Ihmettelyn aihetta taas

No, eikös se perusoletus ole tuollaisille sivulta tulevilta teiltä, että jos liikennemerkillä ei muuta ole osoitettu, on voimassa 80kmh perusnopeusrajoitus.
Toki pihatieliittymät on asia erikseen.
Jos tiellä on joku muu kuin perusnopeusrajoitus niin se kerrotaan kyltillä risteyksen jälkeen. Poikkeuksena alueen sisäiset nopeusrajoitukset esim. taajama.
 
Jos tiellä on joku muu kuin perusnopeusrajoitus niin se kerrotaan kyltillä risteyksen jälkeen. Poikkeuksena alueen sisäiset nopeusrajoitukset esim. taajama.
Jos ei risteykseen katkea, niin monessa paikkaa on sitten kymmenien kilometrien 30 tai 50 rajoitus, kun eivät tietyön loppuun päättymismerkkiä laita. Nämä kaapelinkuoppaajat on pahimpia, kun eivät viitsi siirrellä tai poistaa merkkejä. Joskus tietyön merkki ja nopeusrajoitus alkaa 10 km ennen oletettua työkohdetta ja jatkuu sitten tien loppuun pari-kolmkymmentä kilometriä. Tuo tietyön paikkakin on oletus, kun mitään puuta ei näy, kuin muutama kaapelikelä ojassa ja kaivuri, mikä seisoo samilla sijoillaan. Joskus vähän muuttaa paikkaa. Koko viime talveksi unohtui merkit, vaikka ei kuopan kuoppaa kaivettu.
 
No, eikös se perusoletus ole tuollaisille sivulta tulevilta teiltä, että jos liikennemerkillä ei muuta ole osoitettu, on voimassa 80kmh perusnopeusrajoitus.
Toki pihatieliittymät on asia erikseen.
Koska tiedossa on että kyseisellä tiellä on 100 km rajoitus kesäaikaan, nopeusrajoituksen vaihto ilmoitetaan viikon tarkkuudella joten tiedossa olevan rajoituksen mukaan ajellaan ensimmäiselle nopeusrajoitusmerkille. AInakin minä ajelen.
Jos ei risteykseen katkea, niin monessa paikkaa on sitten kymmenien kilometrien 30 tai 50 rajoitus, kun eivät tietyön loppuun päättymismerkkiä laita. Nämä kaapelinkuoppaajat on pahimpia, kun eivät viitsi siirrellä tai poistaa merkkejä. Joskus tietyön merkki ja nopeusrajoitus alkaa 10 km ennen oletettua työkohdetta ja jatkuu sitten tien loppuun pari-kolmkymmentä kilometriä. Tuo tietyön paikkakin on oletus, kun mitään puuta ei näy, kuin muutama kaapelikelä ojassa ja kaivuri, mikä seisoo samilla sijoillaan. Joskus vähän muuttaa paikkaa. Koko viime talveksi unohtui merkit, vaikka ei kuopan kuoppaa kaivettu.
Tienkäyttäjan linjalle kun telefoneeraa niin kyllä merkit katoo jos siellä ei todellisuudessa kaivella.
 
Kuuluu jo sarjaan, Jonnet ei muista, tai tiedä.
1982 edeltävä aika oli villiä vielä. Silloin nopeusrajoitus päättyi vielä risteykseen, mutta yleisrajoitus oli jo silloin voimassa. Yleisrajoitus tuli 1974 vakiintuneeksi, eli silloin, kun itse sain auton ajokortin.
Itse sain kortin 1979 vapaat nopeudet muistan isän kyydistä sieltä lapsuudesta, kun moottorista poistettiin karstat, ja äite ei tykännyt ollenkaan.
 
Itse sain kortin 1979 vapaat nopeudet muistan isän kyydistä sieltä lapsuudesta, kun moottorista poistettiin karstat, ja äite ei tykännyt ollenkaan.
Kova juttu oli tenava-aikaan jos Iskän sai yli satasta ajamaan.
Ihan ensimmäisillä autoilla liki mahdotonkin olisi ollut.
Sitten muistan kun tuli 1700 s Opeli niin kerran taisi toiselle sadalle Äijjä polkaista.
Aja Iskä punasta huudahdusten kannustamana. Siinä kun oli se mittari jossa viisarin virkaa ajoi se värirulla, monet muistavat ja tietävät ;)
 
Kova juttu oli tenava-aikaan jos Iskän sai yli satasta ajamaan.
Ihan ensimmäisillä autoilla liki mahdotonkin olisi ollut.
Sitten muistan kun tuli 1700 s Opeli niin kerran taisi toiselle sadalle Äijjä polkaista.
Aja Iskä punasta huudahdusten kannustamana. Siinä kun oli se mittari jossa viisarin virkaa ajoi se värirulla, monet muistavat ja tietävät ;)
Mahtoiko A Kadetissa olla myös väriä vaihtava nauha? Nauha siinä kuitenkin oli, kun kaverin isä ajoi satasta isolta tielle hypäten pikkutielle. Hiekkateitä tietysti molemmat tiet. siinä me haltioissamme katseltiin menoa takapenkiltä etupenkkien välistä. Juu, ei ollut turvavöitä siihen aikaan. Vuosi oli noin 1963, eli koulun aloituksen kynnyksellä oltiin.
Mulla oli 2005 mallin ykköskoppainen C4, jossa oli väriä vaihtava käyntinopeusmittari. Ainoan kerran nostin kierrokset punaiselle kokeeksi, kun vein auton autoliikkeen vaihtoautorivistöön.
 
Mahtoiko A Kadetissa olla myös väriä vaihtava nauha? Nauha siinä kuitenkin oli, kun kaverin isä ajoi satasta isolta tielle hypäten pikkutielle. Hiekkateitä tietysti molemmat tiet. siinä me haltioissamme katseltiin menoa takapenkiltä etupenkkien välistä. Juu, ei ollut turvavöitä siihen aikaan. Vuosi oli noin 1963, eli koulun aloituksen kynnyksellä oltiin.
Mulla oli 2005 mallin ykköskoppainen C4, jossa oli väriä vaihtava käyntinopeusmittari. Ainoan kerran nostin kierrokset punaiselle kokeeksi, kun vein auton autoliikkeen vaihtoautorivistöön.
Taisi muuten olla joo, jo A Kadetissa samanlainen näyttö. Sellainenkin Ukolla oli, nyt muistin kun otit esiin ;).
Se Recordi oli muistaakseni -67 Delivery Van.
Super tai pelkkä S lisä taisi olla monilla -60 lukusilla autoilla käytössä nimissään?
Tanareissa ainakin.
 
Mulla on ollut A Kadetti ja hyvä myötämäki, kun oli niin sai mittarin punaselle.
Jotenkin olisi mielikuva nauhasta???
Mielenkiinnosta katselin Tubesta mittarinäyttöä. Nauha meni 60 vauhdista vihreästä oranssille. Punaiselle ei kuvauksen nopeudesta ilmeisesti päästy. Jenkkipätkässä oli mailimittari ja siinä oli punainen nauha ensimetreiltä.

 
Ihan kiva ajaa viikonlopuisin 50 km/h valtatiellä, jossa muuten on 100 km/h rajoitus. Työntekijät ovat parkkeranneet koneensa ja menneet viikonloppua viettämään. Merkkejä ei viitsitä peittää, eikä rajoituksen päättymisestä ole tietoakaan. Joskus motarillakin on työmaakohta rajoitettu, mutta työmaan jälkeen joutuu ajamaan vaikka 30 km/h seuraavaan liittymään asti. Jos lakia noudatetaan. Se on pitkä matka, jos kumoavaan merkkiin on vaikka 10 km matkaa. Siinä saa olla niska jäykkänä siltä varalta, jos joku ajaa perään.
Mielestäni pitäisi olla kovemmar sanktiot näille välinpitämättömille urakoitsijoille, jotka viis välittävät merkinnöistä. Toki suuri osa on hyvin merkittyjä, mutta nämä mätämunat muka aiheuttaisivat kortin menetyksen. Ymmärrän kyllä rajoitusten merkityksen, kun olen pikipoikahommissakin nuoruudessani ollut, mutta en tätä yksipuolista poliisin kantaa.
Tämä kuuluisi varmaan johonkin vitutus osastoon, mutta olkoon nyt tässä.

No nyt tuli vastine Autoliitosta. Näyttää vituttavan tuo poliisin kirjoittelu samoin perustein, kun itsekin tänne kirjoitin.

 
"Hietanen korostaa, että vanhat tietojärjestelmät ovat elinkaarensa päässä ja uusiin on pakko siirtyä, vaikka ne eivät ole aivan valmiita."


Kun en ole atk ihmisiä, niin en ole tätä käsittänyt. Että jos on olemassa hyvä, toimiva järjestelmä, niin sitten kun sillä alkaa olemaan ikää ja on saatu lastentaudit hierottua pois ja tuotu oikeasti hyviä päivityksiä ja ominaisuuksia, niin sitten pitää nostaa kädet pystyyn, on liian vanha. Tehdään puhtaalta pöydältä aivan uusi, mutta paska järjestelmä?
Meillä töissä näin kävi ja siitä on nyt usempi vuosi kärsitty.

Jos siellä on joku juttu, mitä ei kohta toimi ja pakko tehdä uusi, niin eikö sitä vanhaa järjestelmää voisi kopioida niin, että käyttäjä ei huomaa eroa?

Tästä tapauksesta en nyt tiedä, oliko se vanha parempi.
 
Monesti niihin ohjelmiin rakennetaan käyttäjien tai viranomaisten vaatimia lisäominaisuuksia niin paljon että kärsii toimivuus, lisäksi nykyisin tarvitsee olla yllättävän moneen suuntaan yhteensopiva joko vastaanottamaan tai lähettämän tietoja tietyissä formaateissa joita ei välttämättä ole alunperin ohjelmaan ajateltu tai ole ollut olemassakaan.
Se että "kopioidaan vanha uudelle alustalle" on kaunis ajatus mutta todella harvoin toimiva sellainen.
 
Silti en usko, että vanha järjestelmä on niin rikki, ettei uutta voi tehdä valmiiksi ja testata kunnolla.
Mainitsin jossakin, että Windowsin viime aikojen päivityksessä oli korjattu yli 1000 haavoittuvuutta. Tuossa oli vähän lapinlisää, niitä oli oikeasti noin 975. Niistä 115 oli kriittisiä ja 20 madonmentäviä. Asiantuntija arveli, että näitä korjauksia on tuskin kunnolla testattu, koska hätä ja hoppu on ollut kova.
 
Silti en usko, että vanha järjestelmä on niin rikki, ettei uutta voi tehdä valmiiksi ja testata kunnolla.
Homman ongelma on se että ohjelman tekijä on hyvin harvoin sen käyttäjä ja vaikka kuinka yrität selittää ohjelmoijalle mitä haluat niin ei aina oikein osu kohilleen...
 
Homman ongelma on se että ohjelman tekijä on hyvin harvoin sen käyttäjä ja vaikka kuinka yrität selittää ohjelmoijalle mitä haluat niin ei aina oikein osu kohilleen...
Eli ohjelman tekijä ei perehdy tarpeeksi siihen, mihin on palkattu. Mutta silti en ymmärrä miksi keskeneräisenä pitää ottaa käyttöön. Eikö sitä oikeat käyttäjät voi testata oikeassa ympäristössä ja viat korjataan ennen käyttöönottoa.
 
Viimeksi muokattu:
Eli ohjelman tekijä ei perehdy tarpeeksi siihen, mihin on palkattu. Mutta silti en ymmärrä miksi keskeneräisenä pitää ottaa köyttöön. Eikö sitä oikeat öyttäjät voi testata oikeassa ympäristössä ja viat korjataan ennen käytöönottoa.
Isompaa ohjelmaa saattaa tehdä aika monta tyyppiä ja heidän pitäisi kaikkien hallita kyseinen toimiala osatakseen tehdä ohjelman juuri sellaiseksi kuin käyttäjät haluavat ja kun vielä eri käyttäjät haluavat eri asioita, homma on aina kompromissi.
Eli suomeksi sanottuna jonkun potilastietojärjestelmän tekijäa pitäisi olla lääkäri, sossu, hoitaja, hammaslääkäri, patologi...no, katso luettelo terveydenhoitoalan henkilötöluettelosta monta erilaista siellä on.
 
Kyllähän sitä nytkin oikeat käyttäjät testaa oikeassa ympäristössä. Vikoja vaan korjataan sitä mukaan, kun niitä tulee. Sama se on nykyään autoteollisuudessa. Viimeksi jokseenkin valmis auto on laskettu markkinoille reilut 40 vuotta sitten.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös