arvoa sillä ei juuri ole, kun mm. värintoistoindeksi on 0.

Pimeällä kylmemmän valkoinen valo toimii paremmin ilmeisesti siksi että evoluutio on mukauttanut silmän herkäksi kuunvalolle. Lamppujen hyötysuhteessa se ei näy, koska lumenit määritellään silmän päiväherkkyyden mukaan.
Värilämpötilan vaikutuksen todistaa esimerkiksi LED-katuvalot, joiden valossa näkee selvästi paremmin kuin vanhojen kellertävien (jotka on enimmäkseen suurpainenatriumlamppuja).
 
Onko tietoa, kun joissain autoissa on valoilla sysäysrele, esim. ainakin joissain volkkarissa vissiin. Niin onko kärjet juontavat? Siis että tilan vaihtuessa kärjet kytkeytyy ennen kuin toiset avautuu.
 
Wickström sanoi:
Onko tietoa, kun joissain autoissa on valoilla sysäysrele, esim. ainakin joissain volkkarissa vissiin. Niin onko kärjet juontavat? Siis että tilan vaihtuessa kärjet kytkeytyy ennen kuin toiset avautuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos viittaat pitkien vaihtamiseen aina viikseä vetämällä, niin se mekaniikka on viiksessä. Vaihto tapahtuu aina siten, että pitkät ja lyhyet palavat yhtäaikaa vaihtohetkellä. Siinä toimii siis myös pitkien vilkautus ihan normaalisti, kunhan et vedä viikseä loppuun asti.
 
Tekisin akunvaihdon pieneen aurinkosähköjärjestelmään. Juontava siksi että joku akku olisi kiinni paneelissa koko ajan ja rele ei saisi kuluttaa virtaa muulloin kuin kytkentähetkellä. Lisäksi erilliset akut sen vuoksi, että yksi on kiinni järjestelmässä koko ajan ja toista ladataan muualla silloin kun paneelilta ei tule puhtia tarpeeksi.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös