Käynnistysakut

Paras testeri on katsoa hapot eli ominaispainot kennoista jos ne auki saa,jos on latauksenkin jälkeen yksikin kenno vajaampi on akku todennäkösesti ekoilla pakkasilla kaput,kesä vielä menee jos ajossa on.
Eipä noiden kanssa enää paljoa puljata,jos alkaa olla laiska niin sitten haen akkuliikkeestä uuden,vanha on aina vanha.
Kestoikäkin riippuu niin monesta tekijästä että niitäkään ei aina muista kunnes on akku jo pimeenä.
 
Köyhä köyhempi köyhä? Ajatellaan aikaa 50v taakseppäin 1970 luvun alkua, näin silloin että huonoja akkuja ravisteltiin ja kaadettiin hapot neutralisoitumaan kalkkisaaviin. Huuhtelivat ja hapottivat uudelleen ja taas akku pelitti, en osaa sanoa oliko vain teko hengitystä? Akut oli varmaan erilaisia, osassa oli jopa lasikuori ja piki kansi, semmoinen ajan kultaama mielikuva on että ei uusia niitä joka toinen vuosi kaupasta haettu? Huoltoasemalle akut tuli ainakin kuivina ja ne hapotettiin vasta kun asiakas osti sen ja sitten akku laitettiin pikalatauriin pariksi tuntia, kk/vl stanssaukset napoihin ja akku oli luovutettavissa asiakkaalle.
 
Oli sitä akulla hintaakin verraten silloiseen kuukausipalkkaan.
Kaikenlaista akkujen säikytys menetelmää lienee ollut, niiden eheyttämiseksi.
Suomessa oli silloin hyvin omaa akkuteollisuuttakin.
Mm 6v natsi-paiseeseen sai oliko 7v vai 8v akkuja ostaa, silleen sai ne saksalaiset sähkölaitteen mötöstykset edes jollain lailla pelaamaan.
 
Ennenwanhaan akuissa ollut paksut levyt ja kennoissa korkea sakkatila joten niitä voinut "huoltaa".

Nykyään akkuja taidetaan enemmän huoltaa vain UPS järjestelmissä, ehkä trukkiakut sekä varmaan jossain armeijan systeemeissä. UPSeihinkin tulee litiumakut vauhdilla.

Yhtä käynnistysakkua viime vuonna harrastusmielessä kokeilin "korjata" mutta huonoksi se yksi kenno jäi, eikä siitä ole moottorin käynniustämiseen.

Tarkka saa olla. Äkkiä säästön hinta menee kun työvaatteisiin tulee reikiä.

Youtubessa löytyy akkujen korjausvideoita ja varmasti niitä akkujen uusia levyjä ulkomaan verkkokaupoista saa. Intianpojat noita näppäränä korjaa, ei nekään isoa dollarikasaa siitä ansaitse
 
Youtubessa löytyy akkujen korjausvideoita ja varmasti niitä akkujen uusia levyjä ulkomaan verkkokaupoista saa. Intianpojat noita näppäränä korjaa, ei nekään isoa dollarikasaa siitä ansaitse
Muistaako kukaan, että miten se perinteinen lyijyakku akku fyysisesti vaurioituu syväpurkauksessa tai jopa jäätyessään?
 
Tyhjä akku jäätyy niinkuin vesiastia, jää laajenee ja kuoret pullahtaa. Lyijylevyistä osa ilmeisesti vääntyy sen verran että menee oikkariin.

Yksi mekaaninen vika akuissa on hiushalkeamat kannessa navan läpiviennissä, jonka seurauksena akun kannelle tiivistyy happoa, jota myöten virta pääsee kulkemaan navasta toiseen.
:huom: Siksi akunkenkiä ei saa koskaan lyödä, vääntää tai nitkuttaa paikoilleen, vaan kenkä pitää aina levittää ensin.
:peukku: Akku sadeilmalla räystään alle peseentymään oli naapurin raskaankaluston asentajan vinkki.
 
pikkumotskarin akku jäätyi kahtena talvena peräkkäin. Ekasta ei ollut moksiskaan, toinen kerta pullisti eikä enää kestänyt kuin lyhyttä starttia
 
Caseen ostin tab merkkisen akun akkuliikkeestä. On se reilu kolme vuotta pelannut. Kesällä huomasin, että oli plus navan ympärillä hieman hapettumaa. Varmasti saanut sadettakin niskaansa. Putsasin, rasvasin ja pistin kumimattoa suojaksi.

Aika näyttää kauanko pelaa. Välillä voi useamman kuukaudenkin seistä.
Kysyin myyjältä, mites tuo kalliiimpi exide, saako lisähinnalle vastinetta? Vastaus oli ei.
 
Optimat muutenkin ylimainostettuja...

No jopas nyt. Viikko sitten hain romikselta optiman ja nyt lapset tappelee kenelle se jää perinnöksi kun äijästä aika jättää. Jos voittaisin lotossa tai kenossa ostaisin uuden akun piilteemasta, niillä on 4 vuoden takuu joka meikäläisen kohdalla on ELINIKÄINEN TAKUU.
 
Latasin nuo uudet akut tässä joku aika sitten ylläpitolaturilla. Noin viiden vuorokauden kuluttua latauksesta napajännitteet olivat seuraavat:

Varta 12,75V

Yuasa 13,01V

Akut ovat vielä tallissa.
 
Oli sitä akulla hintaakin verraten silloiseen kuukausipalkkaan.
Kaikenlaista akkujen säikytys menetelmää lienee ollut, niiden eheyttämiseksi.
Suomessa oli silloin hyvin omaa akkuteollisuuttakin.
Mm 6v natsi-paiseeseen sai oliko 7v vai 8v akkuja ostaa, silleen sai ne saksalaiset sähkölaitteen mötöstykset edes jollain lailla pelaamaan.
Jostain muistan hämärästi naparetkeilijöiden volkkareissa käytetyn kaksiakkujärjestelmää, jossa akut kytkettiin normaalisti rinnan, mutta starttia varten sarjaan. Tällöin kylmälläkin akustolla sai Hitlerin koston käyntiin.
Latasin nuo uudet akut tässä joku aika sitten ylläpitolaturilla. Noin viiden vuorokauden kuluttua latauksesta napajännitteet olivat seuraavat:

Varta 12,75V

Yuasa 13,01V

Akut ovat vielä tallissa.
Jälkimmäinen lukema kuvailluissa oloissa vaikuttaa absurdilta. Onko kyseessä mittausvirhe, Yuasan jotenkin käsittämättömän erikoinen kemia vai mittarin systeeminen virhenäyttämä(joka tarkoittaisi, että toinen mittaustulos vastaisi todellisuudessa matalaa jännitettä)?
 
Jälkimmäinen lukema kuvailluissa oloissa vaikuttaa absurdilta. Onko kyseessä mittausvirhe, Yuasan jotenkin käsittämättömän erikoinen kemia vai mittarin systeeminen virhenäyttämä(joka tarkoittaisi, että toinen mittaustulos vastaisi todellisuudessa matalaa jännitettä)?
Mitattu Flukella ja kinkkimittarilla, eroa oli 0,01V. Itse asiassa mittasin nuo akut myös pari päivää aikaisemmin ja tulokset samaa luokkaa (en kirjoittanut ylös).

Tallissa oli päivällä -6 astetta ja nyt mitatessa +6.
 
Saanähä elpyykö ajoruohonleikkurin akku cetekillä. Unohtu paikalleen tonne yli 20 pakkaseen syksyllä ja oli vaan 4V jännitettä tallessa toissapäivänä. Cetekki lämpövarastossa elvyttää. Se on niitä kyljelleen laitettavia akkuja joku haijun merkkinen kiinasta.
 
Muistaako kukaan, että miten se perinteinen lyijyakku akku fyysisesti vaurioituu syväpurkauksessa tai jopa jäätyessään?

Jos pohditaan hommaa perus ajoneuvon starttiakun kannalta, niin tyypillinen vaurio on sulfatoituminen, eli liian paljon purettaessa tai osavarauksessa säilytettäessä positivisen elektrodin lyijyoksidi kiteytyy lyijysulfaatiksi levyn pinnalle (valkoinen kidekerros) joka toimii eristeenä ioneille. Tällöin napajännite on ok, mutta jerkkua eli ioneista luovuttavaa pinta-alaa ei löydy kun purkuvirtaa tarvitaan. Sulfaattikerros on kemiallisesti kiinnittynyt levyihin, Ctek ja muut valmistajat tarjoavat erilaisia "Recond" -ohjelmia joissa pulssi -AC-jännitteellä koitetaan taikoja tehdä, mutta käsitykseni on että sulfatoitunut akku on kaputt.

Toinen tyypillinen vauriomekanismi on ihan sisäinen korroosio, tämä tapahtuu ylivarauksella ja elektrolyyttinesteen haihtuessa. Ulkoinen koorrosio toki myös tympeä, näissä autoakuissa edelleen tyypillinen, eli rikkihappokaasut pääsee akun navan ja akun kuoren välistä tekemään mukavia metallirakenteille. Wanhaan hyvään aikaan tätä koitettiin estää öljytyllä huopakiekolla navan ympärillä akunkengän alla.

Pakkasvaurio riippuu taas sen lyijyakun kemiallisesta toiminnasta, joka perustuu siihen, että mitä täydempi akku, sitä enenmmän rikkahappoa on akussa. Täyteen varatussa akussa ollaan isossa konsentraatiossa (en muista ulkoa, pakkaskesto kuitenkin yli -60 C) Kun akun varaus purkautuu sisäisesti, tai jokun pienen ulkoisen virran kautta (kannen likaisuus, tai ihan laitteista johtuen) tapahtuu taas niin, että elektrolyyttineste alkaa koostua enemmän vedestä.Muistelisin että n.50% varaustilassa oleva akku kestää enää -25 C. Veden jäätyessä ainakin vaara kennojen oikosulkuun, jolloin sisäinen resistanssi kasvaa.
 
Jostain muistan hämärästi naparetkeilijöiden volkkareissa käytetyn kaksiakkujärjestelmää, jossa akut kytkettiin normaalisti rinnan, mutta starttia varten sarjaan. Tällöin kylmälläkin akustolla sai Hitlerin koston käyntiin.

Jälkimmäinen lukema kuvailluissa oloissa vaikuttaa absurdilta. Onko kyseessä mittausvirhe, Yuasan jotenkin käsittämättömän erikoinen kemia vai mittarin systeeminen virhenäyttämä(joka tarkoittaisi, että toinen mittaustulos vastaisi todellisuudessa matalaa jännitettä)?

Minusta ihan ok lukemat täyteenvaratuille, starttiakuille, joiden sisäistä rakennetta ei tunneta ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Yuasassa voi olla osa tai kaikki levyt verkkomaisia ja sisältää eri materiaaleja pienentämässä akun sisäistä resistanssia, ja jos on vielä ihan tuore, ei purkusyklejä saanut akku niin jännite voi olla tuo. Toinen vaihtoehto on täysin sulfatoitunut akku, jonka lepojännite voi olla myöskin 13 v luokkaa "täysin varattuna", jännite romahtaa heti kuormitettaessa...
 
Ctek ja muut valmistajat tarjoavat erilaisia "Recond" -ohjelmia joissa pulssi -AC-jännitteellä koitetaan taikoja tehdä, mutta käsitykseni on että sulfatoitunut akku on kaputt.
Olen joitakin kymmeniä kertoja elvyttänyt akun starttiakkukuntoon n. vuodeksi kerrallaan tuolla recond-ominaisuudella, joten esim. vasta nyt on menossa romuksi Boschin akku, joka on ostettu vuonna 2003, joten kyllä se jotain tekee. Erilaisia akkuja mulla on jatkuvassa käytössä 5 kpl. Recondilla olen saanut viime vuosina venytettyä kaikkien akkujen käyttöiän yli 10 vuoden.
 
Mitattu Flukella ja kinkkimittarilla, eroa oli 0,01V. Itse asiassa mittasin nuo akut myös pari päivää aikaisemmin ja tulokset samaa luokkaa (en kirjoittanut ylös).

Tallissa oli päivällä -6 astetta ja nyt mitatessa +6.

@Keisari On itellekin käynyt noin että on ollut 13.xx jännite latauksen jälkeen. Ja taisi olla @jusape llakin?
 
@Keisari On itellekin käynyt noin että on ollut 13.xx jännite latauksen jälkeen. Ja taisi olla @jusape llakin?
On minullakin ollut, ja heti latauksen jälkeen aivan tyypillisesti. Sehän on odotettavissa. Pintavarausta.

Ei ole kuitenkaan sattunut useiden päivien jälkeen. Sitä pidin epätavallisena. Yleensä jokseenkin akun täyden varaustilan mukainen normaali lepojännite on ollut mitattavissa joko pienen rasituksen ja odotuksen jälkeen, tai ilman rasitustakin seuraavana päivänä.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös