Hitsaus "koulu"

Onkos kukaan kokeillut migin muuntajalla puikkohitsausta? Nurkissa olis yksi miginmuuntaja, mutten siihen kaasua raski ostaa. 3 migin raatoa nurkissa, sais niistä yhen ehjänkin koottua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puikon syttymisen edelletys on noin tyhjäkäyntijännitteen yli 50V 7ovolttia on noissa asiallisissa koneissa, mutta Rautaruukin kakkosmasuuni työmaalla oli monipaikkakones 80 volttia ja voin vakuuttaa notta syttyi iliman tulitikkuja. Eli silleen jos mokomasta löytyy tuo niin puikon pitäisi palaa. Jännite on migeissä se, mutta pienissä pitkästi alle tarvittavan. Siellä se säätönappuloissa lukemat. Jännitellä ne tehot migistä säädetään. Eli jos on kaksi... käyntiin ja piuha ekasta koneesta tokaan + ja - välille silleen sarjakytkentä. Virransäätö tarttee pelotonta mieltä...rautalankaa tahi muuta vastusta.. Joo saa siitä kyllä ku purkaa muuntajapaketin ja toisio käämiin johtokierroksia niin jännite nousee...sitten ei taida välttämättä tasasuuntaaja kestä kohonnutta jännitettä..vaan helepotusta http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php Sitten tarvitaan ne kumisaaphat notta ei olla ite maajohtona.. niitä on ollut vastuspaketteja virransäätöön vuan löytyykö mistään.. Kempin joissakin koneissa oli niitä ja monipakettikoneissa.

ps. epäonni on harmittavaa
 
Jos aiot kokeilla MIG/MAG-muuntajaa puikolle, varaudu oikosulkuun ja sulakkeiden tai käämien palamiseen. MIG/MAG-virtalähde on ns. vakiojännitevirtalähde, joka ei rajoita ulostulevaa virtaa tiettyyn arvoon, kuten puikkovirtalähde.

MIG/MAG-muuntaja vaatisi perään sarjavastuksen, jolla oikosulkuvirta rajoittuu ohmin lain mukaan I=U/R. Vanhemmista puikkokoneista löytyy tällaisia ratkaisuja, esim Kempin EKA, jossa isoilla kytkimillä valitaan sarjavastuksia ja niin säädetään hitsausvirtaa.

Toisin sanoen, laita perään tarpeeksi pitkästi vaikka harjaterästä, pakkausvannetta vesisaaviin tms. Kyllä siitä puikkokone syntyy. :peuk:

Matala tyhjäkäyntijännite toki tekee puikon sytyttämisestä haasteellista, kutenj Jurpolukki tuossa mainitsikin.
 
Mieli tietysti tekis 3-vaiheista, hitsausääni muuttuis surisevasta sihiseväksi
Klikkaa laajentaaksesi...

Surinat ei enään eläkeläistä häiritse.. Jos ei tiedä tahi muistitietoa niistä paremmista niin

Toisin sanoen, laita perään tarpeeksi pitkästi vaikka harjaterästä, pakkausvannetta vesisaaviin tms. Kyllä siitä puikkokone syntyy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuli mieleen notta pistä ruostumatonta lankaa sillä se ei hilseile punaisenakaan. Olisko reikätiilien reikiin ne langat ja sinulla on pakkaspäivien ratoksi kamiina.

EKA 160
Klikkaa laajentaaksesi...

Tais olla myös tiggi lisäyksenä Eka tig. Vastuslanka säätö. Esi kosketus ominkäsin tigin ihmeelliseen maailmaan
 
Editorin vasemman yläkulman nappi vaihtaa kooditilan ja normaalitilan välillä. Kooditilassa näkyvät lainauskoodit, jotka ovat mallia QUOTE... En nyt kirjoita niitä tähän, etteivät ne muutu lainauksiksi. Ks. mallia oheisesta kuvasta:

lainaaminen.webp
 
Puuilossa osu silmiin tig-hitsausletku, olikohan 59 €, oli kaiketi lisälaite johonkin kiinalaiseen. Ajatus poukkoili runsaasti, eiks tigin virtalähteeksi kelpaa puikkokoneen muuntaja?
Kaasupullon puute torppasi pahimmat mielihalut, mutta ajatus jäi kytemään takaraivoon. Raapasusytytys ja muut hienoudet...

Toi migin muuntaja puikkokoneena olis ollu tosiaan niin että kolmenvaiheen toisiot sarjassa, taitaa jännitteen säädöillä jäädä vain yksi puikkokoko käyttöön. Eihän se puikkokonekkaan oikkarissa (normaalisti :D ) ole kun hitsataan. Tuskin tulee edes kokeiltua, mutta toi mielikuvitus....

Juu, yksi eka 160 oli kaverilla, joka haukkui sitä pasoksi. Siinä oli tasasuuntaaja viallinen. Hieno kone se on kun on kunnossa, ihan mielyttävä hitsata verrattuna esab 1800
 
Hyvä juttu tää hitsuukoulu, meitä itseoppi... oppimattomia on varmaan muitakin. Omat vähäset hitsaukset teen 46:lla, enkä paljo putsaile ruosteita enkä maaleja, siihen vaan päälle ja silmät kii, helppoa muttei ihan halvinta huvia. 46:n lujuus riittää pehmeälle pataraudalle ihan mainiosti.

Yksi vähälle huomiolle jäänyt asia on hitsauksen suunniteku ja mitoitus. Aika pienillä "hefteillä" saa joskus isonkin kuorman pysymään paikallaan kunhan saa ns. reunaetäisyyttä tarpeeksi, aina ei tarvii lattaa hitsata kokomatkalta toisiinsa.
 
Pientä etukäteis suunnittelua ja maalaisjärkeä kannattaa käyttää, kun rautarakenteita on tekemässä. Hitsisaumojen koko ja määrä riippuu niihin kohdistuvista rasituksista ja voimista. Turhat hitsaussaumat aiheuttaa rakenteeseen ylimääräisiä jännityksiä ja sitäkautta vääntyilyä. Joskus yhtenäinen hitsaussauma on perusteltua, vaikka rasitusta ei juuri olisi, jos rakenteen pitää olla vesitiivis tai on alttiina korroosiolle, esimerkiksi laivoissa hitsataan paljon yhtenäisiä saumoja pelkästään korrosion ehkäisemiseksi.
 
repa sanoi:
Yksi vähälle huomiolle jäänyt asia on hitsauksen suunniteku ja mitoitus. Aika pienillä "hefteillä" saa joskus isonkin kuorman pysymään paikallaan kunhan saa ns. reunaetäisyyttä tarpeeksi, aina ei tarvii lattaa hitsata kokomatkalta toisiinsa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyrkkisääntönä itse olen hitsin mitoituksessa pitänyt että hitsin a-mitta on sama kuin ohuimman hitsattavan materiaalin vahvuus.
 
Itse olin pari vuotta lämmityskattiloita valmistavassa yrityksessä levyseppänä, hitsarina ja koneistajana. Siellä a-mittoihin käytettiin sellaista nyrkkisääntöä, että mitta tulee olla ohuimman levyn vahvuus + 1mm. Suurinpiirtein kaikki saumat vedettiin puikolla, migillä vain heftailtiin pannut kasaan ja joitain pohjasaumoja yms. rakoja täyteltiin. No joo, kattiloiden savusolien rivat vedettiin migillä. Kuumakaarella alamäkeen. Oli muuten melko mielenkiintosta hommaa, ei kauheesti ehtiny asioita miettiin kun lasketteli menemään.

Elgan puikot tuli siellä tutuiksi, Esabilaisia ei juuri käytetty. Elgalta noi maxeta 11 ja maxeta 5 puikot oli pääsääntöisesti käytössä. Maxeta 16 oli sitten hyvä puikko esim. luukunreunoihin, jos oli hitsivarat jääny pieniksi. Ei polttanu peltiä kovin helposti puhki. Miinuksena sitten se, että jätti helposti kylmän kohdan sauman reunaan, eli tarkkana sai olla. Tuo maxeta 5 muuten on oiva puikko paksumpaan rautaan, tunkeutuu hieman paremmin kuin 11:nen ja 4 mm puikko palaakin jo jossain 170A paikkeilla. Eli toimii ihan ok valovirtakamppeillakin.
 
MaxiSami sanoi:
Pienahitsauksessa 0,5 ≤ t ≤ a kaavalla a-mitat! ;) standartin mukkaan kato hei...
Klikkaa laajentaaksesi...

Raapustelinkin että olen itse pitänyt tuota nyrkkisääntönäni, kyllä se standardikin joskus tuolla luukuulan sisällä oli mutta kovalevyn häikät nykyään sitä luokkaa että vaikeaa niitä sieltä kaivella esiin :)
 
Kuten hitsoomismestari Sallinen meille luennoi. Yleisin hitsausvirhe on liian suuret A-mitat. Rakennesuunnittelijan tulee merkata ne mitat Vaan yksittäistapaukset meidän tulisi itse harkita paljonko on paljon, Onko kyseessä tiiveys vai lujuus...tiiveydessä ei saa olla hitsipalkojen välissä kusireikää, mutta lujuudesta kyseessä saapi olla.. pitäis olla insinöörin koulutus. Ylimittaisiin tekosiin menee aikaa ja rahaa..tietenkin rakenteet kieroutuu.., mutta jos ja kun se sitten pettää voipi olla hengenmeno lähellä. Hitsari kysyi multa "kuinka lujalle hitsataan toi koira"??? sanoin tietenkin notta joka viides viiva kymmenes pitää pettää minun ruuvatessa.. niin se on kutkulleen. Eli noissa tapauksissa ne koirat piti myös saada irti nätysti. Perustelin myös notta jos hitsi pettäminen aiheuttaa vaaraa hengen ja omaisuuden suhteen niin veä sitten paksusti silleen nostokorvat
.
Minua ärsyttää sana kunnolla..käytäisin mieluimmin sanaa asiallisesti.
 
Moi vaan konekansalaisille.Sattumalta eksyin tätä keskustelua lukemaan ja rekisteröidyin vartavasten osallistuakseni:) itse olen hitsannut 130€ ydintäytelanka migillä autoni ruostevauriot useampana vuonna , ja ennen esabin puikkokonetta paksummat teräkset hoituivat halpismuuntajalla. toki merkkikoneet ovat parempia vehkeitä ja esabbiin olen enemmän kuin tyytyväinen mutta mielestäni halpiksillakin hitsaa.tarkoitus ei ole provosoida,vaan tuoda esille että kaikkiin liitostarpeisiin ei tarvitse ammattitason laitteita.
 
Mitäpä tässä provosoitumaan, tervetuloa palstalle! Mukava kuulla, että halvemmallakin kalustolla on homma hoitunut.
 
Digiootti sanoi:
Tämän ketjun aiheeseen sopiva linkki.

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/hitsaa_hiirella/
Klikkaa laajentaaksesi...

Mullako väärin kaikki parametrit? Ohjelma on väärin!!!! Armeijassa korpraali komentaa käskyn ja alokkaan tulee toistaa sen vaikkei ymmärrä sitä. Toisin on siviilissä pomo kehoittaa typerystä tekemään jonkin tehtävän ja seurata tajusiko kaveri sitä tehtävää... , mutta ope tietää kaiken?

ps. on sen verran rautaa sulanut mun käsissä notta .....
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös