Laivahistoriaa

[Woima]

Päijänteellä oli kaksi tuulikki laivaa risteily ajossa n. 20 vuotta sitten Koskisen laivoja.

Ne oli tuoreempia diesellaivoja.

 

[topik]

Ne oli tuoreempia diesellaivoja.

Juu näin oli ja ovat vieläkin olemassa. En tosin tiedä missä seilaavat nykyisin.

 

[Woima]

Käsittääkseni Rokansalossa Paikanlammella ainakin purettiin, luulin sen romutetuskin siellä, mutta olisko sitten hinattu vielä Savonlinnaan. Kuitenkaan runko ei jäänyt Rokansaloon, niin lopullinen kohtalo on mullekin epäselvä. Oli kaverin isällä tai isoisällä ollut vielä ajossa ja jäi sitten seisomaan Rokansaloon ja ainakin jossain määrin siellä purettiin. Oli kuulemma ankkurissa lahdella ja lapsena kaveri kävi uimassa aina laivalla kun oli hyvä hyppiä Ja kaverikin menehtyi hiljattain niin en voi kysyä lisätietoja, ellen hänen veljeään jostain yhytä.

Vai olisiko niinpäin, että ensin ollut Savonlinnassa "varastona" ja sitten Rokansalossa, missä purettu?

Tässä kuva Tuulikista Lietvedellä 1957, ainoa värikuva mitä siitä olen nähnyt.
Kuvaaja, Olli Kervinen.

Näytä liitetiedosto 159437

Vai onko kuitenkin purettu jo Kaarteensahan aikana, silloin oli omistajat Martikainen ja Puupponen. Ja sitten purettuna tullut Lingon omistukseen 1961 ja hän käyttänyt sitten sitä mahdollisesti proomuna/varastona?
Eikös Kaarteensaha sijainnut tuossa Paikanlammen tienoilla?

 

[LPR]

Vai onko kuitenkin purettu jo Kaarteensahan aikana, silloin oli omistajat Martikainen ja Puupponen. Ja sitten purettuna tullut Lingon omistukseen 1961 ja hän käyttänyt sitten sitä mahdollisesti proomuna/varastona?
Eikös Kaarteensaha sijainnut tuossa Paikanlammen tienoilla?

Kaverin isä tai isoisä oli tämä Martikainen.

 

[LPR]

Tuulikki oli kaunislinjainen laiva. Ja olihan se elokuvatähtikin. Esiintyy elokuvassa Pekka ja Pätkä salapoliiseina.

 

[Woima]

Ja korjaus tuohon Savonlinnan satamassa oloaikaan, se oli -60-luvun alussa! Ei loppupuolella kuten aiemmin kirjoitin virheellisesti.

 

[Woima]

Hyvää ja uutta tietoa tuli kyllä Tuulikista, kiitos @LPR .
Eli tämä vaihtoehto on erittäin todennäköinen.

Vai onko kuitenkin purettu jo Kaarteensahan aikana, silloin oli omistajat Martikainen ja Puupponen. Ja sitten purettuna tullut Lingon omistukseen 1961 ja hän käyttänyt sitten sitä mahdollisesti proomuna/varastona?
Eikös Kaarteensaha sijainnut tuossa Paikanlammen tienoilla?

P.Lingon omistuksessa sitten romutettu lopullisesti, mutta missä? Laitaatsilta aika vahva arvaus, kun Savonlinnassa on sijainnut loppuaikana.

 

[topik]

löytyi kuva

Perinnetietoa Puumalasta: Laivamuisteloita Puumalasta

Found on Bing from puumalanperinne.blogspot.com

sl.bing.net

 

[Josva]

Olen lähtöisin Ilomantsisista ja siellä koitere-koitajoki akseilla on seilannut joku höyrylaiva Ilomantsi.
Sittemmin muutin Polvijärvelle jossa Höytiäiselä on olleet höyrylaivat Höytiäinen - Telkkä.
Mitään tietoa näistä purtiloista ei minulla ole.

 

[Woima]

löytyi kuva

Perinnetietoa Puumalasta: Laivamuisteloita Puumalasta

Found on Bing from puumalanperinne.blogspot.com

sl.bing.net

Tuttu kuva.
Tässä Tuulikki jäänmurrossa, aika ja paikka tuntematon.

 

[LPR]

Olen lähtöisin Ilomantsisista ja siellä koitere-koitajoki akseilla on seilannut joku höyrylaiva Ilomantsi.
Sittemmin muutin Polvijärvelle jossa Höytiäiselä on olleet höyrylaivat Höytiäinen - Telkkä.
Mitään tietoa näistä purtiloista ei minulla ole.

https://steamship.fi/wp-content/uploads/Ilmarisen-perilliset_Tekstiversio.pdf

Alkaen sivulta 169, joskus on tullut luettua tämäkin julkaisu. Löytyy muistaakseni kirjahyllystäkin tuolla isäukon talolla.

 

[LPR]

Koitereellä ja Koitajoella on ollut runsaastikin laivaliikennettä johtuen Möhkön ruukista.

 

[Josva]

Koitereellä ja Koitajoella on ollut runsaastikin laivaliikennettä johtuen Möhkön ruukista.

Aivan, tiettömillä taipaleilla vesitie oli oiva kulkuväylä etenkin ihmisten puun tervan raudan kuljetuksiin.

 

[TMS]

Suomen vanhin höyrylaiva vaihtoi omistajaa – ruoriin tarttuvat Oulujärvellä liikennöivän Kouta-laivan omistajat

Suomen vanhin matkustajahöyrylaiva vaihtoi omistajaa – ruoriin tarttuvat Oulujärvellä liikennöivän Kouta-laivan omistajat

Uudet omistajat aikovat kunnostaa aluksen ja aloittaa risteilytoiminnan Saimaalla kesällä 2027.

yle.fi

 

[Woima]

Suomen vanhin höyrylaiva vaihtoi omistajaa – ruoriin tarttuvat Oulujärvellä liikennöivän Kouta-laivan omistajat

Suomen vanhin matkustajahöyrylaiva vaihtoi omistajaa – ruoriin tarttuvat Oulujärvellä liikennöivän Kouta-laivan omistajat

Uudet omistajat aikovat kunnostaa aluksen ja aloittaa risteilytoiminnan Saimaalla kesällä 2027.

yle.fi

Suomen vanhin MATKUSTAJAhöyrylaiva. Suomen vanhin höyrylaiva on Ahkera, v. 1871.

 

[Trakpa]

Nyt @Woima ja muut Etelä-Karjalaiset...

Tuttuja laivoja, Kristina Brahe, Wäinämöinen, Sampsa ja joku Laivamatkojen valkokylki. Mutta mitä puuttuu?

Niinpä, Prinessa Armaada, sieltä se löytyy omalta paikaltan talvella. Halkosaaressahan sen koti oli vuoteen -79 asti ja tuo edellinen kuva on vuodelta -78.

Mutta vielä oudompi juttu ja itse kysymys. Mitä hittoa höyrykuunari Salama tekee Lappeenrannan satamassa? Minä vuonna?

Kaikki em. kuvat on Finna.fi:sta Aarne A. Mikonsaaren kuvaamia. Melkoisesti on hänellä Lappeenrannasta kuvia ihan normaalista elämästä.

On muuten Aarnen entinen kotitalo mein naapuris.

 

[LPR]

Suomen vanhin MATKUSTAJAhöyrylaiva. Suomen vanhin höyrylaiva on Ahkera, v. 1871.

Tuokin on vähän tulkinnanvarainen. Onko Salama matkustajalaiva vai rahtilaiva? Ajan tavan mukaanhan sillä kulki molempia. Ja vanhempia on ainakin Kaima ja Toimi, mutta eivät ole näitä kaksikantisia valkokylkiä.

 

[LPR]

Suomen vanhin MATKUSTAJAhöyrylaiva. Suomen vanhin höyrylaiva on Ahkera, v. 1871.

Ihan muusta syystä lueskelin erään laivan historiaa, ja niinhän siinä kävi, että epäilykseni selvisivät. Mietin jo, että kun Leppävirta on alkujaan Leppävirta II, niin alkuperäisen ykkösen pitää olla vanhempi. Mutta en muistanut kaikkien valkokylkien historiaa ulkoa, niin meni tovi ennen kuin tuli sattumalta dokumenttia vastaan. Alkuperäinen Leppävirta, myöhemmin Leppävirta I, on vuotta vanhempi, valmistunut 1903 ja se on yhä olemassa, jopa likipitäen kulkukelpoisena höyrylaivana. Ei vaan käynyt mielessä, kun on eri vesistössä nykyään. Eli kyseessä on Lahdessa Vesijärven satamassa kotiaan pitävä s/s Laitiala. On kaiketi jotakuinkin ajokunnossa, mutta maannut jokusen aikaa ravintolana.

Laitialahan on siis valmistunut Wahlin konepajalta Varkaudessa 1903 nimellä Leppävirta, vuoden päästä Leppävirta II:n valmistuttua, sai numeron I nimensä perään. Jo vuonna -13 se myytiin Kerttu-yhtiölle ja sai nimen Mikkeli, millä nimellä se kulki nimikkoreitillään 50-luvun puoliväliin. Sitten vaihtui varustamon omistaja ja laiva siirtyi Joensuun reitille Orivesi II -nimellä. Suur-Saimaan Laivat Oy:n ja myöhemmin Saimaan Laivamatkojen myötä nimeksi tuli Mikkeli II ja myöhemmin taas Mikkeli. Laiva ajoi karille 1970 Taipalsaarella ja upposi. Onnettomuudessa menehtyi yksi henkilö. Tämän jälkeen laiva jäi makaamaan ja oli jonkin aikaa kahvilana Ristiinassa ja myöhemmin Savonlinnassa Hopeasalmi -nimisenä ravintolana. Sieltä se siirtyi Lahteen 90-luvulla, missä kunnostettiin takaisin liikenteeseen. Nyt makaa ravintolana satamassa, mutta koneisto lienee heräteltävissä toimintaan niin haluttaessa.

 

[Woima]

Ihan muusta syystä lueskelin erään laivan historiaa, ja niinhän siinä kävi, että epäilykseni selvisivät. Mietin jo, että kun Leppävirta on alkujaan Leppävirta II, niin alkuperäisen ykkösen pitää olla vanhempi. Mutta en muistanut kaikkien valkokylkien historiaa ulkoa, niin meni tovi ennen kuin tuli sattumalta dokumenttia vastaan. Alkuperäinen Leppävirta, myöhemmin Leppävirta I, on vuotta vanhempi, valmistunut 1903 ja se on yhä olemassa, jopa likipitäen kulkukelpoisena höyrylaivana. Ei vaan käynyt mielessä, kun on eri vesistössä nykyään. Eli kyseessä on Lahdessa Vesijärven satamassa kotiaan pitävä s/s Laitiala. On kaiketi jotakuinkin ajokunnossa, mutta maannut jokusen aikaa ravintolana.

Laitialahan on siis valmistunut Wahlin konepajalta Varkaudessa 1903 nimellä Leppävirta, vuoden päästä Leppävirta II:n valmistuttua, sai numeron I nimensä perään. Jo vuonna -13 se myytiin Kerttu-yhtiölle ja sai nimen Mikkeli, millä nimellä se kulki nimikkoreitillään 50-luvun puoliväliin. Sitten vaihtui varustamon omistaja ja laiva siirtyi Joensuun reitille Orivesi II -nimellä. Suur-Saimaan Laivat Oy:n ja myöhemmin Saimaan Laivamatkojen myötä nimeksi tuli Mikkeli II ja myöhemmin taas Mikkeli. Laiva ajoi karille 1970 Taipalsaarella ja upposi. Onnettomuudessa menehtyi yksi henkilö. Tämän jälkeen laiva jäi makaamaan ja oli jonkin aikaa kahvilana Ristiinassa ja myöhemmin Savonlinnassa Hopeasalmi -nimisenä ravintolana. Sieltä se siirtyi Lahteen 90-luvulla, missä kunnostettiin takaisin liikenteeseen. Nyt makaa ravintolana satamassa, mutta koneisto lienee heräteltävissä toimintaan niin haluttaessa.

Joo, näinhän se on, ei tuo tullut minulla mieleen. Noissa kaksikantisissa vielä kun nimet vaihtuivat moneen kertaan, niin minä ainankin menen niissä monesti sekaisin. Aina pitäisi varmistaa asia, eikä vetää ulkomuistista.

 

[LPR]

Joo, näinhän se on, ei tuo tullut minulla mieleen. Noissa kaksikantisissa vielä kun nimet vaihtuivat moneen kertaan, niin minä ainankin menen niissä monesti sekaisin. Aina pitäisi varmistaa asia, eikä vetää ulkomuistista.

Juu, nimet vaihtui. Minä ainakin olen noista niin sekaisin, etten muistiin luota yhtään.

Mutta Montosen Lenni-vainaan Saimaan ex. nimi on helppo muistaa. Sillä on ollut ehkä maailmankaikkeuden romanttisin nimi pienelle höyrymatkustajalaivalle, Osuusteurastamo.