Kesän ensimmäinen ruohonleikkuu

[jip59]

Nyt on Partnerissa uusi Loncin moottori paikallaan ja ensiajot suoritettu. Tuntuu olevan voimaa paljon enempi kuin vanhassa Briggsissä. Tosin 1,5 hepoa lisää pitäisi olla mutta tuntuu että on enempi kuin kaksinkertaisesti.
Kiitokset @masseywasharris muutamista vinkeistä jotka vähensivät turhaa työtä.

 

[KooJoo]

Jos briggsin tehot oli koneen tarran "jenkkihevosvoimia" ja Loncinin ilmoitetut on todellisia hevosvoimia arkikäytössä, niin ero voi oikeasti olla useita heppoja.

Eli esimerkiksi, vanhassa "10hp" briggsissä oli 7hv miinus karanneet ja uudessa Loncinissä vaikka 11,5hv, niin onhan siinä ero.

 

[LPR]

Jos briggsin tehot oli koneen tarran "jenkkihevosvoimia" ja Loncinin ilmoitetut on todellisia hevosvoimia arkikäytössä, niin ero voi oikeasti olla useita heppoja.

Eli esimerkiksi, vanhassa "10hp" briggsissä oli 7hv miinus karanneet ja uudessa Loncinissä vaikka 11,5hv, niin onhan siinä ero.

Mitä eroa on jenkkihevosvoimilla ja oikeilla?

 

[KooJoo]

Mittausstandardi ja -tapa. Ainakin vanhempien briggsien tarrassa lukeva teho on mitattu moottorilabrassa, ilman apulaitteita, äänenvaimenninta, ilmansuodatinta jne ja sillä kierrosluvulla, jolla on saatu paras teho ulos. Sitten kun edellämainitut kiinnitetään ja maksimi työkierrokset säädetään 3000rpm paikkeille, ei enää heru kuin 70-80% tarran ilmoittamasta tehosta.

Euroopassa teho ilmoitetaan DIN tehona, eli todellisena. Mm. Hussen ruohonleikkureissa oli teknisissä tiedoissa tyyliin DIN 10hp tai 7,5kW ja tarrassa koneen päällä 15hp.

Sitä en tiedä millä standardilla jip59 loncinin teho on ilmoitettu. Totesin vaan että voi olla isokin ero tehossa, jos DIN.

 

[LPR]

Mittausstandardi ja -tapa. Ainakin vanhempien briggsien tarrassa lukeva teho on mitattu moottorilabrassa, ilman apulaitteita, äänenvaimenninta, ilmansuodatinta jne ja sillä kierrosluvulla, jolla on saatu paras teho ulos. Sitten kun edellämainitut kiinnitetään ja maksimi työkierrokset säädetään 3000rpm paikkeille, ei enää heru kuin 70-80% tarran ilmoittamasta tehosta.

Jenkit siirtyi käyttämään SAE net tehonmittausta vuonna 1972, samoin kuin Ranska CH net:iä. SAE net vastaa lähes täysin Diniä. Italiassa oli pitkään oma CUNA, mikä oli jotain SAE grossin (brutto) ja netin (netto) välillä. Brittien BHP vastaa nykyään jotakuinkin Diniä, mutta aiemmin oli lähempänä SAE grossia. Japanilaiset siirtyi JIS brutosta JIS net:iin vasta 70-luvun loppupuolella. Euroopassa astui voimaan vuonna 1980 direktiivi, mikä velvoitti ilmoittamaan tehot nettona, siihen asti ilmoitettiin miten sattuu, siis 8 vuotta jenkkejä pidempään. Jopa saksalaiset käytti vientimarkkinoilla SAE gross tehoa, koska suurempi teho oli myyvempi. Mikä sitten on oikea teho ja mikä väärä? Onko japanilaisetkin vääriä ja vientimallin saksalaiset? Joka tapauksessa hiton vanha leikkuri on, jos on SAE gross tehona ilmoitettu, 1971 tai vanhempi.

Leikkureissa tehot on monesti sen takia ilmoitettua alempia, koska EU:n melumääräysten vuoksi moottorin kierroslukua on alennettu. Terän ääni nousee voimakkaasti kierrosten myötä. Kalliimmissa etuleikkureissa on terän välitystä muutettu, mutta useissa traktorimalleissa ja halvemmissa etuleikkureissa on yksinkertaisesti kaasuvivustossa rajoitin, mikä estää laittamasta kaasua täysille. Lukuisista poistin rajoittimen asiakkaalle, vaikka se on yksiselitteisesti kiellettyä.

 

[topik]

60 luvun japseissa ainakin oli sae heppoja, jotka oli paljon runsaampia kuin esim sakujen ilmoittamat. Poneista puhuttiin.

 

[LPR]

60 luvun japseissa ainakin oli sae heppoja, jotka oli paljon runsaampia kuin esim sakujen ilmoittamat. Poneista puhuttiin.

Itseasiassa japsit käytti JIS (Japanian Industrial Standard) heppoja, mutta mittaus oli liki identtinen SAE gross (brutto) mittauksen kanssa. Monesti saatettiin immoittaa SAE gross tehona. Ja japsit käytti niitä kaiketi pisimpään, 70-luvun loppupuolelle. Sitten siirtyivät JIS nettoon, mikä on hyvin lähellä käytännössä identtinen Dinin kanssa, samoin kuin jenkkien SAE netto.

 

[topik]

Itseasiassa japsit käytti JIS (Japanian Industrial Standard) heppoja, mutta mittaus oli liki identtinen SAE gross (brutto) mittauksen kanssa. Monesti saatettiin immoittaa SAE gross tehona. Ja japsit käytti niitä kaiketi pisimpään, 70-luvun loppupuolelle. Sitten siirtyivät JIS nettoon, mikä on hyvin lähellä käytännössä identtinen Dinin kanssa, samoin kuin jenkkien SAE netto.

Sae heppoina luki papereissa, ja oli ilman apulaitteita mitattu.

 

[pouhe]

Itseasiassa japsit käytti JIS (Japanian Industrial Standard) heppoja, mutta mittaus oli liki identtinen SAE gross (brutto) mittauksen kanssa. Monesti saatettiin immoittaa SAE gross tehona. Ja japsit käytti niitä kaiketi pisimpään, 70-luvun loppupuolelle. Sitten siirtyivät JIS nettoon, mikä on hyvin lähellä käytännössä identtinen Dinin kanssa, samoin kuin jenkkien SAE netto.

Carinan takalasissa tarra " Satakaksi hevosta tien päällä", tai jotain siihen tapaan oli 70-luvon alkupuolella.

 

[prämpäm]

ruohon leikkuu tökkii ei muka aikaa kasvihuone rakentelulta + istutukset . saattaapi olla tänä kesänä niitty look olla pop, jos syksyllä siimaleikkurilla ja viikatteella

 

[KooJoo]

Jenkit siirtyi käyttämään SAE net tehonmittausta vuonna 1972, samoin kuin Ranska CH net:iä. SAE net vastaa lähes täysin Diniä. Italiassa oli pitkään oma CUNA, mikä oli jotain SAE grossin (brutto) ja netin (netto) välillä. Brittien BHP vastaa nykyään jotakuinkin Diniä, mutta aiemmin oli lähempänä SAE grossia. Japanilaiset siirtyi JIS brutosta JIS net:iin vasta 70-luvun loppupuolella. Euroopassa astui voimaan vuonna 1980 direktiivi, mikä velvoitti ilmoittamaan tehot nettona, siihen asti ilmoitettiin miten sattuu, siis 8 vuotta jenkkejä pidempään. Jopa saksalaiset käytti vientimarkkinoilla SAE gross tehoa, koska suurempi teho oli myyvempi. Mikä sitten on oikea teho ja mikä väärä? Onko japanilaisetkin vääriä ja vientimallin saksalaiset? Joka tapauksessa hiton vanha leikkuri on, jos on SAE gross tehona ilmoitettu, 1971 tai vanhempi.

Leikkureissa tehot on monesti sen takia ilmoitettua alempia, koska EU:n melumääräysten vuoksi moottorin kierroslukua on alennettu. Terän ääni nousee voimakkaasti kierrosten myötä. Kalliimmissa etuleikkureissa on terän välitystä muutettu, mutta useissa traktorimalleissa ja halvemmissa etuleikkureissa on yksinkertaisesti kaasuvivustossa rajoitin, mikä estää laittamasta kaasua täysille. Lukuisista poistin rajoittimen asiakkaalle, vaikka se on yksiselitteisesti kiellettyä.

Voipi olla. Minulla kuitenkin on ~10v vanha hussen leikkuri, jossa kawasakin moottori. Sen specsejä kun selvittelin joskus ihan kawan sivuilta muistaakseni. Oli siinä dynokartat ja kaikki ja ihan erikseen mainittu että jenkkistandardilla XXXX (en muista mikä) se on penkitetty ja saatu teholukema 17hp. Sen muistan että tuon standardin kun laittoi googleen, löytyi tarina tuosta mittauksesta ilman apulaitteita jne.

 

[LPR]

Voipi olla. Minulla kuitenkin on ~10v vanha hussen leikkuri, jossa kawasakin moottori. Sen specsejä kun selvittelin joskus ihan kawan sivuilta muistaakseni. Oli siinä dynokartat ja kaikki ja ihan erikseen mainittu että jenkkistandardilla XXXX (en muista mikä) se on penkitetty ja saatu teholukema 17hp. Sen muistan että tuon standardin kun laittoi googleen, löytyi tarina tuosta mittauksesta ilman apulaitteita jne.

On toki mahdollista että.pienkoneita mitattaisiin bruttona, mutta eipä niissä juuri apulaitteita olekaan, staattorissa katauskäämi. Idoin vaiktuus pienkoneissa on tuo melun takia alennettu kierrosluku Euroopan markkinoilla. Sitä on ihan eurooppalaisissakin koneissa, koska jenkkimarkkinoille menee sama kone rajoittamatta.

 

[Nuhvi63]

Jenkit siirtyi käyttämään SAE net tehonmittausta vuonna 1972, samoin kuin Ranska CH net:iä. SAE net vastaa lähes täysin Diniä. Italiassa oli pitkään oma CUNA, mikä oli jotain SAE grossin (brutto) ja netin (netto) välillä. Brittien BHP vastaa nykyään jotakuinkin Diniä, mutta aiemmin oli lähempänä SAE grossia. Japanilaiset siirtyi JIS brutosta JIS net:iin vasta 70-luvun loppupuolella. Euroopassa astui voimaan vuonna 1980 direktiivi, mikä velvoitti ilmoittamaan tehot nettona, siihen asti ilmoitettiin miten sattuu, siis 8 vuotta jenkkejä pidempään. Jopa saksalaiset käytti vientimarkkinoilla SAE gross tehoa, koska suurempi teho oli myyvempi. Mikä sitten on oikea teho ja mikä väärä? Onko japanilaisetkin vääriä ja vientimallin saksalaiset? Joka tapauksessa hiton vanha leikkuri on, jos on SAE gross tehona ilmoitettu, 1971 tai vanhempi.

Leikkureissa tehot on monesti sen takia ilmoitettua alempia, koska EU:n melumääräysten vuoksi moottorin kierroslukua on alennettu. Terän ääni nousee voimakkaasti kierrosten myötä. Kalliimmissa etuleikkureissa on terän välitystä muutettu, mutta useissa traktorimalleissa ja halvemmissa etuleikkureissa on yksinkertaisesti kaasuvivustossa rajoitin, mikä estää laittamasta kaasua täysille. Lukuisista poistin rajoittimen asiakkaalle, vaikka se on yksiselitteisesti kiellettyä.

Onkohan meitin Hussessa rajoitin... lentää kyllä pois jos on...

 

[jusape]

Eikös monissa ole teho ilmoitettu @3000rpm, ja eeuussa ( typerien idioottisäöntöjen takia ) monien koneiden kierrosluku on laskettu esim 2700rpm lukemaan.

 

[paska]

Onkohan meitin Hussessa rajoitin... lentää kyllä pois jos on...

Noissa leikkureissahan on joku säätäjä joka antaa enemmän hönkää kuorman noustessa. Sen asetukset myös rajoittaa kierrosluvun eli jäykempi jousi pitäisi olla kai kaasuvivun puolella. Millä periaatteella nuo säätäjät toiminee, joku varmaan tietää. Ite en oo rassannu niitä. Saattaa olla että on stopparikin laitettu kaasuvivun asennolle ja muuten samat asetukset kun korkeammin kiertävässä

 

[LPR]

Noissa leikkureissahan on joku säätäjä joka antaa enemmän hönkää kuorman noustessa. Sen asetukset myös rajoittaa kierrosluvun eli jäykempi jousi pitäisi olla kai kaasuvivun puolella. Millä periaatteella nuo säätäjät toiminee, joku varmaan tietää. Ite en oo rassannu niitä. Saattaa olla että on stopparikin laitettu kaasuvivun asennolle ja muuten samat asetukset kun korkeammin kiertävässä

Edullisemman pään traktoreissa, Gullopissa, MTDssa, olikohan Stigassakin on kaasuvivun runko-osassa yksinkertaisesti pellinlipare, mikä estää kaasunvivun liikettä. Sen pois vääntämällä tai leikkaamalla kaasu menee täysille. Jossain linkkukoneessa oli kaasarin luona säätäjälle menevässä vivustossa joku liplake, mikä rajoitti. Mulla Huskussa on tiheämpi välitys leikkuulaitteelle kuin vanhassa. Periaatteessa sama Combi 94 leikkuulaite, mutta uusi pyörii hitaammin. Se terän humina on vaikea ääni hallita, moottorin äänet hiljenee äänenvaimentimella ja moottorin koteloinnilla, mutta terille ei oikein auta kuin kierrosten lasku. Mulla on nyt ristiterät, niin leikkaa paremmin. Vielä vois välitystä vähän muuttaa.

 

[jusape]

Aika lailla on niiden terien rakenteestakin kiinni, se ääni.

 

[iso.kunkku]

Sunnuntaina pääsi Esteri irti.

 

[klappi]

ÖRRkebab hoiti homman samalla meni kaikki tulppaanitkin nurin