Jonnet ei muista.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika 82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Yhdellä jantterilla oli putkiradioon yhdistetty sähköautoradan pätkä. Siis sellainen, jossa on pari uraa ja niiden molemmilla puolilla sähköä johtavat virtakiskot. Voi olla, ettei Jonnet muista tällaisiakaan.

No, mitä sillä autoradan pätkällä oikein tehtiin? Tämä heppu oli ilmeisesti ihan järkeilemällä ja kokeilemalla löytänyt radion kytkennästä sopivat pisteet, joihin tämä autoradan pätkä oli yhdistetty. Saattoi siinä olla muutama oheiskomponenttikin, muttei niitä ainakaan kovin montaa ollut. Putkiradio toimi kitaravahvistimena. Kun soittaessa samalla näppäili radanpätkää vähän hikisellä jalalla, niin ihan asiallisen oloinen wah-wah efekti tuli soitantaan mukaan. :kieli:

 
Mulla on Saba, lakkasi vaan laulamasta, pitäisi korjuuttaa.

Saba?:cool:
1789308366497.webp
 
Meillä alakerrassa oli Pikku-Matti kun olin pikkunöösi, olin ehkä ekalla-tokalla kansakoulussa kun se lakkasi laulamasta ja tuli sitten se Helvar jonka sain sitte itelleni vinttiin kovan kinuamisen jälkeen.
1789311235988.webp
 
Ei vaan tällainen.

Meillä tommonen
 
Meillä tommonen
Varsin modernin näköinen, huomioiden, että ei kovin montaa vuotta ole ikäeroa.Tarkemmin katsoin noita museon kuvia, niin se meidän taitaa olla Wildbad 9, eli oletettavasti vuodelta -59.

Tuolla Jyväskylän lähellä tiedän erään eläkkeellä olevan melkoisen pätevän korjaajan hommaan kuin hommaan, pitäisi hänet saada houkuteltua tuota radiota tutkimaan, jos vaikka laulutaito palailisi.
 
Varsin modernin näköinen, huomioiden, että ei kovin montaa vuotta ole ikäeroa.Tarkemmin katsoin noita museon kuvia, niin se meidän taitaa olla Wildbad 9, eli oletettavasti vuodelta -59.

Tuolla Jyväskylän lähellä tiedän erään eläkkeellä olevan melkoisen pätevän korjaajan hommaan kuin hommaan, pitäisi hänet saada houkuteltua tuota radiota tutkimaan, jos vaikka laulutaito palailisi.
Ko. henkilö on saattanu jopa opiskella elektroniikkansa putkitekniikalla, mutta se osuus on sedimetoitunu niin syvälle pohjimmaiseksi, et sen esiin houkutteluun saattaa tarvita vähän enemmänkin kun pelkän vilkaisun.
 
Jonnet ei muista kunnon Suomi-makkaraa. Nakkikioskilla rouva pyöräytti voipaperista pussin ja höyryssä kuumennettua lenkkimakkaraa pätkän siihen laittoi. Savonlinnassa Seija Viremon grillillä sitä viimeksi sain. Sekin lakkautettiin jo 15 v. sitten, kun joku liikekeskus rakennettiin paikalle. Seija otti voipaperitaskuun pätkän Suomi-makkaraa ja nopealla kädenliikkeellä terävällä veitsellä palasteli sen suupaloiksi, mitkä syötiin hammastikulla ja myöhemmin kertakäyttöhaarukalla. Itse Seija teki sinapinkin, oli hyvä eväs. No, Savonlinnassa hyvä pikaruokaeväskulttuuri onneksi jatkuu ainakin kepatin osalta, vaikka eri kulttuuria onkin.
 
Jonnet ei muista kunnon Suomi-makkaraa. Nakkikioskilla rouva pyöräytti voipaperista pussin ja höyryssä kuumennettua lenkkimakkaraa pätkän siihen laittoi. Savonlinnassa Seija Viremon grillillä sitä viimeksi sain. Sekin lakkautettiin jo 15 v. sitten, kun joku liikekeskus rakennettiin paikalle. Seija otti voipaperitaskuun pätkän Suomi-makkaraa ja nopealla kädenliikkeellä terävällä veitsellä palasteli sen suupaloiksi, mitkä syötiin hammastikulla ja myöhemmin kertakäyttöhaarukalla. Itse Seija teki sinapinkin, oli hyvä eväs. No, Savonlinnassa hyvä pikaruokaeväskulttuuri onneksi jatkuu ainakin kepatin osalta, vaikka eri kulttuuria onkin.
Kyllä ne vanhanliiton nakkarit on jo kadonnutta kansanperinnettä. Tuli kyllä aikanaan täällä paljonkin käytettyä.
 
Jonnet ei muista kunnon Suomi-makkaraa. Nakkikioskilla rouva pyöräytti voipaperista pussin ja höyryssä kuumennettua lenkkimakkaraa pätkän siihen laittoi. Savonlinnassa Seija Viremon grillillä sitä viimeksi sain. Sekin lakkautettiin jo 15 v. sitten, kun joku liikekeskus rakennettiin paikalle. Seija otti voipaperitaskuun pätkän Suomi-makkaraa ja nopealla kädenliikkeellä terävällä veitsellä palasteli sen suupaloiksi, mitkä syötiin hammastikulla ja myöhemmin kertakäyttöhaarukalla. Itse Seija teki sinapinkin, oli hyvä eväs. No, Savonlinnassa hyvä pikaruokaeväskulttuuri onneksi jatkuu ainakin kepatin osalta, vaikka eri kulttuuria onkin.
Kuskihommia aloittaessa isot pojat kehui höyräriä ja mustaa kahvia,mieluumin söin eväät.
 
Jonnet ei muista edes sitä makkaran taskuksi viikattua voipaperia.
Lähes valkoista, eikä ollut kuuman kestävää niinkuin nykyiset leivinpaperit.
 
Joku kesä sitten totesi jämsänkoskella yleiurheilukisoissa ollut kisaturisti, kyllä huomaa että ollaan paperilaaksossa, kun makkarapaperitkin on A4 kopiopapereita.
 
Joku kesä sitten totesi jämsänkoskella yleiurheilukisoissa ollut kisaturisti, kyllä huomaa että ollaan paperilaaksossa, kun makkarapaperitkin on A4 kopiopapereita.
Meillä päin kun oli tuota kirjapainoteollisuutta, niin kaikenmaailman kissanristiäisissä oli niitä sanomalehti- tai muun painopaperirullien jämiä, mistä repäistiin pala.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös