Laivojen uppoamiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LPR
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ikäviä uutisia. Kavereilla tuolla samalla alueella Elmo niminen samaa kokoluokkaa oleva teräspaatti. Meinasin jo lähteä kyselemään varovasti, että onko Elmo upoksissa.
 
Huolta ja murhetta paatin ison pito on, ilon hetkiäkin se tuottaa.
Kyllähän se paatti pitäisi aina kuivalle maalle telakoida, kustannuksiahan se tietysti tiettää. Mutta huoletonna saa talvensa viettää.
 
Kaverilla oli Italiassa laiturissa iso purjevene. Kannatti kuulemma nostaa ylös aina kun mahdollista. Ei tainnut viikkoakaan köysissä olla...
 
Veneen omistaja on vanhan sanonnan mukaan 2 kertaa onnellinen. Silloin kun se ostaa sen veneen ja silloin kun se saa sen myytyä. Pitää kyllä helkkarin hyvin paikkansa mutta on niitä onnellisia hetkiä onneksi paljon siinä välilläkin. Nuo ylläpitokustannukset tulevat monelle ison veneen ostajalle yllätyksenä. Pitää olla valmis tekemään itse todella paljon tai ison veneen pito on kallista.
 
Kyllähän se paatti pitäisi aina kuivalle maalle telakoida, kustannuksiahan se tietysti tiettää. Mutta huoletonna saa talvensa viettää.
Ei ainakaan Saimaalla telakkakapasiteetti riittäisi kaikkien laivojen säilytykseen maissa. Nostureilla taas tuommoinen 80-100 tonnin laivan nosto ei ole ihan läpihuutojuttu.
 
Ei kai paatti vaadi kuin parikymmentä metriä rantaviivaa ja muutaman akselin talvisäilytykseen. Ja vintturin joka voi olla siirrettäväkin.
 
Kai sitä vaan on todettava, että yhellä kutkaa kulukusta ja toisella mul*kusta. Harrastuksia ei voi arvostella järjettömiin tai järjellisiin, se vaan on se jokin elähdyttävä vimmattu voimma mikä jostain hommasta pulppuaa. Olipa se sitten vanhan rauran eloon herättäminen, elektronisen purskeen eteneminen monimutkaises piiris ja sen edesauttamat nopeat tai hitaat vasteet siellä ja täällä tai ihan vaan riisselin murina ja pensakoneen sopivansekanen käynti.

Toiset kelluu veden pinnalla, toiset pilvien päällä, jotkut taas kuumalla asvaltilla, eräät sammalmättäillä

Pääasia ku harrastetaan:peukku::virnpeuk:
 
Etelä-Saimaan juttu Pokusta.

115-vuotias entinen höyryhinaaja vajosi veden alle Kanavansuulla, pelastuslaitos tarkkailee öljyvuodon mahdollisuutta säännöllisesti — ”Kova hinku olisi saada alus äkkiä pois vedestä”, M/S Poku -nimisen aluksen omistaja huokaisee

Samantyyppisiä uppoamisia on tapahtunut muutaman päivän sisällä kolme, Lappeenrannassa, Puumalassa ja Ristiinassa. Telakkamestari Paavo Ripatti toteaa, että lauhtunut sää on syypää uppoamisiin. Katso videolta, miltä M/S Poku ja onnettomuuspaikka näyttävät.

Helmi Muhonen

d18c44657d880fdc2c767bb05ead75a1

Veneen omistaja Jari Lehtinen saapuu perjantaina nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä arvioimaan veneen nostamismahdollisuuksia.
Noin 20 metriä pitkä alus painui osittain veden alle Lappeenrannan Kanavansuulla perinnelaivatelakalla. M/S Poku -nimisen veneen omistaja Jari Lehtinen asuu Helsingissä. Uutinen tavoitti hänet keskiviikkona. Pelastuslaitos sai hälytyksen uponneesta veneestä keskiviikkona iltapäivällä.

— Perjantaina on tarkoitus tulla katsomaan alusta, Lehtinen kertoo.

Lappeenrantalaislähtöisen Lehtisen alus on ollut huvikäytössä. Lähinnä sitä on viety vesille vanhojen laivojen kokouksissa. Entisellä höyryhinaajalla on jo ikää, se on vuodelta 1904.

— Sitä on säännöllisesti korjattu. Ei ole tietoa, mikä siellä on särkynyt ja upottanut veneen, Lehtinen toteaa.

Lehtisen mukaan vene täytyy ensin tyhjentää ennen kuin uppoamisen syy saadaan selville ja vika mahdollisesti korjattua.

— Metallirunkohan ei ole tästä moksiskaan, mutta sisustusmateriaalit ovat varmaan pilalla ja moottoria saatetaan joutua korjaamaan.

M/S Poku on pysynyt aiemmin pinnalla, eikä Lehtisellä ole kokemusta tällaisesta tilanteesta. Mahdollisuutta veneen nostamiseen hän ei vielä osaa arvioida.

— Täytyy keskustella telakan kokeneiden ihmisten kanssa, mitä tässä tilanteessa voisi tehdä. Kova hinku olisi saada alus äkkiä pois vedestä.

Vene painaa useita tuhansia. Lisäksi olosuhteet ovat hankalat, sillä onnettomuuspaikalla on sekä sulaa vettä että jäätä.

Öljyä ei ole vielä vuotanut
Aluksessa on noin 700 litraa dieseliä. Vielä ei ole havaittu, että öljyä vuotaisi veteen. Etelä-Karjalan pelastuslaitos käy vähintään kerran vuorokaudessa tarkastamassa tilanteen niin kauan, kunnes alus saadaan nostettua pinnalle.

Pelastuslaitos asetti veneen ympärille öljynimeytyspuomeja suojaamaan paikkaa dieselvuodoilta.

— Tankit ovat tällä hetkellä ehjät, päivystävä palomestari Petri Pätilä toteaa.

Pätilän mukaan vene on pohjassa, eli sen ei pitäisi upota enää enempää. Alus on kallellaan laituriin päin, mikä pienentää aluksen kaatumisen riskiä.

Helmi Muhonen

b2d0adc667ceb34d997756077d6047d4

Olosuhteet veneen nostamiselle eivät ole ihanteelliset, sillä onnettomuuspaikan ympärillä on runsaasti lunta, sulaa vettä ja jäätä.
Syynä lauhtunut sää
Samantyyppisiä osittain uponneita aluksia on ollut viikon sisään lähialueilla M/S Pokun lisäksi kaksi.

Puumalassa 25-metrinen teräsalus vajosi osin upoksiin ilmeisesti keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Ristiinassa 22-metrinen vanha hinaaja upposi osittain pinnan alle maanantaina.

Telakkamestari Paavo Ripatti Kanavansuun Perinnelaivatelakkayhdistyksestä toteaa, että sääolosuhteiden vaihtelu on saattanut aiheuttaa veneiden uppoamisia. Riski kasvaa silloin, kun sää lämpenee kylmän jakson jälkeen.

— Kun jää lämpenee, se laajenee ja siten saattaa rikkoa esimerkiksi putkia, Ripatti selventää.

Tänä talvena alukset ovat olleet kovilla myös sen vuoksi, että jään päälle on kertynyt runsaasti vettä, joka on jäätynyt ja jonka päälle on jälleen tullut vettä. Vene saa osansa vedestä.

Talven aikana jääolosuhteiden vaihdellessa alukset saattavat kallistua niin, että jokin veneen kyljen aukoista tai tasoista haukkaa vettä. Tämän vuoksi Ripatti on sulattanut oman aluksensa irti jäästä, ja niin ovat tehneet muutamat muutkin veneenomistajat Kanavansuun telakalla.

— Laitamme nyt telakalla tarkempaan seurantaan kaikki laitteet ja alukset, Ripatti toteaa.
 
Ei kai paatti vaadi kuin parikymmentä metriä rantaviivaa ja muutaman akselin talvisäilytykseen. Ja vintturin joka voi olla siirrettäväkin.
Pienemmille aluksille näin onkin, mutta tuollainen kymmenien tonnien laiva vaatii yleensä aika mittavat maanrakennustyöt, myös veden alle. Kiskotus ja rautapyörät olisi huomattavasti järkevämpi, kuin alkaa kumipyörille sorapenkalta kiskomaan. Helposti vaatii myös rakennusluvan, kun rantaviivassa touhutaan ja monesti tulkitaan myös telakkatoiminnaksi, ainakin jos useampi harrastaja tekee telakka-alueen kimpassa, jolloin ympäristöluvat naapurien valituksineen tulee kuvioihin.
 
Ei kai paatti vaadi kuin parikymmentä metriä rantaviivaa ja muutaman akselin talvisäilytykseen. Ja vintturin joka voi olla siirrettäväkin.
No periaatteessa ehkä noinkin mutta kellä on 20 metriä rantaviivaa ja vintturi?

Telakoilla ne isot paatit vedetään kuiville kiskoja pitkin sellaisella erikseen tarkoitusta varten tehdyllä kelkalla. Niitä ei sitten sivusuunnassa paljoa siirrellä joten samoille kiskoille ei montaa paattia peräkkäin mahdu. Ja tuon tyyppinen säilytys on todella kallista. Nuo nyt uponneet paatit taitaa kaikki olla sitä kokoluokkaa että melkein on tuolla konstilla säilytettävä jos kuiville haluaa. Tai jos rahhoo löytyy ihan perkuleesti niin kyllä saimaalta pari kuivatelakkaa löytyy.
 
Kaverilla on, tai ainakin hänen käytössään ja rannassaan 20m rautapaatti, edellis syksynä nostivat ylös. Aika hienosti tuli kahdella nosturiautolla ja muistaakseni alle tonnin maksoi nosto. Nosturimiehet arvioivat painoksi 20t, on aika kapea, kun on pidennetty joskus.
Oli maali hilseillyt ja ruostepaikkojakin oli, mutta vedenalainen rakenne oli hyväkuntoinen, sinkit toimineet.

Mutta itse en tuollaista huolisi, vaikka ilman saisi.
 
Vois olettaa, että sen verran jos saa nostettua, että vesi ei tule takaisin sisälle, ja sitten aletaan pumppaamaan. Aikaa tuo toki ottaa, palokunnalta löytyy varmaan tehokkaat pumput.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös