Mitä eroa on jenkkihevosvoimilla ja oikeilla?
Jenkit siirtyi käyttämään SAE net tehonmittausta vuonna 1972, samoin kuin Ranska CH net:iä. SAE net vastaa lähes täysin Diniä. Italiassa oli pitkään oma CUNA, mikä oli jotain SAE grossin (brutto) ja netin (netto) välillä. Brittien BHP vastaa nykyään jotakuinkin Diniä, mutta aiemmin oli lähempänä SAE grossia. Japanilaiset siirtyi JIS brutosta JIS net:iin vasta 70-luvun loppupuolella. Euroopassa astui voimaan vuonna 1980 direktiivi, mikä velvoitti ilmoittamaan tehot nettona, siihen asti ilmoitettiin miten sattuu, siis 8 vuotta jenkkejä pidempään. Jopa saksalaiset käytti vientimarkkinoilla SAE gross tehoa, koska suurempi teho oli myyvempi. Mikä sitten on oikea teho ja mikä väärä? Onko japanilaisetkin vääriä ja vientimallin saksalaiset? Joka tapauksessa hiton vanha leikkuri on, jos on SAE gross tehona ilmoitettu, 1971 tai vanhempi.
Itseasiassa japsit käytti JIS (Japanian Industrial Standard) heppoja, mutta mittaus oli liki identtinen SAE gross (brutto) mittauksen kanssa. Monesti saatettiin immoittaa SAE gross tehona. Ja japsit käytti niitä kaiketi pisimpään, 70-luvun loppupuolelle. Sitten siirtyivät JIS nettoon, mikä on hyvin lähellä käytännössä identtinen Dinin kanssa, samoin kuin jenkkien SAE netto.
Sae heppoina luki papereissa, ja oli ilman apulaitteita mitattu.
Carinan takalasissa tarra " Satakaksi hevosta tien päällä", tai jotain siihen tapaan oli 70-luvon alkupuolella.
Voipi olla. Minulla kuitenkin on ~10v vanha hussen leikkuri, jossa kawasakin moottori. Sen specsejä kun selvittelin joskus ihan kawan sivuilta muistaakseni. Oli siinä dynokartat ja kaikki ja ihan erikseen mainittu että jenkkistandardilla XXXX (en muista mikä) se on penkitetty ja saatu teholukema 17hp. Sen muistan että tuon standardin kun laittoi googleen, löytyi tarina tuosta mittauksesta ilman apulaitteita jne.
On toki mahdollista että.pienkoneita mitattaisiin bruttona, mutta eipä niissä juuri apulaitteita olekaan, staattorissa katauskäämi. Idoin vaiktuus pienkoneissa on tuo melun takia alennettu kierrosluku Euroopan markkinoilla. Sitä on ihan eurooppalaisissakin koneissa, koska jenkkimarkkinoille menee sama kone rajoittamatta.
Onkohan meitin Hussessa rajoitin... lentää kyllä pois jos on...
Noissa leikkureissahan on joku säätäjä joka antaa enemmän hönkää kuorman noustessa. Sen asetukset myös rajoittaa kierrosluvun eli jäykempi jousi pitäisi olla kai kaasuvivun puolella. Millä periaatteella nuo säätäjät toiminee, joku varmaan tietää. Ite en oo rassannu niitä. Saattaa olla että on stopparikin laitettu kaasuvivun asennolle ja muuten samat asetukset kun korkeammin kiertävässä
Edullisemman pään traktoreissa, Gullopissa, MTDssa, olikohan Stigassakin on kaasuvivun runko-osassa yksinkertaisesti pellinlipare, mikä estää kaasunvivun liikettä. Sen pois vääntämällä tai leikkaamalla kaasu menee täysille. Jossain linkkukoneessa oli kaasarin luona säätäjälle menevässä vivustossa joku liplake, mikä rajoitti. Mulla Huskussa on tiheämpi välitys leikkuulaitteelle kuin vanhassa. Periaatteessa sama Combi 94 leikkuulaite, mutta uusi pyörii hitaammin. Se terän humina on vaikea ääni hallita, moottorin äänet hiljenee äänenvaimentimella ja moottorin koteloinnilla, mutta terille ei oikein auta kuin kierrosten lasku. Mulla on nyt ristiterät, niin leikkaa paremmin. Vielä vois välitystä vähän muuttaa.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
