Pellettilämmitys

....mutta tämä em. on vain johdatusta itse ongelmaan: Kustannukset vaikuttavat käytännössä hyväksyttyyn riskitasoon, mutta hyväksyttävien turvaominaisuuksien kustastannusten määrittely on todella vaikea rasti. Vähänkään monimutkaisemmassa järjestelmässä syntyy suuri lukumäärä erilaisia mahdollisia turvalaitteita ja kombinaaatioiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti.

Jo tässä pelletti-/hakepolttimen tapauksessa on turvajärjestelmien osuus tuotekehityskustannuksista luokkaa 70-80% ja laitteen valmistuskustannuksista ehkä n. 30-40%. Nykyisessä muodossa valmistuskustannukset ovat aivan liian isot omakotitalon pellettipolttimelle, ja hakepolttimellekkin alkaa tulla kustannusraja vastaan.

Sarjavalmistus vaatisi uudelleensuunnittelun, enkä ole vielä miettinyt kuinka alas valmistuskustannus olisi saatavissa. Pellettipoltinmarkkina on suomessa liian pieni että valmistus olisi kannattavaa. Hakepolttimelle tulee ongelmaksi pienpalahakkeen logistiikkaketjun puuttuminen (25m3 peräpurettavaa hakesiiloa harva haluaa taloonsa). Siedettävä 8m3 siilo voisi mahtuakin normitaloon, mutta se edellyttäisi toimivaa pienpalahakkeen toimitusta 3 kertaa vuodessa.

Yleisesti ottaen riskien ehkäisy ei ole välttämättä suhteessa kustannuksiin, mikä entisestään vaikeuttaa asiaa. On selvä, että pienikin riski kannattaa poistaa, jos se on halpaa eikä hankaloita käyttöä. Myös riskinotolla saavutettava taloudellinen hyöty vaikuttaa kokonaisarvioon, ja esim. tilastolliselle häkäkuolemalle on olemassa hintalappu, jolla se hyväksytään. Se mainitseminen riskianalyysissä taas ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, joten aika vaikea ongelma...
 
Lopputulemana pitäisin tuota SFS-EN ISO 12100 -standardia pahasti epäonnistuneena. Sillä ei ole juuri käyttöarvoa käytännössä.

Tyypillinen tarve riskianalyysille syntyy esim. kun yritys laajentaa toimistaansa ja ostaa uudentyyppisen koneen, jota ei ole käytetty aiemmin.

Jos yrityksen johto on hyvä, se tekee työsuojelun kanssa kartoituksen mahdollisista työturvallisuusriskeistä hankintavaiheessa. Prosessin pitäisi tuottaa nopeasti hyödyllistä tietoa jo ennen hankintapäätöstä, kun eri valmistajien laitteistoja vertaillaan. SFS-EN ISO 12100 on tässä hommassa täysin hyödytön, ja tuottaa vain uskottavuusongelmia, jos sitä yritetään käyttää.

Riskien arviointiprosessin pitäisi ehkä mennä näin: (oletuksena siis, että yrityksessä on jo olemassa aiemmin hyvin tehty työpaikan riskiarvio)

Osa 1: Kokonaisarviointi

Vaihe 1: Suuruusluokan, kokonaisriskin ja hyväksyttävän jäännösriskin arviointi
Vaihe 2: Jäännösriskin epäsymmetria-arviointi
Vaihe 3: Turvatoimien hyväksyttävä kustannusarvio
Vaihe 4 : Mahdollinen välipäätös: joko todetaan, että hankinta voidaan tehdä tai tarvitaan tarkempi riskianalyysi ennen hankintaa

Olettaen, että yrityksessä on ammattitaitoinen johto ja työsuojeluorganisaatio, Osa 1: pitäisi olla tehty muutamassa työtunnissa ja nopeimmillaan puolessa tunnissa

Osa 2: Riskianalyysi

Vaihe 1: Riskien kartoitus ja luokittelu (tässä vaiheessa alkaa olla SFS-EN ISO 12100 -standardista jo hyötyä)
Vaihe 2: Riskien ehkäisyyn soveltuvien menetelmien kartoitus ja kustannusvaikutusten arviointi
Vaihe 3: Toteutettujen turvalaitteiden/-toimien käytettävyysarvio
Vaihe 4: Kokonaisriskin koostaminen ja hyväksyttävän jäännösriskin kustannusvaikutuksen arviointi
Vaihe 5: Osa 1: Kokonaisarvioinnin tekeminen uudestaan riskianalyysin antamilla tiedoilla ja mahdollinen hankintapäätös tai uusi riskianalyysi

Osa 2: vie sitten sen ajan kun vie, mutta Osa 1:n antaman tiedon perusteella työmäärä voidaan mitoittaa jarkevästi tarpeen mukaan


Alustavan arvion mukaan em. prosessi sopii suoraan myös lakisääteisen työpaikan riskikartoituksen tekemiseen sillä erolla, että mukaan otetaan työpaikan kaikki riskit ja työhön varataan joku määrä työtunteja. Budjetoidut työtunnit riskianalyysin tekemiseksi pitää olla suhteessa yrityksen kokoon ja toimialaan. Aika selvä on, että kahden hengen yrityksen riskianalyysi vaatii erilaisen tuntimäärän, jos kyseessä on asbestipurkufirma tai kirjanpitofirma.

Käytännössä pitäss olla, että suurimpaan osaan hankinnoista ei tehdä em. prosessin mukaista juttua, koska tavallisten kulutustavaroiden hankinnoissa voidaan olettaa, ettei merkittävää riskiä ole. Työsuojelun yleisenä tehtävänä on valvoa, että tulkintaraja on oikeassa paikassa ja tarpeen tullen vaatia esim. hankittaville kuulosuojaimille prossessi, jos joku työtehtävä on sellainen ettei normaaleja kuulosuojaimia voi käytännössä käyttää.

Syntyvät paperityöt on tässä olennaisia: Osa 1: tuottaa dokumentin, jossa työsuojelu on hyväksynyt hankinnan ja Osa 2: tuottaa lisäksi tarkemman riskianalyysidokumentaation
 
Viimeksi muokattu:
Noniin. nyt kun on keksitty uusi riskiarviomenetelmä, niin voidaan kokeilla sitä tähän pellettipolttimeen. :)

Tehdään ensin tuo Osa 1: "Vaihe 1: Suuruusluokan, kokonaisriskin ja hyväksyttävän jäännösriskin arviointi"

Kun kyseessä on pelletti- hakepoltin, niin mietitään "yleisesti tiedossa" olevia riskejä, eli tulipalo- ja häkäriski:

Tulipalot Suomessa:


Häkäkuolemat maailmalla:


....ja Suomessa:


Tässä yleistarkastelussa on olennaista, että esim. tulipaloissa puolet syntyy ihmisen typerästä toiminnasta ja häkäkuolemissa suurin osa johtuu enemmän tai vähemmän inhimillisstä virheestä tai tiedon puutteesta.. Kun kysymyksessä on oma talo, ei pellettipolttimen turvallisuuteen kannata kiinnittää määräänsä enempää huomiota. Tässä pelletti-hakepoltinvehkeessä on jo niin massiiviset varojärjestemät, ettei niiden parantamiseen enää hyödytä suunnata resursseja, vaan olisi huomattavasti järkevämpää laittaa sähkölieteen turvallisuusajastin:


...hyvin opettavainen esimerkki oikein tehdystä riskianalyysistä.

Kun pikaisesti selailin tuon liesiturvavekottimen käyttöohjetta, ymmärrän hyvin miksi sen käyttö ei ole yleistynyt. Noita on asennettu lähinnä muistisairaille vanhuksille, joilla riski lieden päälle jäämisestä on todellinen. Käytännön elämässä on melkoinen riesa näpytellä tuota. En kyllä halua itsekään asentaa ainakaan tuota mallia, oli kuinka järkevää tahansa. Tämä on siis se "yleisesti hyväksytty" riskitaso...

Tuo olisi parempi, hintaa ei kerrota (=maksaa ainakin miljoonan):

 
Viimeksi muokattu:
Tuo "jäännösriskin epäsymmetria-arviointi" onkin hankala rasti. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta on itse asiassa kirjattu jopa lakikirjaan. Esim. säteilylaissa on määritelty erilaisia raja-arvoja riippuen siitä, onko henkilö töissä vai vapaa-ajalla (=työntekijöitä ja väestöä koskevat erilaiset altistusrajat). Myös esim. työsuojelulaki on rajattu siten, ettei se koske sotaharjoituksia. Perusteena se, ettei esim. kranaatinheittimelle oikein saa käyttölupaa siviilitarkoituksiin. Räjähteitä koskevat varomääräykset korvaavat (periaatteessa) työsuojelulain sotaharjoituksissa, käytäntö on sitten eri juttu...
 
Aika vähän liesiturvavekottimia asennetaan. Toimintaperiaatteita on useita, näitä jotka tarkkailevat lämpöä ja aikaa, kököimmissä patterikäyttöinen anturi. Sitten on niitä jotka rajaa tehoa ajan mukaan.

Turvaliedet itsessään lienee useammin asennettavia. Toki muutenkin liesien turvatoiminnot yleistyy. Perinteiset levyt alkaa olla harvinaisempia ja kohta keraamisetkin. Useimmiten vaaditaan induktioliesi ja vaikka ei vaadita niin induktiomalli saattaa tuoda riittävän turvatason.

Usein se seuraava steppi liesiturvallisuudessa on palveluasunnossa lieden sulakkeiden laitto pois päältä tai syötön irrottaminen
 
Aika keraamisetkin. Useimmiten vaaditaan induktioliesi ja vaikka ei vaadita niin induktiomalli saattaa tuoda riittävän turvatason.
Siinä on turvallisuus kaukana kun on induktioliesi hipaisunäppäimillä. Esim kattilasta roiskahtava vesipisara saa viereisen levyn päälle jolla sitten vaikka tyhjä paistinpannu, tai sitten kissa tassuttelee...
 
Joo en tunne kaikkia induktioliesiä mutta jos aatellaan vaikka nuo tänä vuonna asentamani niin niissä ollut kyllä lukko-näppäin mitä hivutetaan ensin ja sitten vasta pääsee levy tehonsäätöön joka tietty edellyttää että on sopiva kattila oikeassa kohtaa liettä. Varmasti moni kissa on fiksumpi kuin minä kun en itselle outoa liettä ainakaan ihan heti päälle saa hivutettua
 
Joo en tunne kaikkia induktioliesiä mutta jos aatellaan vaikka nuo tänä vuonna asentamani niin niissä ollut kyllä lukko-näppäin mitä hivutetaan ensin ja sitten vasta pääsee levy tehonsäätöön joka tietty edellyttää että on sopiva kattila oikeassa kohtaa liettä. Varmasti moni kissa on fiksumpi kuin minä kun en itselle outoa liettä ainakaan ihan heti päälle saa hivutettua
Ja voi vi deonauhuri jotta osaa olla annelista moiset.
Ja joo, kuulun dinosauruskategoriaan hellojen osalta(kin), en piittaa yhtään nuista nykyajan kotkotuksista. Lasikansi just ja just menettelee jos on kuitenki normaalit nupit kytkimenä. Tai mikä keraaminen se sitten on hienolta nimeltään.
 
Ja voi vi deonauhuri jotta osaa olla annelista moiset.
Ja joo, kuulun dinosauruskategoriaan hellojen osalta(kin), en piittaa yhtään nuista nykyajan kotkotuksista. Lasikansi just ja just menettelee jos on kuitenki normaalit nupit kytkimenä. Tai mikä keraaminen se sitten on hienolta nimeltään.
Induktioliesihän on muuten ihan mahtava, paluuta tavalliseen ei ole kun vähänkin on käyttänyt, mökillekin piti muuten ihan ok entinen vaihtaa kun kotona tottui.
Mutta miksi ihmeessä niihin pitää suurimpaan osaan noi hipaisunäppäimistöt laittaa.
 
Induktioliesihän on muuten ihan mahtava, paluuta tavalliseen ei ole kun vähänkin on käyttänyt, mökillekin piti muuten ihan ok entinen vaihtaa kun kotona tottui.
Mutta miksi ihmeessä niihin pitää suurimpaan osaan noi hipaisunäppäimistöt laittaa.
Halvempia kuin mekaaniset. Sen takiahan kakkialle muualekin laitetaan lääppimisnäytöt, vaikka oikeasti harvoin niistä saadaan tuotteelle lisäarvoa, useimmiten päinvastoin.
 
Siinä on turvallisuus kaukana kun on induktioliesi hipaisunäppäimillä. Esim kattilasta roiskahtava vesipisara saa viereisen levyn päälle jolla sitten vaikka tyhjä paistinpannu, tai sitten kissa tassuttelee...
Meillä on lukitus käytössä, ihan just yhen Hilmakisun takia...
On erittäin epätodennäköistä että se sais levyn kuumenemaan itekseen.
 
Meille kun vuosituhannen vaihteessa tupa rakennettiin niin silloin oli ehdoton juttu että lasikantinen hipaisunäppäimillä. Ei tarvittu mitään mekaanisten hanikoiden lapsilukkoja kun olivat hiplailut päällä. Sitten kun tenavat kasvoivat että näkivät hellan kannelle niin oli jo sen verran älliä ettei niihin satuta.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös