Moottorisahat

[LPR]

Tuossa yksilössä on vielä toimivat kahvanlämmittimet ja on kohtuullisen siistissä kunnossa. Pytyssä oli pieni naarmu sivulla, huuhtelusta ylöspäin mutta ei tunnu vielä puristuksiin vaikuttavan eikä ole kriittisessä kohtaa.

Mulla samoin, lämppärit löytyy ja naarmu.

Ei kellään ehjää sammutuskytkintä ole jouten? Jos joku kirjekuoreen sujauttais, niin jokusen euron tilille laittaisin. Lakkasi sammumasta, nyt ryypytän sammuksiin. Monta vuotta oli sillein, että jos hiveli sammutusasentoon, ei sammunut, mutta kun rajummin tökkäsi, niin sammui.

 

[paska]

Mulla samoin, lämppärit löytyy ja naarmu.

Ei kellään ehjää sammutuskytkintä ole jouten? Jos joku kirjekuoreen sujauttais, niin jokusen euron tilille laittaisin. Lakkasi sammumasta, nyt ryypytän sammuksiin. Monta vuotta oli sillein, että jos hiveli sammutusasentoon, ei sammunut, mutta kun rajummin tökkäsi, niin sammui.

Näissä tais olla vähän erilainen kuin 242 ja muissa uudemmissa malleissa. Passanneeko sama edes.

 

[LPR]

Sellainen sivulle työnnettävä liukukytkin. Arviolta heitän kooksi 12x25 mm. Ja olikohan se nuppi oranssi.

 

[LPR]

Tuossa netistä lainattu kuva ja vähän rajattu.

 

[paska]

Tuossa netistä lainattu kuva ja vähän rajattu.

Näytä liitetiedosto 166995

Tuo on aika lähelle sitä miltä 242 kytkin näyttää ulospäin, tuo liipasin on vaan toisin päin eli tuo lyhempi osa ulospäin. Eri näköinen (uudempi) kun mulla

 

[LPR]

Tuo on aika lähelle sitä miltä 242 kytkin näyttää ulospäin, tuo liipasin on vaan toisin päin eli tuo lyhempi osa ulospäin. Eri näköinen (uudempi) kun mulla

Pitää ottaa nyt siitä laihalla luikuttavasta lainaan ja etsiä siihen, kun sen laittelee kuntoon.

 

[Nuhvi63]

Ei kannata.

 

[paska]

Pitäskö tilata jotain tuollaisia tarroja jostain? Tekoällin piirtämä, ei pysyny neliön muotoisena mutta muuten tyyli säily melko hyvin.

 

[paska]

Tollasia tulin tilanneeksi, noista vanhoista husseistakun on mallinumerotarrat melkein aina varisseet pois niin siihen on sama liimata ainakin jotain tilalle.

 

[whiic]

Itse en tilannut tarroja vaan printtasin tarra-arkille tavallisella laserprintterilla... ja sen jälkeen pistin päälle läpinäkyvän, printtaamattoman kalvon, jotta kuvio ei liukene esim. bensiiniroiskeista, koska se laserprintterin jälki ei kestä liuottimia vaikka kestääkin vettä (toisin kuin musteruiskuprintteri).

 

[paska]

Itse en tilannut tarroja vaan printtasin tarra-arkille tavallisella laserprintterilla... ja sen jälkeen pistin päälle läpinäkyvän, printtaamattoman kalvon, jotta kuvio ei liukene esim. bensiiniroiskeista, koska se laserprintterin jälki ei kestä liuottimia vaikka kestääkin vettä (toisin kuin musteruiskuprintteri).

Näytä liitetiedosto 167086

Powered by Perkele? Komiaa hommaa

 

[paska]

024S ajoituksia vertailin 242XP:hen, stihlissä on huomattavasti korkeamman kierrosluvun mukaan pako- ja imuajoitukset mutta kierrosluku on silti matalampi. Pakoaukko on paljon ylempänä ja blowdown on melkein tuplasti pitempi. Imuajoituskin on yhtä lailla pitempi kuin pakoajoitus. Stihlissäkin on kuitenkin melkein saman näköiset, suljetut huuhtelukanavat eli se ei selitä noita eroja.

Ilmeisesti 242 suht lyhyellä imulla saa puristettua kovemman paineen alakertaan, sitten sen turvin pakokaasut puhalletaan väkisin ulos sylinteristä tuoreen seoksen voimin vaikka pakoaukko on alhaalla. Selvästi toimiva strategia. Stihliä vois kokeilla muokata vähän siihen suuntaan päin jos löytyy pitempihelmainen mäntä. 028:ssa saattaa semmonen olla. Stihlissä pitäisi olla muuten paljon enemmän potentiaalia kun samanpainoiseen sahaan saa 8-11 kuutiota enemmän tilavuutta

 

[paska]

Toisaalta stihliin on jotku saaneet +20% lisää tehoa pelkästään poraamalla pakoputkea mutta se taitaa silti hävitä husqvarnalle

 

[whiic]

024S ajoituksia vertailin 242XP:hen, stihlissä on huomattavasti korkeamman kierrosluvun mukaan pako- ja imuajoitukset mutta kierrosluku on silti matalampi. Pakoaukko on paljon ylempänä ja blowdown on melkein tuplasti pitempi. Imuajoituskin on yhtä lailla pitempi kuin pakoajoitus. Stihlissäkin on kuitenkin melkein saman näköiset, suljetut huuhtelukanavat eli se ei selitä noita eroja.

Ilmeisesti 242 suht lyhyellä imulla saa puristettua kovemman paineen alakertaan, sitten sen turvin pakokaasut puhalletaan väkisin ulos sylinteristä tuoreen seoksen voimin vaikka pakoaukko on alhaalla. Selvästi toimiva strategia. Stihliä vois kokeilla muokata vähän siihen suuntaan päin jos löytyy pitempihelmainen mäntä. 028:ssa saattaa semmonen olla. Stihlissä pitäisi olla muuten paljon enemmän potentiaalia kun samanpainoiseen sahaan saa 8-11 kuutiota enemmän tilavuutta

Juu, sen verran magiikkaa on 2-tahtisten ajoittaminen, että itse en ottanut stressiä asentaa edes ajoituskiekkoa, kun porttasin kiinalaisia. Otin vaan aluspahvin pois ja viilasin mäntää siirtoporttien kohdalta hieman, jottei huuhteluaika mene stockiä lyhyemmäksi (siirtoportteja kun on hankala nostaa), ja pakoporttia nostaa karvan yli millin, niin kompensoi sitä aluspahvin hukkaamisella menetettyä kaksinkertaisesti, ja sitten pikkusen leveämmäksi samalla, hakien hyvää kompromissia ovaalin ja suorakaiteen väliltä, ettei rengas nappaa porttiin, mutta jotta ei myöskään tule ihan munatonta viriviriä.

Änärin avartaminen auttaa merkistä riippumatta lähes poikkeuksetta. Jotakin stack-muffleria lukuunottamatta, joka nyt on jo suora putki ihan tehtaalta. Mutta on niissä häjyt äänetkin. Logiikka, että pitää olla jonkin verran vastapainetta, että saa parhaat tehot, pätee vain paisuntaputken mitoituksessa. Äänenvaimentimessa vastapaine ei ole hyödyksi, ellei vastapaineaalto ajoitu oikein ja äänenvaimennin on aivan liian pieni antamaan ahtavan paineaallon juuri ennen pakoportin sulkeutumista.

Nyrkkisääntönä pönttöänärille lienee, että pakoaukko änäristä pitäisi olla noin 70% sylinterissä olevasta pakoportista. En tiedä mihin perustoo. Kai voi enemmästäkin saada lisää tehoa, mutta täysin marginaalisesti. Sylinterin pakoporttihan on auki vain lyhyen hetken, kun taas änärin pakoaukko on auki aina, eli kyllä se paine ehtii purkautua änäristä ennen seuraavaa pakosykliä vaikka pakoaukko onkin pienempi kuin portti.

Luulen, että yhdessä kiinansahassa pistin 70% "säännön" ihan unohtaen, kun porasin alkuperäisen reiän lisäksi vissiin kaksi lisää ylös and kolme lisää alas. Varmaan lähellä tai jopa yli 100% pakoreikien pinta-alaa pakoporttiin nähden. En tiedä haittaako, hyödyttääkö. Melua vaan aivan saakelisti ja kiertää. Toisesta kiinansahasta otin vain villat sisältä pois, ja jätin vain sen yhden pakoputken varaan, kun oli isommanpuoleinen jo tehtaalta. Työskentelykierroksilla sekin on OK vaikka ei huudakaan hoosiannaa kuormatta kaasuttaessa. Eipä siinä nyt paljoa ole rahaa kiinni, jos meltorautainen kinuskikampiakseli vääntyisikin ylikierroksilla.

 

[paska]

Juu, sen verran magiikkaa on 2-tahtisten ajoittaminen, että itse en ottanut stressiä asentaa edes ajoituskiekkoa, kun porttasin kiinalaisia. Otin vaan aluspahvin pois ja viilasin mäntää siirtoporttien kohdalta hieman, jottei huuhteluaika mene stockiä lyhyemmäksi (siirtoportteja kun on hankala nostaa), ja pakoporttia nostaa karvan yli millin, niin kompensoi sitä aluspahvin hukkaamisella menetettyä kaksinkertaisesti, ja sitten pikkusen leveämmäksi samalla, hakien hyvää kompromissia ovaalin ja suorakaiteen väliltä, ettei rengas nappaa porttiin, mutta jotta ei myöskään tule ihan munatonta viriviriä.

Änärin avartaminen auttaa merkistä riippumatta lähes poikkeuksetta. Jotakin stack-muffleria lukuunottamatta, joka nyt on jo suora putki ihan tehtaalta. Mutta on niissä häjyt äänetkin. Logiikka, että pitää olla jonkin verran vastapainetta, että saa parhaat tehot, pätee vain paisuntaputken mitoituksessa. Äänenvaimentimessa vastapaine ei ole hyödyksi, ellei vastapaineaalto ajoitu oikein ja äänenvaimennin on aivan liian pieni antamaan ahtavan paineaallon juuri ennen pakoportin sulkeutumista.

Nyrkkisääntönä pönttöänärille lienee, että pakoaukko änäristä pitäisi olla noin 70% sylinterissä olevasta pakoportista. En tiedä mihin perustoo. Kai voi enemmästäkin saada lisää tehoa, mutta täysin marginaalisesti. Sylinterin pakoporttihan on auki vain lyhyen hetken, kun taas änärin pakoaukko on auki aina, eli kyllä se paine ehtii purkautua änäristä ennen seuraavaa pakosykliä vaikka pakoaukko onkin pienempi kuin portti.

Luulen, että yhdessä kiinansahassa pistin 70% "säännön" ihan unohtaen, kun porasin alkuperäisen reiän lisäksi vissiin kaksi lisää ylös and kolme lisää alas. Varmaan lähellä tai jopa yli 100% pakoreikien pinta-alaa pakoporttiin nähden. En tiedä haittaako, hyödyttääkö. Melua vaan aivan saakelisti ja kiertää. Toisesta kiinansahasta otin vain villat sisältä pois, ja jätin vain sen yhden pakoputken varaan, kun oli isommanpuoleinen jo tehtaalta. Työskentelykierroksilla sekin on OK vaikka ei huudakaan hoosiannaa kuormatta kaasuttaessa. Eipä siinä nyt paljoa ole rahaa kiinni, jos meltorautainen kinuskikampiakseli vääntyisikin ylikierroksilla.

Ite oon niillä linjoilla nyt että jos vain tiivisteen ottaa pois niin pakoa ei yhtään ylemmäksi, laskee vain puristuksia. Leviämmäksi kyllä minkä verran kehtaa että kaasut ehtii ulos samaa tahtia tai nopeammin vaikka se on vähän alempana ja huuhtelua vähän ylemmäs. Tein kokeeksi justiin 246:n naarmupyttyyn 75% pakoaukon, katsotaan tippuuko rengas. Pyttyä alemmas sen verran että puristukset nykimällä 14bar vaikka on vanha rengas ja pitkä pystynaarmu pytyssä. Sahan myyjä möi sahan periaatteella "pytty puuttuu, muut löytyy" mutta mukana oli pytty jonka vielä saa ainakin testikäyttöön

 

[whiic]

Ite oon niillä linjoilla nyt että jos vain tiivisteen ottaa pois niin pakoa ei yhtään ylemmäksi, laskee vain puristuksia. Leviämmäksi kyllä minkä verran kehtaa että kaasut ehtii ulos samaa tahtia tai nopeammin vaikka se on vähän alempana ja huuhtelua vähän ylemmäs. Tein kokeeksi justiin 246:n naarmupyttyyn 75% pakoaukon, katsotaan tippuuko rengas. Pyttyä alemmas sen verran että puristukset nykimällä 14bar vaikka on vanha rengas ja pitkä pystynaarmu pytyssä. Sahan myyjä möi sahan periaatteella "pytty puuttuu, muut löytyy" mutta mukana oli pytty jonka vielä saa ainakin testikäyttöön

Pelkkä puristuksien nosto "base gasket delete" metodilla on kaikista helpoin, ei ikinä pahasta. Itse kyllä aina portannut pakoaukon vähintään alkuperäiseen tai karvan yli. Mitään vinku vinkua ei kannata porttaamalla tehdä, koska vääntö vaan hukkuu, ja jossakin vaiheessä jopa tehot alkaa hiipumaan, kun sahan porttauksien mukainen kierrosnopeus ylittää sen mitä kaasarin kautta voi virrata. Ja kiinasahoissa ollaan jo aika lähellä sitä maksimia mikä kaasarin kautta voi mennä. (Pelkkä aluspahvin poistaminen vain nostaa puristussuhdetta, ei tarvetta paremmin virtaavalle kaasarille ja imukaulalle. Eikä edes lisää polttoaineen kulutustakaan vaan päinvastoin parantaa hyötysuhdetta tuottamalla enemmän vääntöä lisäämättä kulutusta lainkaan.)

Mitä aiemmin mainitsin noita prosenttilukuja oli änärin pakoauko pinta-ala vs. pakoportin pinta-ala. Tuo mihin sinä viittaat on parkoportin leveys vs. männän halkaisija, eli kuinka paljon pakoporttia kehtaa leventää ennen kuin rengas nappaa pakoporttiin kiinni paluumatkalla ylös. Ovaali muoto helpottaa vähän, koska puristaa rengasta kiinni koko matkan ylöspäin. Toisaalta leveä portti lisää tarvetta puristaa männänrengasta takaisin sisään, koska antaa sen leventyä enemmän alakuolokohdassa. Se on sitä ikuista optimointia.

Nuo puristuslukemat on minulle yhä aika myyttiä. Esim. 14 bar on 203 psi. Omissa kiinansahoitta 200 psi ja 180 psi. Omassa Canadien 270 (90cc, 60-luvun alku) on yhä 180psi. Kokeilin piruuttaan kesäautooni Porsche 944 ja sain jotakin pöyristyttävää tyyliin 230 psi. Siinä pitäisi olla 10,6 puristussuhde eli sen pitäisi antaa 153psi. Mutta lukema on paljon suurempi.

Helppo arvaus olisi, mittari on vaan paskana ja näyttää yläkanttiin. Miksi sitten Canadien 360 toimiii normaalisti vaikka 95psi? Jos mittari olisi rikki ja virhe linearinen, siellä olisi vain 65psi Canadien 360:ssä ja se toimisi silti normaalisti. Ilmeisesti mittari ei ole vaan rikkin vaan kyse on tavalla tai toisella dynaamisesta puristussuhteesta, eikä laskennallisesta.

 

[paska]

Pelkkä puristuksien nosto "base gasket delete" metodilla on kaikista helpoin, ei ikinä pahasta. Itse kyllä aina portannut pakoaukon vähintään alkuperäiseen tai karvan yli. Mitään vinku vinkua ei kannata porttaamalla tehdä, koska vääntö vaan hukkuu, ja jossakin vaiheessä jopa tehot alkaa hiipumaan, kun sahan porttauksien mukainen kierrosnopeus ylittää sen mitä kaasarin kautta voi virrata. Ja kiinasahoissa ollaan jo aika lähellä sitä maksimia mikä kaasarin kautta voi mennä. (Pelkkä aluspahvin poistaminen vain nostaa puristussuhdetta, ei tarvetta paremmin virtaavalle kaasarille ja imukaulalle. Eikä edes lisää polttoaineen kulutustakaan vaan päinvastoin parantaa hyötysuhdetta tuottamalla enemmän vääntöä lisäämättä kulutusta lainkaan.)

Mitä aiemmin mainitsin noita prosenttilukuja oli änärin pakoauko pinta-ala vs. pakoportin pinta-ala. Tuo mihin sinä viittaat on parkoportin leveys vs. männän halkaisija, eli kuinka paljon pakoporttia kehtaa leventää ennen kuin rengas nappaa pakoporttiin kiinni paluumatkalla ylös. Ovaali muoto helpottaa vähän, koska puristaa rengasta kiinni koko matkan ylöspäin. Toisaalta leveä portti lisää tarvetta puristaa männänrengasta takaisin sisään, koska antaa sen leventyä enemmän alakuolokohdassa. Se on sitä ikuista optimointia.

Nuo puristuslukemat on minulle yhä aika myyttiä. Esim. 14 bar on 203 psi. Omissa kiinansahoitta 200 psi ja 180 psi. Omassa Canadien 270 (90cc, 60-luvun alku) on yhä 180psi. Kokeilin piruuttaan kesäautooni Porsche 944 ja sain jotakin pöyristyttävää tyyliin 230 psi. Siinä pitäisi olla 10,6 puristussuhde eli sen pitäisi antaa 153psi. Mutta lukema on paljon suurempi.

Helppo arvaus olisi, mittari on vaan paskana ja näyttää yläkanttiin. Miksi sitten Canadien 360 toimiii normaalisti vaikka 95psi? Jos mittari olisi rikki ja virhe linearinen, siellä olisi vain 65psi Canadien 360:ssä ja se toimisi silti normaalisti. Ilmeisesti mittari ei ole vaan rikkin vaan kyse on tavalla tai toisella dynaamisesta puristussuhteesta, eikä laskennallisesta.

75 pinnaisen aukon tein melko tasaisella yläreunalla, ainoastaan viisteestä tein sellaisen ovaalimaisen, reunoilla vähemmän ja keskeltä enemmmän siis viistetty. Viiste on matala säteen suunnassa eli loiva siinä suunnassa mitä männänrengas hiihtää. Sitten viimeistelin reunat etusormella piikarbidihiomapaperilla kevyesti aukon yli hangaten nin että tulee erittäin pyöreä siitä viisteen reunasta. Ei ainakaan puolen tankin testipöristelyillä vielä tippunu rengas pakoaukkoon. Puristuksia tuntuu olevan huomattavasti enemmän kuin terveessä pytyssä vakiona vaikka on suht huonokuntoinen.