Tuossa se juttu.
Maatilan ulkorakennuksessa on kolme miestä ja pala Valtran T-sarjan traktoria. Tästä asetelmasta pitäisi syntyä kone, jollaista ei ole pohjalaispelloilla ennen nähty.
Juho Könnö on Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan professori ja maanviljelijä. Hänellä on sukutilallaan Kauhajoen Hyypässä 135 hehtaaria viljelysmaata. Kaksi muuta miestä ovat Matias Aura ja Tero Frondelius.
Kolmikko tutustui toisiinsa ollessaan 2010-luvulla samaan aikaan töissä Wärtsilän tuotekehityksessä. Nyt he kehittävät yhdessä maatalouskokoluokan täyssähkötraktoria, jolla hoidellaan tilan peltotyöt ja joka toimii muun osan ajasta verkkoakkuna ja energiavarastona.
Könnö perusti hanketta varten vuosi sitten Laihialle startup-yrityksen, joka sai nimekseen Powertrain Innovation Group. Aura ja Frondelius liittyivät mukaan vuodenvaihteessa. He aikovat saada ensimmäisen prototyypin valmiiksi tämän vuoden aikana.
– Moottoreita ja komponentteja on tilauksessa ja akusto on rakenteilla, Könnö sanoo.
Prototyypin taka-akseli tulee alkuperäisestä Valtrasta.
Kuva: Matti Hautalahti
Tältä täyssähkötraktorin prototyyppi näyttää tietokoneella. Akusto pakataan osaksi runkoa.
Kuva: Matti Hautalahti
Virtuaalimallia on jo ajettu
He eivät rakenna traktoria alusta asti vaan keskittyvät sähköiseen voimalinjaan ja autonomiajärjestelmään. Suurin osa työstä on ohjauksen ja ohjelmistojen kehitystä ja pienempi osa fyysisen prototyypin rakentamista.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Työssä on käytetty Könnön mukaan hyvin paljon simulaatioita.
– Meillä on virtuaalimalli, jota voidaan ajaa tietokoneella erilaisissa olosuhteissa, hän selvittää.
Purettu vanha Valtra saa palvella prototyypin runkona. T-sarjan kone sopii 150 kilowatin pioneerin kehykseksi. Traktori tuotiin talvella käytettynä Ranskasta.
Alkuperäisestä Valtrasta päätyvät prototyyppiin taka-akselin lisäksi etuakseli ja hytti. Akusto pakataan runkoon. Lopputuloksen pitäisi näyttää perinteiseltä traktorilta.
Voi ajaa myös itsekseen
Ratkaistavia asioita on ollut se, miten traktorin runkoon saadaan pakattua sellainen energiamäärä, että se selviytyy päivän kaikista töistä niin, että koneen koko ja paino pysyvät kuitenkin aisoissa.
– Tilalla ei voi olla erikseen töitä, joita tehdään sähkötraktorilla ja töitä, joita tehdään toisella, Könnö sanoo.
Prototyyppiin on suunniteltu viidensadan kilowattitunnin akusto. Latauksen pitäisi riittää päiväksi. Mitoituksessa on käytetty partneritiloilta ja Könnön omalta tilalta kerättyä dataa.
– Seurannan tulosten perusteella parin–kolmensadan hehtaarin viljanviljelytiloilla on vuodessa viidestä kymmeneen päivää, joina viidensadan kilowattitunnin akku joudutaan lataamaan kesken päivän, Könnö selvittää.
Tarkoitus on, että traktori pystyy ajamaan myös itsenäisesti.
– Se pidentää työpäivää latauksen jälkeen ja lisää sähkötraktorin käytettävyyttä piikkiaikoina.
Autonomia-alustaa kehitetään Könnön mukaan kansainvälisen toimijan kanssa.
Juho Könnö on kehitellyt täyssähkötraktorin ideaa pitkään. Hän on auto- ja työkonetekniikan professori Oulun yliopistossa ja maanviljelijä. Hän viljelee sukutilan peltoja Kauhajoella.
Kuva: Matti Hautalahti
Toimii energiavarastona
Sitten on verkkoakkupuoli ja energian varastointi.
Traktori on kallis investointi, joka seisoo suurimman osan ajasta hallissa tai katoksessa. Kun akku kytketään sähköverkkoon, sähköä voidaan myydä reservimarkkinaan. Akustoa pystytään käyttämään sähkövarastona ja varavirtana.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Könnö uskoo sähkön myyntimahdollisuuden kiinnostavan sellaisilla tiloilla, joilla on käytössä isot aurinkopaneelijärjestelmät.
– Rahastahan se on loppujen lopuksi kiinni. Miten pystyt hyödyntämään sitä konetta silloin, kun se ei pyöri? Miten pystytään hyödyntämään aurinkoenergiaa ja tuulienergiaa?
"Jos tähdet ovat oikein hyvin kohdallaan, voi olla, että päästään syystöihin vähän kokeilemaan."
Juho Könnö
Maanviljelijä ja energiatekniikan professori
Esimerkiksi vetyteknologia tarvitsee satojen kilometrien siirtolinjoja, mutta tässä energia on paikallisesti hajautettuna.
Sähkötraktoriin siirtymiseen kannustaa tiloilla myös polttoaineen hinta.
– Juuri aamulla tilasin polttoöljyä. Hinta oli noin puolitoista kertaa se mitä viime vuonna, Könnö sanoo.
Lisäksi on vielä yritysten hiilineutraaliustavoitteet. Ketjujen hiilijalanjälkilaskelmat koskevat myös maataloutta.
Yhtä hyvin Pohjanmaalta
Kolmikko toteaa maatalouden olleen edelläkävijä monissa teknologioissa. Könnö mainitsee kuivuriautomaatiot ja lypsyrobotit.
– Se on tullut käytännön tarpeesta. Tiloilla ei ole yksinkertaisesti tekijöitä.
Sähköisiä traktoreita on markkinoilla jonkin verran, mutta ne ovat olleet viinitarhoille ja kiinteistönhoitoon soveltuvaa pienempää kokoa. Isoihin maatalouskoneisiin sähköistyminen ei ole vielä edennyt.
– Niitä ei ole tullut vielä Kiinastakaan tässä kokoluokassa, Matias Aura sanoo.
Toimiva peli voi tulla heidän mielestään yhtä hyvin laihialaisesta startupista kuin Kiinasta. He uskovat olevansa kärkijoukossa, kun kisataan siitä, kuka saa luotua ensimmäisen markkinakelpoisen version. He pitävät valttinaan maatiloilta kerättyä dataa, jota he käyttävät sen ymmärtämiseen, miten kone palvelee loppukäyttäjää mahdollisimman hyvin.
– Se on se, millä me pystymme tuomaan sen sähkötraktorin helposti lähestyttäväksi, Könnö sanoo.
Traktorin kehitystyö jatkuu myös Seamkin ja Oulun yliopiston akustohankkeessa, johon laihialainen startup osallistuu isojen yritysten rinnalla.
Tavoitteena sarjatuotanto
Yritys on saanut Euroopan maaseuturahaston kehittämistukea. Se on tarkoitettu prototyypin saattamiseen valmiiksi.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Prototyyppivaiheen yli he aikovat edetä ilman ulkopuolisia sijoittajia, mutta sen jälkeen pitää katsoa tilanne uudelleen. Jos prototyyppi onnistuu, tähtäimessä on sarjatuotanto. Jonkinlainen esisarja voisi olla mahdollinen ensi vuonna.
– Nollasarjaa pystytään tekemään vielä pienellä rahoituksella, mutta laajempaan tuotantoon tarvitaan vankempia kumppaneita.
Matias Aura, Juho Könnö ja Tero Frondelius arvelevat, että jonkinlainen esisarja voisi olla mahdollinen jo ensi vuonna.
Kuva: Matti Hautalahti
Euroopassa myydään heidän mukaansa noin 20 000 –25 000 tämän kokoluokan traktoria vuodessa. Siitä 50 kappaleen siivu olisi Frondeliuksen mukaan jo hyvän kokoinen bisnes täyssähkötraktorille.
Yhden ison teollisuuskumppanin kanssa heillä on jo aiesopimus, josta heillä on lupa kertoa. Satamaoperaattori KWH Logistics Group Ab on kiinnostunut täyssähkötraktorista, joka soveltuu raskaaseen käyttöön satamissa ja terminaaleissa.
Juho Könnö toivoo pääsevänsä esittelemään traktorin toimintaa omilla pelloillaan ensi keväänä.
– Jos tähdet ovat oikein hyvin kohdallaan, voi olla, että päästään syystöihin vähän kokeilemaan.
Lue lisää:
Seamkin akkutiimi sai rahoituksen mehevään tutkimusaiheeseen: "Tämä on ihanaa vaihtelua", Juho Heiska sanoo