Onko tietoa, mitä pullinki Majorien voimansiirto kestää tehoja? Tuohon pikkukuvan Super Majoriin on vaihdelaatikko vaihdettu kerran olisiko 116 hv:n kutonen syynä?
 


Tuli eräs juttu mieleen, lisätehon suhteen.....


Joten .....

Pitänee kokeilla joteskin josain vaiheessa...

Toivottavasti ei lähde sitten kiertoradalle koko pata.....

Vaan kyseessä ei ole kuitenkaan dityppioksidi ( N[SUB]2[/SUB]O ) vaan ahdetun ja viritetyn diiselpadan vastaava aines..... Eli C[SUB]3[/SUB]H[SUB]8 [/SUB] Eli siis kansankielellä : http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaani

Sellaista 75-100% tehonlisää systeemillä on autoissa penkitetty takapyrätehon lisäyksenä.... ( Esmes Ford -03 7,3L PowerStroke D 193 -> 393Hp .... )

Kun verrataan liemeen, C[SUB]15[/SUB]H[SUB]32[/SUB], C[SUB]16[/SUB]H[SUB]34[/SUB], C[SUB]17[/SUB]H[SUB]36[/SUB], C[SUB]18[/SUB]H[SUB]36[/SUB] ja C[SUB]19[/SUB]H[SUB]40 , [/SUB]eli löpöön tai naftaan ​http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttoöljyniin näiden energiasisältö on liki sama..... Ja kun nää yhdistetään, toinen pruutattuna suuttimista, toinen imuilman joukossa, vaikka seoksella 20% ilmaan nähden, niiiiiiiiin.....
 
...no mutta jusape.....HIEMAN enemmän retroa siihen peliin...eli laita HÄKÄPÖNTTÖ.....

Vois olla pullinkikansalla simmut ymmyrkäisenä.....
 
Mielenkiintoinen kokeilu.
Ahtopaineen nostollako lisähappea, jos propaani vie20% ilman tilavuudesta?
Jäähdyttävä vaikutus ainakin propaanilla luulisi olevan hyvä.
Syttyykö propaani puristuksesta?
 
Propaani ei syty puristuksesta, vaatii kipinän tai liekin eli palaa vasta kun pöö syttyy. Viritetyissä tahtoo jäädä n.15-25% polttoaineesta palamatta tehokkaasti, ja prope auttaa polttamaan huonosti palavan aineen n.99% sesti, eli tähän ei paljoa lisähappea tarvita.... Dynaaminen rasitus pienenee moottorissa, palaa tasaisemmin ja palopaine on pidempiaikainen, polttoainetalous paranee Ja lisäksi paremmin palava pöö lisää pakokaasuin määrää, joka taasen nostaa ahtoja.....

Kuukkelihaulla " propane injection " löytyy tietoa enemmän. Valmiita sarjoja on jenkkiläs ollut myynnissä n. 15v ajan, eli idea ei ole mikään uusi, vaan 15v sitten jenkki-offilehdistä luettu.....

Esim : http://www.dieselperformanceproducts.com/
 
Paljon tuosta probaanista on kyllä juttua, vaan kun ei uskonto ollut mulla vahvin aine koulussa, niin vastaanhan se tuo pää pistää.

Se tuommonen suoraruiskuteinen dieseli alkaa savuttaa kun ilmaylimäärä menee alle 1,8.. sitten kun katsoo sitä savun määrää virivehkeissä, niin ei siellä ylimääräistä ilmaa ole. Tuntuisi vain, että probaanin vaikutus on sama kuin lisää syöttöä, kun ei sitä happea saa pieraisemallakaan sinne yhtään lisää. Teho siis nousee niin paljon kuin happea on mistä polttaa. Vakiokoneen tehot on helppo tuplata, tekee pumpun uusiksi tai sitten syöttää polttoainetta imusarjaan. Varmaan siksikin nuo sarjat on suosittuja, koska maksavat vain murto-osan uuteen syöttöpumppuun verrattuna


Oon muuten nestekaasulla käynnistellyt koneita pakkasesta. Hyvin huomaa hapen vaikutuksen. Jos tarjoaa liikaa liekkiä imusarjaan niin sammuu hapenpuutteeseen.
 
Huonosti palava pöö tekee savua, ja tekee koko mukin palamistapahtumaa huonommaksi ilmapuutteen vuoksi. Prope auttanee palamistahtumassa ja sitämyötä teholisää jo suoraan....

Pitäiskös tehdä pikaviri huomenna, pottu liinoilla johkin kiin , vähäsen letkua ja pallovena väliin..... Ja testiä .....
 
Ei moottorissa koskaan ole polttoaineesta pulaa vaan hapesta tai jostain muusta "hapettimasta". Jarrussa joka pitää kierrosluvun vakiona tätä olis helppo tutkia. Lisätään vaan aina syöttöä tarpeeksi suurella pumpulla ja mitataan koska vääntömomentti alkaa laskemaan. Kyllä se vastaan tulee. Ei tarvi ahtaa eikä mitään. Tällöin imuilman määrä pysyy vakiona syötöstä riippumatta. Pottoainetta ei mielestäni kannata sekoittaa imuilmaan koska se pienentää hapen määrää. Ei ole myöskään kysymys polttoaineen enrgiasisällöstä sinänsä vaan siitä saatavasta energiasta suhteessa ilman määrään. Ottomoottorikin antaa suuremman tehon metanolilla kuin bensalla vaikka metanoli on huonompi polttoaine kuin bensa.
Ilokaasu N2 O sisältää happea 57 % painostaan kun ilma vain 21 %. Lisäksi se hajoaa helposti.
Toinen hapettaja voisi olla vetyperoksidi H2 O2. Siinä saa happea 44% painosta. Se hajoaa heposti vedeksi ja hapeksi ja happi on vielä atomitilassa jollon se on hyvin aktiivinen. Sitä on käytetty rakettimoottorien hapettajana nestemäisen polttoaineen kanssa. Ei suositella mäntäkoneisiin.
 
Aatelin vaihtaa tuon vanhan 2,5" pakotorven 3" kokoon......

WP_0086081.jpg


WP_008610.jpg


Maalattuna...

WP_008611.jpg
 
Sammin mäkikisoista oli oikein aukeaman juttu Vanhat Koneet lehdessä (07/14), nuhvikin oli päässyt kuviin..

20141023_143503.webp
 
Onkos "hessu"lla mitään hajua dynon vaiheista, missä menee ??? Olis kova halu saada nyt penkattua Nuffi, ennenkuin muutostyöt taas alkaa jatkokehitykseen......
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös