Myytävät vesikulkuvälineet, veneet ym, mitä netistä löytyykin

[LPR]

Tämä on kyllä sääli, kun tuo entisöitiin melkoisen huippukuntoon ja ensimmäisenä tai toisena talvena jätettiin lumet luomatta katolta ja tuo kaatui satamassa ja upposi. Omistajalta meni mienenkiinto ja jätti laivan oman onnensa nojaan. Kuitenkin juuri hetkeä aiemmin oli uoptettu kuusinumeroinen summa rahaa laivaan. Tuossa linkin Höyrypursiseuran kuvassa laiva on varmaankin uppoamista edeltävän kesänä kuvattu.

Ei tuo vieläkään mikään mahdoton ole. Paljon huonommistakin on tehty laivoja, vaikkapa vastaava valkokylkihöyry Lokki, mikä liikkuu pääkaupunkiseudulla myös tilausristeilyjä tehden. Liperi oli myös huonossa kunnossa ja paljon sille on tehtykin, mutta vielä on paljon tekemättä. Pääsi huonoon kuntoon, kun toimi vuosikymmenet Savonlinnan torin vessana täysin huoltamatta. Siihen joutui uusimaan käytännössä koko vedenalaisen pohjan ja kaikki kansirakenteet. Leppävirrassa on käsittäkseni kallein ja työläin, eli pohja kunnossa.

Juttelin kaverin kanssa, niin kuulemma olisi pohjassakin korjattavaa. Ei ole edellisissä remonteissa pellitetty kokonaan. Jostain vuotaa muutakin kuin sadevettä sisään. Kyllä tuohon helposti pari-kolmesataa tonnia saa uppoamaan, mutta uskon, että joku sen on valmis maksamaan. Jostain vaan tuntuu löytyvän ihmisiä, kenellä on lompakko kunnossa. Noita kun ei montaa ole eikä uusia tule. Isoja Saimaan valkokylkiä ei taida olla liikennöintikunnossa kuin neljä ja ainakin yksi niistä ei kelpaa ammattiliikenteeseen ilman mittavaa remonttia.

Eikäku on niitä viisi, yksi liikennöi meren puolella.

 

[Josva]

Nyt 11500€ epäilen että 30000€ nousee?

 

[Woima]

Juttelin kaverin kanssa, niin kuulemma olisi pohjassakin korjattavaa. Ei ole edellisissä remonteissa pellitetty kokonaan. Jostain vuotaa muutakin kuin sadevettä sisään. Kyllä tuohon helposti pari-kolmesataa tonnia saa uppoamaan, mutta uskon, että joku sen on valmis maksamaan. Jostain vaan tuntuu löytyvän ihmisiä, kenellä on lompakko kunnossa. Noita kun ei montaa ole eikä uusia tule. Isoja Saimaan valkokylkiä ei taida olla liikennöintikunnossa kuin neljä ja ainakin yksi niistä ei kelpaa ammattiliikenteeseen ilman mittavaa remonttia.

Eikäku on niitä viisi, yksi liikennöi meren puolella.

2008 oli ylhäällä Kanavansuun telakalla, jolloin ahteriin uusittiin muutama neliö pohjapeltejä. Olivat syöpyneet vuotaneen septisäiliön takia melko huonoon kuntoon.
Silloin ainankaan ei isompaa pohjaremonttia muualle tehty. Toki hiekkapuhallus ja maalaus.

 

[TMS]

Ei myynnissä, mutta telakoituna samassa paikassa.

 

[LPR]

Tuo taustalla näkyvä Armas on hyvä esimerkki huononkin laivan pelastamisesta. Joku vuosi sitten oli huutokaupassa liki romukunnossa. Aktiiviharrastajat keräsi äkkiä porukan kasaan ja ostivat ja aika pitkälle on jo kunnostettu.

Tuo Wenno on mulle melko läheinen. Jo ihan lapsena olen tuolla laivalla ollut. Äitmuorin kummisetä, Nestor-vainaa, oli vuosikaudet tuon päällikkönä.

 

[TMS]

Joo olen katsellut Armaksen remppaa. Hyvältä näyttää. Jokohan ensi vuonna kelluu Saimaassa.

Kolme vuotta sitten:

 

[beadaaro]

Tuo aina näyttää näin maallikon silmään hurjalta, että kuinka nuo alukset kuivilla seisoessaan ovat tuettu.
Esim. tuo Armas näyttäisi siltä, että kaatuisi tosi herkästi.
Vaan eipä noita ole tainnut koskaan pyllähdellä?

 

[LPR]

Tuo aina näyttää näin maallikon silmään hurjalta, että kuinka nuo alukset kuivilla seisoessaan ovat tuettu.
Esim. tuo Armas näyttäisi siltä, että kaatuisi tosi herkästi.
Vaan eipä noita ole tainnut koskaan pyllähdellä?

Nuo hinaajat on melko vakaita, kun painopiste on alhaalla. Ei niitä montakaan ole kaatunut ja kaatumiset on pääosin johtuneet satamahinauksessa hinausvaijerin sotkeutumisesta ja raskas laiva on massallaan kaatanut hinaajan. Puutavaran uitossa en muista kaatumisia tapahtuneen. Hinaaja louhi upposi tyhjänä ajossa Luonterilla 1923 kovassa tuulessa kenenkään näkemättä ja koko miehistö hukkui. Tämän oletetaan johtuneen kaatumisesta. Louhi oli peruskunnostettu edellistalvena ja se oli vanha poikkeuksellisen kapea laiva, 15-metrinen mutta vain 3 metriä leveä. Uudet korkeammat kansirakenteet saattoi aiheuttaa kaatumisen.

Höyrymatkustajalaivoja on kyllä kaatunut ja niissä on uhrejakin tullut huomattavasti. Tunnetuimmat onnettomuudet on Kurun uppoaminen Tampereella 1929, matkustajalaiva Louhen uppoaminen Suvasvedellä Leppävirran ja Vehmersalmen rajalla 1934 ja Turistin uppoaminen Louhivedellä Ristiinassa 1937. Yhteistä tuon ajan onnettomuuksille on väärinkäytökset aluksen kuormaamisessa ja säätilan väärä arviointi. Kansirahtia oli usein sitomatta, matkustajia liikaa ja aikataulussa ajettiin kelistä välittämättä. Nykyään noiden höyrymatkustajalaivojen matkustajamäärät on puolitettu tai usein vain kolmannes siitä mitä sata vuotta sitten. Ja yläkannen matkustajamäärää on vielä enemmänkin rajattu.

 

[topik]

Nuo hinaajat on melko vakaita, kun painopiste on alhaalla. Ei niitä montakaan ole kaatunut ja kaatumiset on pääosin johtuneet satamahinauksessa hinausvaijerin sotkeutumisesta ja raskas laiva on massallaan kaatanut hinaajan. Puutavaran uitossa en muista kaatumisia tapahtuneen. Hinaaja louhi upposi tyhjänä ajossa Luonterilla 1923 kovassa tuulessa kenenkään näkemättä ja koko miehistö hukkui. Tämän oletetaan johtuneen kaatumisesta. Louhi oli peruskunnostettu edellistalvena ja se oli vanha poikkeuksellisen kapea laiva, 15-metrinen mutta vain 3 metriä leveä. Uuden korkeammat kansirakenteet saattoi aiheuttaa kaatumisen.

Höyrymatkustajalaivoja on kyllä kaatunut ja niissä on uhrejakin tullut huomattavasti. Tunnetuimmat onnettomuudet on Kurun uppoaminen Tampereella 1929, matkustajalaiva Louhen uppoaminen Suvasvedellä Leppävirran ja Vehmersalmen rajalla 1934 ja Turistin uppoaminen Louhivedellä Ristiinassa 1937. Yhteistä tuon ajan onnettomuuksille on väärinkäytökset aluksen kuormaamisessa ja säätilan väärä arviointi. Kansirahtia oli usein sitomatta, matkustajia liikaa ja aikataulussa ajettiin kelistä välittämättä. Nykyään noiden höyrymatkustajalaivojen matkustajamäärät on puolitettu tai usein vain kolmannes siitä mitä sata vuotta sitten. Ja yläkannen matkustajamäärää on vielä enemmänkin rajattu.

Taidettiin kirjoittaa tuosta kuivilla olosta ja kaatumisesta siinä

 

[LPR]

Taidettiin kirjoittaa tuosta kuivilla olosta ja kaatumisesta siinä

Mihinkä se telakassa kaatuisi. Sehän on sidottu noihin maassa oleviin sivuvedon kiskoihin kiinni.

 

[pajs]

Taidettiin kirjoittaa tuosta kuivilla olosta ja kaatumisesta siinä

Mutta ei se mitään. Tulipahan tietopläjäys.

 

[borg]

näyttäisi siltä, että kaatuisi tosi herkästi.

Kuvakulma on sellainen, ettei siitä näe, kuinka etäällä sivusuunnassa nuo tuet ovat toisistaan.

 

[topik]

Mihinkä se telakassa kaatuisi. Sehän on sidottu noihin maassa oleviin sivuvedon kiskoihin kiinni.

Noin minäkin sen katsoin, beadaaro sitä vaan ihmetteli.

 

[beadaaro]

Mihinkä se telakassa kaatuisi. Sehän on sidottu noihin maassa oleviin sivuvedon kiskoihin kiinni.

Silti näyttää huteralta, mutta kuten totesit ei sitä ole koska ei ole kaatuillut.
Vaan näyttää hurjalta. Tuntuisi että nuo kiskot johon sidottu saattaisivat hyvinkin antaa periksi.
Näin se näkemä hämää, maallikkoa ainessiin

 

[LPR]

Taidettiin kirjoittaa tuosta kuivilla olosta ja kaatumisesta siinä

Jäi tuo kuivilla seisoessa rekisteröimättä...

Nuo tosiaan on sidottu ketjuilla ja liinoilla maahan ja lisäksi on viilarlistasta pönkkiä. En kyllä tiedä että noita olis telakassa katunut. Aika vähän kyllä olen telakoilla olmut laivojen kanssa tekemisissä.

 

[LPR]

@Woima lla on telakointihommasta varmasti enemmän konemusta ja tietoa.

 

[Josva]

Oli pallopohjainen 10m,n pitkä Fiskarssi leveys keskeltä jotain 3m,ä. Oli aivan käsittämättömän epävakaa, lisäsin lyjyharkkoj köliin 3 x100 kiloa niin silloin voi jo kulkea reunoa pitkin.

 

[LPR]

Oli pallopohjainen 10m,n pitkä Fiskarssi leveys keskeltä jotain 3m,ä. Oli aivan käsittämättömän epävakaa, lisäsin lyjyharkkoj köliin 3 x100 kiloa niin silloin voi jo kulkea reunoa pitkin.

Siellä ei tainnut olla muutamaa kuutiota vettä kattilassa painona eikä höyrykonetta. Kylllähän noihin höyrylaivoihinkin dieselöitäessä on joutunut kippaamaan kuuppa-autollisen jos toisenkin betonia painoksi, että edes pystyssä kestää. Tuollainen höyryhinaaja kallistelee ihmisen painosta jos kattila on tyhjä.

 

[Woima]

Ei noissa pitkäaikaisissa telakoinneissa ole yleensä muuta tukea kaatumisen estämiseksi kuin nuo paarrelistaan tuetut töttipuut. Aluksen koosta riippuen 3-5 per puoli.
Liinat ja ketjut noihin sivuvetokiskoihin on vähän turhat, jos laiva haluaa kaatua niin ne ei sitä estä, nostavat vaan kiskot ylös maasta.
Normaali nostokelkalla tapahtuvassa telakoinnissahan on säädettävät sivutuet nostokelkassa kuten tuossa Wennon kuvassa näkyy.

 

[Woima]

Pari kuvaa töttipuista, selventäisikö tämä vähän paremmin. Muuta tukea ei tarvita.
Kyseessä oma ex. paatti.