Miten lämmittäisin torppani jatkossa?

[Juh44]

Kaivohan on sitten saman hintainen kuin muut osat yhteensä.
Ihan ratkaiseva asia onko mahdollisuus tehdä putkikenttä vai ei.

Mitä maalämpökaivon poraus maksaa? Hintaesimerkit

Paljonko maalämpökaivon poraus maksaa? Metrihinta voi johtaa harhaan. Katso laskelmat, joissa sama talo saa täysin eri hintalapun.

kyronlahdenporakaivo.fi

Tässä sanotaan 6000-10000€ keskimääräiseksi hinnaksi sisältäen kaivoon menevän putken (ja varmaan nesteenkin)
Ei tuo 6000€ mikään älyttömän kallis olisi kun maakeruuseen verraten jää kaivuutyöt ja putken ostot miltei kokonaan pois...

Toki tilanne voi olla se että siinä on 40m savea ennen kalliota...

 

[jusape]

Tos naapuris tais olla jokin 40m maakerroksen osuus, siis n.50m tuossa verstaan takana.
( Ja eikös siellä @Hannu T n jokinotkossa, vähän yläjuoksulle päin, melko pian kartanon kosken alapuolella ollut eräs kohde, jossa oli 140m ? Tästä ei ole satavarmaa faktaa kertoa itellä, mut sen tapaista olen ehkä joskus kuullut ? )

 

[LPR]

Paljonko maalämmön alkuinvestointi on suurin piirtein?
Teknisen käyttöiän sanotaan olevan n 20 vuotta ja pumpun joutuu vaihtamaan kerran tai pari sinä aikana.

Isäukolla on ollut maalämpö vuodesta -78, kerran on pumppu uusittu. Ja kerran ohjauselektroniikkaa, kun ukkonen rikkoi. Jos nyt maalämmön laittaisin, niin ehdottomasti laittaisin lisäksi sähköisen käyttövesivaraajan. Saisi pitää lämpöpumpun kaalliine ja ukkoselle herkkine elektroniikoineen irti verkosta koko kesän ja aurinkosähköllä lämmittäisin käyttöveden.

 

[jusape]

Eikös se maalämpö muutenkin lämpimälle käyttövedelle vaadi lisälämmitysvastuksen ?

 

[Nelitahtari]

Tuota aurinkosähköä minäkin olen käyttövedelle harkinnut. Meillä kahden aikuisen taloudessa käyttövesi syö noin kolmanneksen sähköstä lämmityskaudella. Kesällä yli puolet.

 

[LPR]

Eikös se maalämpö muutenkin lämpimälle käyttövedelle vaadi lisälämmitysvastuksen ?

47-48 on lämpö. Periaatteesaa se ei riitä, mutta liki 50 vuoteen ei ole ongelmaa ollut. Sillä ei vältäämättä legionella 100 % kuole, mutta ei pysty lisääntymään. Mun talon pumppu kuumentaa sähköllä x ajan välein 62 ja laskee sitten sinne 45-46 asteeseen. Tuo lämmön korotus ei paljon virtaa vie. Mutta vaatii lämpöpumpun päällä olon, jolloin elektroniikka on ukkoselle altis. Olis pitänyt ymmärtää laittaa erillinen sähkövaraaja, niin pumppu voisi olla verkkokytkin ja sulakkeet auki koko kesän, kun torpan lämmitystä ei tarvii. Nyt pumppu tekee vain lämmintä vettä. Pidän aika usein irti verkosta, jos ukonilmoja on luvassa.

 

[Jki]

Meilläpän persumaksu on jotain 250€ vuodessa.

Laskin nopeesti, täällä 504€ per vuos... Kiitos Järvi-suomen energia.

 

[LPR]

Laskin nopeesti, täällä 504€ per vuos... Kiitos Järvi-suomen energia.

Mikä liittymä sulla on? En tuon hintaista löytänyt 1.7. päivittyneestä hinnastosta. 3x25 on 47,55 €/kk eli 570,60 € vuodessa.

 

[Jki]

Mikä liittymä sulla on? En tuon hintaista löytänyt 17. päivittyneestä hinnastosta. 3x25 on 47,55 €/kk eli 570,60 € vuodessa.

Juujoo, jäi se viimenen korotus huomioimatta... Kiitos muistutuksesta.

 

[LPR]

Juujoo, jäi se viimenen korotus huomioimatta... Kiitos muistutuksesta.

Ei varmasti ollut viimeinen...

 

[sikamankeli]

onko sille muuten mitään lakiteknistä ongelmaa jos tekasee omaan taloonsa vesikiertoisen lämmityksen.. jos pannu onkin strategisesti ulkona talosta varmaan vie puuta vaan hitokseen enemmän?
..tuossa lähistöllä on yks tila jossa pannu + melkosen järeä varaaja ulkona omassa rakennuksessa ja siitä ilmeisesti kanaalit eri rakennuksiin.

 

[V361]

Ei siihe mitään estettä pitäis olla, tiedän useammankin paikan että on kaksi-kolme taloa yhden erillisen lämpökeskuksen lämmitettävänä.

 

[LPR]

onko sille muuten mitään lakiteknistä ongelmaa jos tekasee omaan taloonsa vesikiertoisen lämmityksen.. jos pannu onkin strategisesti ulkona talosta varmaan vie puuta vaan hitokseen enemmän?
..tuossa lähistöllä on yks tila jossa pannu + melkosen järeä varaaja ulkona omassa rakennuksessa ja siitä ilmeisesti kanaalit eri rakennuksiin.

Tutulla, tai lenee jotain kaukaista sukuakin, on hallisa ulkoinen lämpökeskus. On paloturvallisuuden kannalta merkittävästi parempi kuin hallissa sisällä. Olisko tuo halli 1500 m² ja lattialämmöllä. Metrin halkoa polttaa ja kerran viikkoon tarvii lämmittää, mutta ei pidäkään omakotitalon lämpöä, vaan n. 10 astetta, venehalli kun on. Jos on oikein kova pitkä pakkasjakso, niin 2 kertaa viikossa

 

[korhonen]

onko sille muuten mitään lakiteknistä ongelmaa jos tekasee omaan taloonsa vesikiertoisen lämmityksen.. jos pannu onkin strategisesti ulkona talosta varmaan vie puuta vaan hitokseen enemmän?
..tuossa lähistöllä on yks tila jossa pannu + melkosen järeä varaaja ulkona omassa rakennuksessa ja siitä ilmeisesti kanaalit eri rakennuksiin.

Ei se puun menekki nyt varmaan kovin paljoa enempi ole ellet ihan vallan ulkoilmaan sitä kattilaa ja varaajaa jätä.
Oma pirtti lämpenee puilla ja kattilahuone on tallin yhteydessä, taloon menee lämpökanaali ja noin 15 m on välimatkaa.
Eristetyt putket ja lisäksi laitoin asentaessa foamit ns laatikkoon putkien ympärille.
Kuumalle käyttövedelle jos olis pikku puskuri talossa niin saattais olla hyvä mut ”hullunkierrolla” on menty tähän asti sen liki 18 vuotta.
Kiertopumppu tai sen ohjauskytkin tartteis laittaa sisälle taloon niin sais helpommin pätkiä pois jos tuntuu että on turhaan päällä.
Talo pysyy kylläkin lämpimänä aika vähällä energialla että sekin vaikuttaa paljo tuohon lämmityksen tarpeeseen.

 

[Julle]

Joskus oikeen yritin laskea montako mottia tulee kanaalista häviötä talvessa. Ei se niin paljoa ollut että olis hirvittäny. Kanaalia reilu 30metriä. Enempi mulla harakoille säteilee siporexi harhoista vanhan piharakennuksen sisään muurattu pannuhuone. Jos se koppi ois talon sisällä ni jäis lämpö talteen mut ku ei mahdu. Toisaalta nyt sopii se 40 mottia puita saman katon alle ni logistiikka on sen verran kohillaan ettei haittaa vaikka menee muutama motti enemmän. Siinä on pannu ja varaaja harmaan peltioven takana, ei tarvi hangessa kelkkoa puita.

 

[sikamankeli]

on mulla tuossa verstasosastolla ulkoinen vesikiertokattilalämmitysmuoto, on vaan välillä käynyt mielessä jos ois talossakin tuo ulkolämmitin hävittää ehkä täysin anuksesta arvioituna 60% lämmöstä harakoille, tarkkaan tiedä mistä, mutta osittain kopista, pannusta, verstaan ovista ja kanaalista.. taloon vastaava vaatis vähän enemmän hönkää mutta tiedä sitten häviöistä.

 

[KooJoo]

No johan se hukkaa lämpöä siitä itse pannuhuoneesta/kontista, jos se ei ole talon sisäpuolella. Tekoälyllä noita voi laskettaa, tosin pitäisi olla itellä joku haju hukkamääristä ettei se satuile ihan omiaan.

 

[LPR]

Ulkoisessa lämpökeskuksessa on kyllä melkoiset edutkin. Ei ole yksi eikä kaksi pannuhuonetta, mitkä on taloa lämmittäneet niin, että on jäänyt vain piippu pystyyn.

 

[V361]

Kuuden metrin konttiin on helppo tehdä pannuhuone, maun mukaan ulkopuolelle 100-150 milliä urtsia ja siihe nätti pinta. Maun mukaan kattorakenne.
Vaan tiedän muuten yhden talon joka on ulkoa urtsilevyllä eristetty ja se urtsi on maalattu, siinä ei oo mitään pinnoitetta.

 

[LPR]

Lämpökeskuksen "hukkalämpöä" voi myös hyödyntää. Esim. jos on koneelllinen ilmanvaihto, niin voidaan korvausilma lämmittää edullisesti kalliiden poistoilmalämpöpumppujen sijaan.