Laivahistoriaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LPR
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nyt @Woima ja muut Etelä-Karjalaiset...

Tuttuja laivoja, Kristina Brahe, Wäinämöinen, Sampsa ja joku Laivamatkojen valkokylki. Mutta mitä puuttuu?

Show


Niinpä, Prinessa Armaada, sieltä se löytyy omalta paikaltan talvella. Halkosaaressahan sen koti oli vuoteen -79 asti ja tuo edellinen kuva on vuodelta -78.

Show


Mutta vielä oudompi juttu ja itse kysymys. Mitä hittoa höyrykuunari Salama tekee Lappeenrannan satamassa? Minä vuonna?

Show



Kaikki em. kuvat on Finna.fi:sta Aarne A. Mikonsaaren kuvaamia. Melkoisesti on hänellä Lappeenrannasta kuvia ihan normaalista elämästä.
 
Viimeksi muokattu:
"Ja sen tervahöyryn nimi,
se oli Prinsessa Armaada"
Mitä tuo tervahöyry on tarkoittanut?
 
"Ja sen tervahöyryn nimi,
se oli Prinsessa Armaada"
Mitä tuo tervahöyry on tarkoittanut?
Tervahöyry oli höyrylotja. Eli tervattu/pietty puurunkoinen höyrykoneen voimin liikkuva rahtilaiva. Rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin hinattavat lotjat. Mitoiltaan olivat yleensä n. 30 x 7 x 2,4 m, eli vanhan Saimaan kanavan sulkukammion kokoinen. Näitä kutsuttiin täyskantoisiksi tai kanavantäyteisiksi. Pienemmät oli vajaakantoisia. Samoja nimityksiä käytettiin lotjista. Olivat hyvin yleisiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, niitä oli Saimaalla kaiketi satamäärin, Pietari lämpesi suomalaisilla haloilla. Monet oli isäntien omia ja omassa rannassa kylän miesten kanssa itse tehtyjä ja laivan hinnan saattoi tienata muutamalla halkokeikalla Pietariin, paluukuormassa tuotiin kauppatavaraa. Suomen itsenäistyttyä halkokauppa väheni ja laivoja käytettiin muuhunkin kuljetukseen, toki oli ennenkin kuljetettu muutakin tavaraa. Paperipuu oli tärkeä, ropsit oli helppoja lastata eikä oikein hyvin uittamalla kulkeneet. Vuosisadan vaihteessa alkoi tulla myös rautarunkoisia vastaavia aluksia. Niitä kutsuttiin kuramyllyiksi. Puurunkoisia on maailmassa säilynyt yksi, Savonlinnan maakuntamuseon Mikko liikkuu höyryn voimin edelleen. Rautarunkoisia on useampia, mutta höyryllä liikkuu yksi, Puumalassa kotiaan pitävä Wenno. Siitä oli juuri kuviakin täällä. Noita rautarunkoisia on moottorilaivoina ja ravintolalaivoina muutama. Kuten vaikka Prinsessa Armaada tai Joensuun Romeo.




Tuossa Armaadan historiikissa vähän sotketaan tervahöyryjä ja kuramyllyjä keskenään, mutta en ole ollut sata vuotta sitten itsekään kuulemassa kuinka paljon nimiä käytettiin ristiin. Samaa työtä tekivät ja hyvin samankaltaisia olivat. Ja puisistakin iso osa uudemmista oli rautakaarille tehtyä, eli eräänlaisia komposiittirunkoja. Joku jopa myöhemmin sai samoille kaarille lankkujen tilalle teräslevytyksen myöhemmin, eli yksiselitteistä tuo ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Ja pieni knoppitieto vielä edellisiin. Balladi Saimaalta -elokuvassa esiintyneen laivan nimi oli Prinsessa Armada, yhdellä aalla. Ja ravintolalaiva on Prinsessa Armaada kahdella aalla. Itseasiassa alkujaan kahvilalaivana Halkosaaressa aluksen nimi kirjoitettiin vielä yhdellä aalla, mutta jossain vaiheessa siihen on lipsahtanut ylimääräinen A.
 
ja joku Laivamatkojen valkokylki
Niin mikä? Useissa kuvissa samalla paikalla noihin aikoihin näkyy Orivesi I. Mikä laiva ajoi sen vuoroparina? Kaiketi ei enää ajettu varsinaista Sinikolmiota vaan vuoroparina ajoivat LPR-SLN. Oliko Suur-Saimaa, eli entinen ja nykyinen Savonlinna? Imatra ja Mikkeli oli tuolloin jo käyneet kivillä ja uponneet. Louhivesi taisi olla Mikkelin reitillä. Leppävirta, Kallavesi ja Heinävesi kaiketi liikkui enemmän savonlinnasta ylös.
 
Onko tuo alimman kuvan Opal sama alus, mikä kulki myöhemmin nimellä Saimaan Helmi?
 
Onko tuo alimman kuvan Opal sama alus, mikä kulki myöhemmin nimellä Saimaan Helmi?
Salaman suhteen pistit tosi pahan kysymyksen. Kuva lienee otettu 1970-luvulla, koska tuo Opal on nimenomaan Saimaan Helmi. Milloin se sitten tuli Lappeenrantaan, kun on vielä tuolla nimellä, siihen voisi ajoittaa kuvan otto hetken.
Itse en kyllä nyt muista Salamaa nähneeni Lappeenrannan Satamassa noihin aikoihin.
 
Niin mikä? Useissa kuvissa samalla paikalla noihin aikoihin näkyy Orivesi I. Mikä laiva ajoi sen vuoroparina? Kaiketi ei enää ajettu varsinaista Sinikolmiota vaan vuoroparina ajoivat LPR-SLN. Oliko Suur-Saimaa, eli entinen ja nykyinen Savonlinna? Imatra ja Mikkeli oli tuolloin jo käyneet kivillä ja uponneet. Louhivesi taisi olla Mikkelin reitillä. Leppävirta, Kallavesi ja Heinävesi kaiketi liikkui enemmän savonlinnasta ylös.
Suur-Saimaa ainankin oli jossain vaiheessa Orivesi I:n kanssa samalla linjalla.
 
Oliskohan tuo Salama kuvattu Lappeenrannassa 1976? Siirretty Saimaan kanavaa pitkin Tolkkisista Laitaatsiltaan 1976.

Lainaus:
"Salamaa kunnostettiin ensin Tolkkisten telakalla. Kotikaupungissa alettiin pian vilkkaasti keskustella siitä, että aluksen kuuluisi olla nimenomaan Savonlinnassa.
Tolkkisilla laivaa kunnostettiin siksi, että työ oli suhteellisen edullista, ja siellä Salamaan tehtiin niin sanotusti karkea kunnostus hiekkapuhalluksineen.
Kesällä 1976 alus siirrettiin takaisin Laitaatsillan telakalle, jossa sille tehtiin viimeinen, perusteellinen kunnostus. Laivan nostossakin mukana ollut Ville Tavi johti Salaman kunnostusta Laitaatsillassa."
 
Eka muistoja lapsuudesta mulla on -77 regatasta Savonlinnasta. Oltiin juuri valmistuneella Ritolla siellä. Salama oli silloin juuri tullut näytille. Olin 4 v.tuolloin.
 
Salaman suhteen pistit tosi pahan kysymyksen. Kuva lienee otettu 1970-luvulla, koska tuo Opal on nimenomaan Saimaan Helmi. Milloin se sitten tuli Lappeenrantaan, kun on vielä tuolla nimellä, siihen voisi ajoittaa kuvan otto hetken.
Itse en kyllä nyt muista Salamaa nähneeni Lappeenrannan Satamassa noihin aikoihin.
Ja komento takaisin. Saimaan Helmi ei ole sama kuin tuo Opal. Vertailin kuvia Saimaan Helmen ja Opalin välillä eikä ole kyllä sama alus, vaikka kovasti toisiaan muistuttavat. En kyllä tiedä yhtään, että milloin tuo Opal on käynyt Suomessa ja vieläpä sisävesillä. Nyt pisti @LPR todella pahan kysymyksen. Eli miksi S/S Salama on ollut Lappeenrannassa 1980-luvulla?

Opal on valmistunut Puolassa 1981. Eli tuo satamakuva on otettu sen jälkeen.

 
Valtosen Erkki oli vuokrannut Puolasta laivan ilmeisesti -82 vuonna. Oliko se sitten Opal, sitä tarina ei kerro, luultavasti.

Lainaus, Etelä-Saimaa, 24.5.2024 artikkelista.

"Kalevan Linjat myi 1970-luvun lopussa Sampsan ja Väinämöisen Itä-Suomen kaupunkien omistamalle Saimaan Laivamatkoille. Bisnes ei kannattanut, ja 1980-luvun alkupuolella Savonlinna veti oman tukensa pois Saimaan Laivamatkoilta.

Se ajoi lopulta yhtiön konkurssiin.

Lappeenranta ei kuitenkaan antanut laivaliikenteen päättyä vaan perusti Saimaan Laivamatkojen raunioille Lappeenrannan Laivat Oy:n vuonna 1982.

Lappeenrannan Laivat teki sopimuksen laivakaluston vuokraamisesta laivuri Erkki Valtosen Varustamo Valtosen kanssa, jonka toimitusjohtajaksi tuli jälleen Raimo Kietäväinen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä.

Valtonen vuokrasi laivan Puolasta ja teki Neuvostoliiton kanssa sopimuksen risteilyistä Kotkasta Leningradiin.

– Löin kapuloita rattaisiin ja sanoin, että se ei tule mitenkään kannattamaan, Kietäväinen kertoo.

Kietäväinen hoiti vielä kesän 1984 risteilyt kunnialla loppuun Lappeenrannan takia, minkä jälkeen hän irtisanoutui firmasta.

Lopulta Varustamo Valtonen ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Lappeenrannan Laivat purkivat varustamon vuokrasopimuksen tammikuussa 1985, ja pian varustamo ajautui konkurssiin.
"
 
Tekikö Salama joskus kasarilla kiertueen eri Saimaan kaupungeissa esittäytymässä? Joku hämärä muistikuva olisi. Tai johonkin tapahtumaan hinattiin.
 
Valtosen Erkki oli vuokrannut Puolasta laivan ilmeisesti -82 vuonna. Oliko se sitten Opal, sitä tarina ei kerro, luultavasti.

Lainaus, Etelä-Saimaa, 24.5.2024 artikkelista.

"Kalevan Linjat myi 1970-luvun lopussa Sampsan ja Väinämöisen Itä-Suomen kaupunkien omistamalle Saimaan Laivamatkoille. Bisnes ei kannattanut, ja 1980-luvun alkupuolella Savonlinna veti oman tukensa pois Saimaan Laivamatkoilta.

Se ajoi lopulta yhtiön konkurssiin.

Lappeenranta ei kuitenkaan antanut laivaliikenteen päättyä vaan perusti Saimaan Laivamatkojen raunioille Lappeenrannan Laivat Oy:n vuonna 1982.

Lappeenrannan Laivat teki sopimuksen laivakaluston vuokraamisesta laivuri Erkki Valtosen Varustamo Valtosen kanssa, jonka toimitusjohtajaksi tuli jälleen Raimo Kietäväinen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä.

Valtonen vuokrasi laivan Puolasta ja teki Neuvostoliiton kanssa sopimuksen risteilyistä Kotkasta Leningradiin.

– Löin kapuloita rattaisiin ja sanoin, että se ei tule mitenkään kannattamaan, Kietäväinen kertoo.

Kietäväinen hoiti vielä kesän 1984 risteilyt kunnialla loppuun Lappeenrannan takia, minkä jälkeen hän irtisanoutui firmasta.

Lopulta Varustamo Valtonen ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Lappeenrannan Laivat purkivat varustamon vuokrasopimuksen tammikuussa 1985, ja pian varustamo ajautui konkurssiin.
"
Eli Opal tuli vasta Saimaan Helmen jälkeen.
 
Salama kuvassa on Suvi-Saimaa, eli oletettavasti otettu suuren huutokaupan jälkeen. Ja onko tuo toinen Orivesi I? Tai ykkönen oli jo silloin tippunut pois.
 
Tämä kuva on Joensuun satamasta, aika kookas Kristiina Brahe liikennöi Saimaalla, Samaa kokoluokkaa oli myös M/S Bruvik ja Koli III.
Kuvan Satumaa on romutettu kuin Koli III ja Vinkeri on Mikkeliläisten riesana.
3911416317_ac83a34bb9_b.webp

Bruvik on nyt entisöitynä Norjassa
042sA3XWbdrg.webp

Koli III on naulatehtaalla
IMG_4309.webp
 
Viimeksi muokattu:
Tekikö Salama joskus kasarilla kiertueen eri Saimaan kaupungeissa esittäytymässä? Joku hämärä muistikuva olisi. Tai johonkin tapahtumaan hinattiin.
Vähän tota itsekkin pohdin ja muistelin, että oliko joku tuollainen.
 
Entiset Saimaan - Pielisen laivat seilaa nyt kotimaassaan Norjassa
M/S Bruvik
69006a8b-165a-4d08-9d12-fda0cc6a590c.webp

M/S Kristina Brahe
sunnhordland.webp

M/F Pielinen
6-H_Stjern.webp

Ja se M/S Vinkerikin olisi mennyt oikeansuuntaisella hinnalla ennen Saimaan kanavan sulkemista.
 
Viimeksi muokattu:
Valtosen Erkki oli vuokrannut Puolasta laivan ilmeisesti -82 vuonna. Oliko se sitten Opal, sitä tarina ei kerro, luultavasti.

Lainaus, Etelä-Saimaa, 24.5.2024 artikkelista.

"Kalevan Linjat myi 1970-luvun lopussa Sampsan ja Väinämöisen Itä-Suomen kaupunkien omistamalle Saimaan Laivamatkoille. Bisnes ei kannattanut, ja 1980-luvun alkupuolella Savonlinna veti oman tukensa pois Saimaan Laivamatkoilta.

Se ajoi lopulta yhtiön konkurssiin.

Lappeenranta ei kuitenkaan antanut laivaliikenteen päättyä vaan perusti Saimaan Laivamatkojen raunioille Lappeenrannan Laivat Oy:n vuonna 1982.

Lappeenrannan Laivat teki sopimuksen laivakaluston vuokraamisesta laivuri Erkki Valtosen Varustamo Valtosen kanssa, jonka toimitusjohtajaksi tuli jälleen Raimo Kietäväinen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä.

Valtonen vuokrasi laivan Puolasta ja teki Neuvostoliiton kanssa sopimuksen risteilyistä Kotkasta Leningradiin.

– Löin kapuloita rattaisiin ja sanoin, että se ei tule mitenkään kannattamaan, Kietäväinen kertoo.

Kietäväinen hoiti vielä kesän 1984 risteilyt kunnialla loppuun Lappeenrannan takia, minkä jälkeen hän irtisanoutui firmasta.

Lopulta Varustamo Valtonen ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Lappeenrannan Laivat purkivat varustamon vuokrasopimuksen tammikuussa 1985, ja pian varustamo ajautui konkurssiin.
"
Tuohon vähän tarkennusta. Varustamo Valtonen Oy vuokrasi Opalin Puolasta v.1984 ja varustamo meni konkurssiin v.1985.
Eli tuo kuva missä on höyrykuunari Salama ja Opal, on otettu suurella varmuudella v. 1984.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös