En taida viittiä, oon jo niin vanha ettei tartte enää tehä ikuista. Mökilläkin harkot on kestäny liiterin alla jo kohta 25v ilman ongelmia, ja sehän jo riittääkin.
Mitäs sitä onkaan tullu tänään tehtyä
- Viestiketjun aloittaja harriveikko
- Aloituspäivämäärä
Silläpä tolla murskeella korotinkin sen pohjan muuta pihaa korkeemmalle, niin ei olis ne harkot ainakaan märkiä edes talven vesikelissä.
Ja just muistin et keittiön vanha muovimatto odottelee vielä hävitystä pihannurkassa. Siitähän äkkiä leikkoo vielä palat harkkojen alle, niin ei nouse mikään maakosteuskaan niihin.
Ja laittaa vaikka kaksin-kolminkertaisena sinne.....
Mut laita vain harkon kokoisena / levyisenä siivuina, ettei jää sivuilta ylitulevalle osalle "vesikaukaloa" sinne harkkojarkon suuntaan...
Juu, erinomainen ajatus tuo. Katon allahan ne on, mutta ajaa tuuli talvella lunta välillä ihan jokapaikkaan, niin turha sinne keräysastiaa on tehä.
Win-win tilanne, kun samalla säästyy sen maton hävittämiseltä muulla keinoin...
Kyllä mä jo tasasin ne harkkopaikat sileemmällä tavaralla samalla kun säädin korkoja. Mutta hyvinkin toimii myös siinä hommassa.
Se karkee murske on kyllä mainio kantamaan, mutta tasailuun siitä ei ole.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Ma-ti kävin yhden "autohallin" sähköt urakoihtemassa, vielä pitäs paperossit laatia mittauksista jne. Loppuviikko palkkkaduunia. Ohessa olkkarin remontti jatkuu. Kuva ruispalalta, viikonlopun kovat sateet tässä kulmalla juupista luokkaa 80mm ei saanut pahaa lakoa aikaan, kyllähän tuo liki kolmimetrinen maatiainen rönöttää helposti. Alkaa tuleentumaan.
Yksi kissa viety lopetettavaksi ja toinen hammaskiven putsaukseen. Muistomunkkikahvien kautta kotia lounaalle ja reppujen pakkaukseen. Kohta siirtymään lappia kohti pariksi päiväksi.
Edit: niin ja aamusta nitkautin selän niin nyt mennään voltarenilla, buranalla ja panadolilla jonkun aikaa.
Edit: niin ja aamusta nitkautin selän niin nyt mennään voltarenilla, buranalla ja panadolilla jonkun aikaa.
Kävelin raivaus sahan kanssa tankillisen vesakkoterän kanssa, raivattavaa olisi ties maailman tappiin mutta kunto ei kestä. Nyt otin vain pihapiirin lähi ympäristön vitelikkoa nurin jossa kasvaa ei Suomen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia kasveja, laitoin ne nutulleen ennen kukkien siementämistä. Ne jättiputket oli jo 3m,ä korkeita ja muukin viidakko 1.5m,ä.
mie oon nyt 5 vuotta keränny jättipalsamia puuhapalstalta. eka kesänä kerättiin reilu 30 jätesäkillistä. tänä kesänä eka kierroksella vajaa 3 säkillistä tuli. kyllä ne vähenee hyvinki. pitää vaan muutama kerta kesäsään käydä kiertämässä ja kaatamassa/keräämässä.
Jättipalsami oli 1.5m korkeaa ja se on levinnyt n 20 aarin alalle, kukinta on just päällä . En tiedä autaako niitto mutta antaa tilaa muille niitykasveille. Sitten on yks samanmoinen tienvarren koivikko joka on täynnä lupiinia, se täytyy vaikkapa iltapäivällä käydä niittämässä mutta kukinta on jo ohi ja herneenpalot varressa. Nämä ättiläiskasvit vain tukahduttaa perinteiset niitykasvit.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Lupiini on niittykasveille huono, koska se pystyy keräämään typpeä itse ja sikäli luo itselleen hyvät kasvuolot ja toki sitten myös heinille, kun taas monille niitykasveille olisi parempi ravinneköyhä maa joka ei heinity. Lupiini ei siis vain vie luontaisilta kasveilta tilaa vaan muuttaa kasvuympäristöään itselleen suotuisaksi.
Toki sitten voi myös kyseenalaistaa sitä, olisiko meilla vastaavia potentiaalsiia "niittypaikkoja" ilman ighmisen toimintaa, tarkoitan siis maanteiden, valtateiden ja rakennusten likelle syntyneitä joutoalueita jotka tioetenkin monessa paikassa olisi ennemmin alueelle kasvupaikan määräämän tyyppistä metsää. Jos ajattelee vaikkapa jotakin kuusikkoa tai jotakin mäntykangasta niin ei siellä metsänpohjalla lupiini ja jättipalsami pärjää - toki sitten pärjää kun on otettu puuta pois
Toki sitten voi myös kyseenalaistaa sitä, olisiko meilla vastaavia potentiaalsiia "niittypaikkoja" ilman ighmisen toimintaa, tarkoitan siis maanteiden, valtateiden ja rakennusten likelle syntyneitä joutoalueita jotka tioetenkin monessa paikassa olisi ennemmin alueelle kasvupaikan määräämän tyyppistä metsää. Jos ajattelee vaikkapa jotakin kuusikkoa tai jotakin mäntykangasta niin ei siellä metsänpohjalla lupiini ja jättipalsami pärjää - toki sitten pärjää kun on otettu puuta pois
Toinen tankillinen raivattu tihkusateessa, pää - selkä on märkä hiestä eikä sateesta. Lupiinien valtaama pihapiirin koivikko on nyt nutullaan, oli siellä paljon myös nousuttta vesakkoa. Punaisenaan oli muuten aluskasvusto metsämansikkaa ja ei kun tästä saunaan.
Siemenet saattaa olla jo kukinnoissa itämiskelpoisia, pitäisi kerätä pois mutta lienee myöhäistä jos maassa on vuosikausien aikainen siemenpankki.
Kerää varret jätesäkkiin ja laita sekajätteeseen. Näin on jätehuollon ohje. Ei saa kompostoida, siemenet kestää jopa 80 asteen lämmön ja säilyy itämiskelpoisena kompostoinnista. Kompostimulta pilaantuu. Siemen säilyy masssa itämiskelpoisena kymmeniä vuosia ja itää, kun olosuhteet on otolliset.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
Samankaltaisia viestiketjuja
